Pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palvelu

[NRR]

Meillä on tällä hetkellä vireillä kansalaisaloite http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi jonka tukemiseksi soisi nyt työskenneltävän.

Tietysti
Ja samalla pohditaan näitä muitakin puolia.

[Jaska]

Siis naapurikunnan koulussa, jossa muut saavat valita kielensä on ryhmä oppilaita, joilla ei olisi tätä oikeutta? Se ei kuulosta ihan luontevalta.

Miksei? Heidät voidaan laittaa samaan luokkaan.

Jos heitä olisi luokallinen, heitä ehkä opetettaisiinkin omassa kunnassa.

Heitä voi tulla luokallinen, kunhan pakkoruotsi poistetaan ja syntyy hajontaa. Sitten koululaiset eivät välttämättä enää odota seiskaluokalle ennen kuin aloittavat ruotsin. Kuten sanottu, kolmasosa suomalaisista näyttää opiskelevan mielellään ruotsia.

Eihän se käytännön tasolla eroa mitenkään siitä, että on A-englannin luokka ja A-ruotsin luokka erikseen.

Kuten sanottu, olisi todella helppoa välttää kotikunnasta johtuva kouluruotsi: sen kuin vain siirtää kirjansa naapurikuntaan!

Enhän minä voi noin vain siirtää kirjoja edes mökkikuntaan.

Niin, vaatiihan se käytännössä muuttamisen pysyväksi asunnoksi määriteltävään huoneistoon. Ei paha vaatimus minusta, jos sillä pääsee eroon pakkoruotsista!

Jos pakkoruotsi on jollekulle ongelma, perhe muuttaa suomenkieliseen kuntaan; jos perhe ei muuta, pakkoruotsi ei siis ole heille mikään ongelma.

Onhan nykyäänkin 1/3 suomalaisista sellaisia, joita pakkoruotsi ei haittaa ollenkaan, vaan he kannattavat systeemin jatkamista.

Kun osalla on kielivapaus ja osalla ei, sitä todella mietitään.
Tässä tulee myös se ongelma, että pakkoruotsia perustellaan kunnassa selviämisellä. Kuitenkin ruotsinkielisen ja kaksikielisen kunnan yhdistyessä vanhat suomenkieliset palvelut jäävät mutta samalla pamahtaa pakkoruotsi.

Jäävät pois vai päälle?

Käytännössä nuoret siirtyvät toiselle asteelle pitkänkin matkan päähän. Pakkoruotsi seuraisi heitä siis vaikka kuinka kauas, kunnes he ovat oikeutettuja muuttamaan kirjansa jonnekin muualle? Entä sillä hetkellä, kun täysi-ikäinen muuttaa kirjansa. Katoaisiko heiltä ammattikoulun tai lukion pakkoruotsi vai seuraisiko se heitä koulutuksen loppuun asti - ja millä laajuudella?

Se on sopimuskysymys. Järkevintä opintojen kokonaisuuden kannalta olisi, ettei pakkokieli muuttuisi opiskelun aikana. Jos joku on aloittanut pakkoruotsikoulussa ja sitten muuttaa eikä tarvitsisi enää lukea ruotsia, niin pienempi ajankäytöllinen vahinkohan se on kuin se, että joku opiskelee vuoden tai pari jotain alaa ja sitten vaihtaakin kesken uuteen kouluun.

Ihmisen mieli voi muuttua, ei sitä voi mikään järjestelmä estää.

Muuttoliikehän on sikäli positiivinen ilmiö, että saadaan hallinnolliset alueet vastaamaan paremmin kielialueita. Se vähentää kaksikielisten palvelujen tarvetta eli hallinnon päällekkäisyyttä. Siksi on oikeastaan osa rationalisointia ja ratkaisua, että pakkoruotsi säilyisi ruotsinkielis-enemmistöisissä kunnissa. Voitaisiin jopa tarjota lisäporkkanoita, että saataisiin ihmiset muuttamaan omille kielialueilleen.

Tähän voisi liittyä myös kaksikielisyysrajan nosto esim. 20 %:iin. Silloin näinkään suuri vähemmistö ei olisi oikeutettu omakielisiin viranomaispalveluihin, mikä epäilemättä vauhdittaisi muuttoliikettä. Ja valtiontalous kiittää!

Tähän epäilemättä vaikuttaa se, että ruotsi tulee joka tapauksessa viimeistään B-kieleksi, joten sitä ei valita aiemmin. Kun eivät kaveritkaan valitse. Lapsi on sosiaalinen eläin ja hyvin altis kaveripiirin ohjailulle.

Kun kolmasosalla suomalaisista ruotsi on kahden tärkeimmän kielen joukossa, on vaikea uskoa, että nämä eivät sitä valitsisi kahden ensimmäisen vieraan kielen joukossa. Sattumoisin kolmasosa myös kannattaa pakkoruotsin jatkamista, joten epäilemättä he haluavat opiskella ruotsia.

Tätä A-ruotsia on kyllä tarjottu ja kokeiltu. Ei nappaa.

Ei tietenkään, kun voi ottaa sen pakollisen B-ruotsin ja olla kavereiden kanssa samoilla tunneilla.

Kumpi on nyt tärkeämpää - symmetria vai ihmisten mahdollisuus toteuttaa itselleen mielekkäimpiä valintoja?

Tärkeintä on tasa-arvoinen kohtelu: kriteerien pitää olla samat eri kieliryhmille. Tämä tarkoittaa sitä, että lähivuosina saamme ennakkotapauksen, kun Vantaalla venäjänkielisten määrä ylittää ruotsinkielisten määrän. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella Vantaa ei voikaan siksi enää olla suomi-ruotsi-kaksikielinen, koska se tarkoittaisi että venäjän kieltä pidettäisiin vähempiarvoisena. Todennäköisesti kaksikielisyyden rajaa vain nostetaan, niin että Vantaasta tulee suomenkielinen kunta.

Tasa-arvoisuuden rajoissa on sitten pyrittävä mahdollisimman suureen kielivapauteen. Ääripään malli, jossa koko Suomessa yhteiskunta toimisi vain suomeksi - myös ruotsinkielisissä kunnissa - ei ole tasa-arvoinen, koska siinä ruotsin kieli olisi vähempiarvoisempi eikä kelpaisi yhteiskunnan kieleksi.

Pääkieli-ajattelu, jossa alueellinen kielitilanne jyrätään valtion tason kielitilanteen perusteella, on epätasa-arvoinen. Aivan varmasti kaikki täällä vaatisivat että Suomessa yhteiskunnan kielenä pitäisi olla suomi, jos kuuluisimme Ruotsiin tai Venäjään.

[Jaska]

Jaskan ajattelu on mielestäni jokseenkin irrallaan todellisuudesta.

Minä olen perustellut näkemykseni, sinä et. Ei änkyröinti ole argumentointia.

Jaskan aluejaossakin on aivan ihmeellisiä vetoja.
Turku on laitettu kaksikielisten joukkoon ilmeisesti koska laki niin määrittelee.
Aluehan on suomenkielistä kuten ympäristökin saaristoa lukuunottamatta.

Jos olisit lukenut tätä ketjua, tietäisit että säilyttäisin pakkoruotsin kunnissa, joissa on yli 50 % ruotsinkielisiä. Kerropa, neropatti, millä laskuopilla Turku kuuluu tähän joukkoon?

Älä laita suuhuni itse keksimiäsi väitteitä!

Yrittääkäpä perustella, miksi
- ruotsinkielis-enemmistöisissä kunnissa pitäisi olla yhteiskunnallisena kielenä suomi? Eli miksi ruotsi olisi vähemmän arvokas kieli kuin suomi?
- ei olisi iso voitto, jos 99 % suomenkielisistä vapautuisi pakkoruotsista? Samalla kun aidosti ruotsinkieliset alueet tunnustetaan tasavertaiseksi kielialueeksi suomenkielisten kanssa.

[Jan-Erik Andelin]

Miten olisi edes mahdollista herättää suomenruotsalaisten luottamus tähän keskusteluun ja vähentää heidän pelkojaan, jos jatkuvasti harrastetaan näitä karttaharjoituksia miten heidän kotikuntiaan ja -alueitaan tulisi järjestää uudelleen?

Kertokaa välillä miten joku vientiyritys hyötyi työntekijöidensä hyvistä saksan taidoista, ja miten hienoa heidän mielestään on jos kansalaisaloite menee läpi ja eri koulutusväyliä tulevat, jopa amiksen kautta tulevaisuudessa tulevat kundit, saavat jo 6. luokalta aloittaa saksan, kun ruotsi ei ole siellä häiritsemässä.

Tai kertokaa miten joku matkailuyritys hyötyy työntekijöidensä hyvistä espanjan taidoista, ja miten tämä heidän mielestään hienonee vielä entisestään jos kansalaisaloite menee läpi ja eri koulutusväyliä tulevat, turistibussien kuskeja ja oppaita myöten, saavat jo alakoulussa aloittaa espanjan, kun ruotsi ei ole siellä häiritsemässä.

Jos vapaa kielivalinta on aitoa vapaata kielivalintaa varmaan löytyy myös näitä aktivistejä.

[Noustenmaa]

Jaskan aluejaossakin on aivan ihmeellisiä vetoja.
Turku on laitettu kaksikielisten joukkoon ilmeisesti koska laki niin määrittelee.
Aluehan on suomenkielistä kuten ympäristökin saaristoa lukuunottamatta.

Jos olisit lukenut tätä ketjua, tietäisit että säilyttäisin pakkoruotsin kunnissa, joissa on yli 50 % ruotsinkielisiä. Kerropa, neropatti, millä laskuopilla Turku kuuluu tähän joukkoon?

En edes yritä kertoa kun en ole mitään tuollaista väittänytkään.

Älä laita suuhuni itse keksimiäsi väitteitä!

Itse juuri laitoit minun suuhuni väitteen jonka sitten pääsit hutkimaan.

Yrittääkäpä perustella, miksi
- ruotsinkielis-enemmistöisissä kunnissa pitäisi olla yhteiskunnallisena kielenä suomi? Eli miksi ruotsi olisi vähemmän arvokas kieli kuin suomi?
- ei olisi iso voitto, jos 99 % suomenkielisistä vapautuisi pakkoruotsista? Samalla kun aidosti ruotsinkieliset alueet tunnustetaan tasavertaiseksi kielialueeksi suomenkielisten kanssa.

Ensimmäinen väite: en ymmärrä miksi pitäisi olla suomi. Kieli on kuitenkin vain kommunikaation väline eikä toinen voi olla toista arvokaampi.
Toinen väite: Tuolla tavalla esitettynä sen saa näyttämään isolta 1-99. Tässä kuitenkin unohtuu yksilön oman henkilökohtaisen identiteetin tunnustaminen. Rajan väärälle puolelle jääminen kun realisoituu yksilön kannalta 100-0 tappioksi. On aivan eri keskustelu sitten siitä onko ruotsin opiskelu järkevää ruotsinkielisellä alueella vai ei. Pakkoruotsin tulisi kuitenkin poistua myös tältä prosentilta.

[Jaska]

Jaskan aluejaossakin on aivan ihmeellisiä vetoja.
Turku on laitettu kaksikielisten joukkoon ilmeisesti koska laki niin määrittelee.
Aluehan on suomenkielistä kuten ympäristökin saaristoa lukuunottamatta.

Jos olisit lukenut tätä ketjua, tietäisit että säilyttäisin pakkoruotsin kunnissa, joissa on yli 50 % ruotsinkielisiä. Kerropa, neropatti, millä laskuopilla Turku kuuluu tähän joukkoon?

En edes yritä kertoa kun en ole mitään tuollaista väittänytkään.

Miksi sitten puhut minun "ihmeellisistä vedoistani" Turun yhteydessä, jos Turku ei mitenkään liity minun ihmeellisiin vetoihini? Mikset mieluummin kertoisi, mitä ne minun ihmeelliset vetoni sinusta ovat?

Yrittääkäpä perustella, miksi
- ruotsinkielis-enemmistöisissä kunnissa pitäisi olla yhteiskunnallisena kielenä suomi? Eli miksi ruotsi olisi vähemmän arvokas kieli kuin suomi?
- ei olisi iso voitto, jos 99 % suomenkielisistä vapautuisi pakkoruotsista? Samalla kun aidosti ruotsinkieliset alueet tunnustetaan tasavertaiseksi kielialueeksi suomenkielisten kanssa.

Ensimmäinen väite: en ymmärrä miksi pitäisi olla suomi. Kieli on kuitenkin vain kommunikaation väline eikä toinen voi olla toista arvokaampi.
Toinen väite: Tuolla tavalla esitettynä sen saa näyttämään isolta 1-99. Tässä kuitenkin unohtuu yksilön oman henkilökohtaisen identiteetin tunnustaminen. Rajan väärälle puolelle jääminen kun realisoituu yksilön kannalta 100-0 tappioksi. On aivan eri keskustelu sitten siitä onko ruotsin opiskelu järkevää ruotsinkielisellä alueella vai ei. Pakkoruotsin tulisi kuitenkin poistua myös tältä prosentilta.

1. Eli sinäkö et siis halua, että ruotsinkieliset kunnat muutettaisiin hallintokieleltään suomenkielisiksi?
2. Suhdeluku on 99-1, se ei siitä muutu vaikka miten pyörittelisi: 99 % suomenkielisistä saisi kielivapauden, ja ne loputkin 1 % saisivat jos muuttaisivat sellaiseen naapurikuntaan, jossa ei enää olisi ruotsinkielistä enemmistöä. Siinä voi jokainen ihan itse arvioida, kuinka paljon arvostaa kielivapautta: jos arvostaa, muuttaa; jos asia on yhdentekevä, jää ruotsinkieliseen kuntaan. Oma valinta.

Sekin on jo jonkinlaista kielivapautta, että voi halutessaan muuttaa alueelle, jossa ei ole pakkoruotsia - nythän sellaista mahdollisuutta ei ole kenelläkään.

Millä ratkaisulla sinä saisit pakkoruotsin pois tuolta viimeiseltäkin prosentilta polkematta ruotsinkielisten kuntien tasa-arvoista asemaa? Kuten olen jo monesti perustellut, oikeus valita olla opettelematta alueen kieltä johtaa taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

[NRR]

Miten olisi edes mahdollista herättää suomenruotsalaisten luottamus tähän keskusteluun ja vähentää heidän pelkojaan, jos jatkuvasti harrastetaan näitä karttaharjoituksia miten heidän kotikuntiaan ja -alueitaan tulisi järjestää uudelleen?

1. Keskustelun pointti on siinä, että ruotsinkieliset toistuvasti ilmaisevat pelkoa siitä, ettei heillä jatkossa ole omankielielisiä palveluja senkään vertaa kuin nyt. Jaska on osoittanut, ettei tähän pelkoon ole syytä.

2. Itse uskon, että ruotsinkielisillä on aina menossa jokin pelko-uhka-katastrofi, on ollut jo pari sataa vuotta. Ei heitä voi rauhoittaa, koska he eivät saa olla vähemmistö vaan heille opetetaan, että he asuvat maassa, jossa ruotsinkielisyydellä on puolet kaikesta nykyisestä ja koko historia. He katkeroituvat, kun näin ei olekaan.

3. On mielenkiintoista nähdä, miten Jaska yrittää hahmotella mallia, jossa pyritään rakentamaan symmetriaa kuntakohtaisesti niin ruotsin, saamen kuin jossain määrin muidenkin kielten kohdalla (Vantaa + venäjä). Tämä osuus ei olekaan rauhoittelua vaan yksi skenaario.

Kertokaa välillä miten joku vientiyritys hyötyi työntekijöidensä hyvistä saksan taidoista, ja miten hienoa heidän mielestään on jos kansalaisaloite menee läpi ja eri koulutusväyliä tulevat, jopa amiksen kautta tulevaisuudessa tulevat kundit, saavat jo 6. luokalta aloittaa saksan, kun ruotsi ei ole siellä häiritsemässä.

1. Kuudennelta alkava kieli on huono sijoitus. Se sotkee alakoulun toimivan A1- ja A2-kielten mallin. Se sitoo B-kielivalinnan alkamaan alakoulussa, kun eri kieltenopettajat ovat useimpia vastassa yläkoululla. Se jakaa tunnit järjettömällä tavalla (esim. 2+2+1+1 tai 2+2+2+0). Emmekö jo olleet tästä samaa mieltä?

2. Ammattikouluun tulee nytkin paljon kielitaitoista porukkaa lukion kautta, osin yo-linjoille. Ammattikouluissa on varsin mielelnkiintoisia vaihtomahdollisuuksia ja monet viettävät vuoden ulkomailla osana opintojaan.

3. Pakollinen ruotsi on riesa, ymmärsit sitä tai et.

Tai kertokaa miten joku matkailuyritys hyötyy työntekijöidensä hyvistä espanjan taidoista, ja miten tämä heidän mielestään hienonee vielä entisestään jos kansalaisaloite menee läpi ja eri koulutusväyliä tulevat, turistibussien kuskeja ja oppaita myöten, saavat jo alakoulussa aloittaa espanjan, kun ruotsi ei ole siellä häiritsemässä.

1. Tätä varten ovat valinnaiskielten teemaillat kouluilla, EK:n kannanotot ja erilaiset alakohtaiset tutkimukset, esimerkiksi siitä, miten venäjää tarvitaan matkailualalla. Näitäkin aiheita tänne nostetaan.

2. Montako kertaa pitäisi toistaa lause "miten hienoa on, jos saadaan valita ruotsin, saksan ja espanjan väliltä"?

Jos vapaa kielivalinta on aitoa vapaata kielivalintaa varmaan löytyy myös näitä aktivistejä.

Sano nyt suoraan. Yritätkö ujuttaa tänne ajatusta, ettei vapaa kielivalinta ole mitään muuta kuin ruotsinvastaisuutta. Vaikka täällä on toistettu monta kertaa, että samaa kielivapautta ajettaisiin vaikka taustalla olisi pakkosaame tai pakkoeesti tai ... Et voi tulkita tätä vihaksi kieliryhmää kohtaan.

Minulla on omat hyvin perustellut syyni puhua nimenomaan vapaudesta kieltenopinnosita, joku toinen voi puhua kielistä. Mutta vapaudesta nyt on kysymys.

[NRR]

olisi iso voitto, jos 99 % suomenkielisistä vapautuisi pakkoruotsista? Samalla kun aidosti ruotsinkieliset alueet tunnustetaan tasavertaiseksi kielialueeksi suomenkielisten kanssa.

Tietysti.

Ongelmat tulevat siitä, että nyt kunnissa on lyöty yhteen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä alueita, ihmisten työssäkäynti- ja koulualueet eivät ole kunnan sisäisiä - olisi ehkä parasta, jos olisi kaksoiskuntalaisuuksia.

Mikäli näiden ruotsivoittoisten kuntien kouluissa halutaan säilyttää pakollinen ruotsi (vapautusmahdollisuuksin), niin mielestäni pakollisuus olisi kunnan sisäinen asia eikä siirtyisi kuntalaisen mukana esimerkiksi sadan kilometrin päähän lukioon tai ammattikouluun. Tällaiset kytketyt pakot eivät toimi ja miten rangaista yksilöä, joka kieltäytyy - ei anneta papereita, vaikka hän olisi yhtä valmis kuin muutkin?

Pistän tähän nyt vielä nämä kunnat, jotka ovat ruotsivoittoisia:
Inkoo 54,3
Kristiinankaupunki 55,4
Pietarsaari 55,8
Parainen 56,4
--------------------
Raasepori 65,4
Mustasaari 69
Kemiönsaari 70,3 - Kunnassa on 2 suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä peruskoulua ja yksi ruotsinkielinen lukio.
--------------------
Kruunupyy 80,7 - Kunnassa on 8 ala-astetta, yläaste ja lukio. Kaikki koulut ovat ruotsinkielisiä. Suomenkieliset ostopalveluna naapurikuntien kouluissa.
Vöyri 82,6 - Suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin..
Närpiö 84,8 - Suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen naapurikunnan kanssa, Kaskinen 65,9% suomea.
Maalahti 86,1 - Kunnassa yksi suomenkielinen vuosiluokkien 1-6 perusopetusta antava koulu, naapurina mm. Vaasa.
Korsnäs 87,2 - Ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta.
Uusikaarlepyy 87,3 Yksi suomenkielinen koulu, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa (Kauhava). "Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä lapsia, joiden suomi voi olla peräisin toiselta vanhemmalta tai yhdeltä isovanhemmalta - ruotsinkielisessä ympäristössä varsinkin nämä lapset tarvitsevat suomen taitojen vahvistamista ja rikastuttamista."
Pedersören kunta 87,7 Kunnassa 13 alakoulua, joista yhdessä suomenkielistä esiopetusta ja merkintä "Suvaitsevaisuutta sekä kommunikointia molemmilla kotimaisilla kielillä." Yläkoulu ja lukio ruotsinkielinen.
--------------------
Luoto 92,5 - Suomenkieliset oppilaat esikoulusta 9. luokkaan asti käyvät suomenkielisiä kouluja Pietarsaaressa. Toisen asteen oppilaat voivat vapaasti hakea mihin tahansa lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

Oikeastaan uskoisin näissä kunnissa ruotsin tulevan valituksi lähes sataprosenttisesti ilman pakkoakin.

Jaskan mallissa on se jännä puoli, että se perustelee pakkosuomen, mistä olemme jo päästäneet irti.

Tällaiset mallit ovat erinomaisia keskustelunavauksia. Siksi soisin, että Jaskan blogissa juuri nyt kävisi enemmän ruotsinkielisiä ja miksei saamenkielisiäkin.

[Jan-Erik Andelin]

Sano nyt suoraan. Yritätkö ujuttaa tänne ajatusta, ettei vapaa kielivalinta ole mitään muuta kuin ruotsinvastaisuutta. Vaikka täällä on toistettu monta kertaa, että samaa kielivapautta ajettaisiin vaikka taustalla olisi pakkosaame tai pakkoeesti tai ... Et voi tulkita tätä vihaksi kieliryhmää kohtaan.

En tulkitse. Jaskan pohdinnoilla on toki meriittinsä, ja niissä oivalluksensa. Mutta edelleen: jos tunnustetaan, että nyt pitäisi hälventää ruotsinkielisten pelkoja, niin onko tämä kielimaantiede se joka hälventää?

Tuntuisiko sinusta mukavalta jos joku muu lähtisi suunnittelemaan vaikkapa oppimisvaikeusperheille omia vöyhykkeitä Suomen kartalle? Ja porkkanoita, jotta he muuttaisivat sinne, jotta kansantalous sitten voisi kiittää? Jotta muu Suomi voisi sitten elää "vapaudessa"?

[Noustenmaa]

Sano nyt suoraan. Yritätkö ujuttaa tänne ajatusta, ettei vapaa kielivalinta ole mitään muuta kuin ruotsinvastaisuutta. Vaikka täällä on toistettu monta kertaa, että samaa kielivapautta ajettaisiin vaikka taustalla olisi pakkosaame tai pakkoeesti tai ... Et voi tulkita tätä vihaksi kieliryhmää kohtaan.

En tulkitse. Jaskan pohdinnoilla on toki meriittinsä, ja niissä oivalluksensa. Mutta edelleen: jos tunnustetaan, että nyt pitäisi hälventää ruotsinkielisten pelkoja, niin onko tämä kielimaantiede se joka hälventää?

Tuntuisiko sinusta mukavalta jos joku muu lähtisi suunnittelemaan vaikkapa oppimisvaikeusperheille omia vöyhykkeitä Suomen kartalle? Ja porkkanoita, jotta he muuttaisivat sinne, jotta kansantalous sitten voisi kiittää? Jotta muu Suomi voisi sitten elää "vapaudessa"?

Kuten täällä jo kirjoitettiin

Jaskan ajattelu on mielestäni jokseenkin irrallaan todellisuudesta.

NRR:n menoa tulle polulle en oikein ymmärrä.
Tuollaisten enklaavien perustamisesta ei ole enää yhtä pitkä matka kielen kieltämiseen muualla tai vaikka muurin rakentamiseen.

Ymmärrän hyvin jos ruotsinkielisellä puolella" mennään ympäri seiniä".

[NRR]

NRR:n menoa tulle polulle en oikein ymmärrä.

On tuhat tapaa saavuttaa valaistuminen!

[NRR]

Sano nyt suoraan. Yritätkö ujuttaa tänne ajatusta, ettei vapaa kielivalinta ole mitään muuta kuin ruotsinvastaisuutta. Vaikka täällä on toistettu monta kertaa, että samaa kielivapautta ajettaisiin vaikka taustalla olisi pakkosaame tai pakkoeesti tai ... Et voi tulkita tätä vihaksi kieliryhmää kohtaan.

En tulkitse. Jaskan pohdinnoilla on toki meriittinsä, ja niissä oivalluksensa. Mutta edelleen: jos tunnustetaan, että nyt pitäisi hälventää ruotsinkielisten pelkoja, niin onko tämä kielimaantiede se joka hälventää?

Suoraan sanoen en usko, että ruotsinkielisten "pelkoja" hälventää mikään. Se on elämäntapa. Ja samalla kuvitellaan, että ollaan ratkaisevasti erilaisia kuin ne suomalaiset, jotka tuntuvat pelkäävän maahanmuuttoa. Pelot kuuluu käsitellä, pieni ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei olisi pahaksi millekään ryhmälle, jolla näitä pelkoja on.

Tuntuisiko sinusta mukavalta jos joku muu lähtisi suunnittelemaan vaikkapa oppimisvaikeusperheille omia vöyhykkeitä Suomen kartalle? Ja porkkanoita, jotta he muuttaisivat sinne, jotta kansantalous sitten voisi kiittää? Jotta muu Suomi voisi sitten elää "vapaudessa"?

Alueellisuudesta kielipolitiikassa on puhunut mm. Saukkonen. Miksi se nyt tällä palstalla olisi jotenkin erityisen no no.

Oppimisvaikeudet ei juuri tässä kohtaa ole mikään vertailukohta.

Se on tietenkin oleellista, että kaikkinainen kielipoliittinen mietiskely suomalaisten taholla, on omiaan lisäämään pelkoja. Sen sijaan pakkoruotsin vaatiminen ruotsinkielisten taholta on ihan vain normaalia rinnakkaineloa.

[TK]

Jos Andelin et hyväksy "kielimaantiedettä", niin silloin olisi loogisuuden nimissä tuomittava Raaseporin suunnitelmat aloittaa pakkoruotsi alkavaksi suomenkielisissä kouluissa 1.luokalta.

[Jan-Erik Andelin]

Suoraan sanoen en usko, että ruotsinkielisten "pelkoja" hälventää mikään.

Millä tavalla ruotsinkielisen pitäisi voida hahmottaa, että tällaisessa foorumissa puhutaankin avartavasta, iloisesta vieraiden kielten oppimisesta ja harrastamisesta?

Ja että hänen oma äidinkielensä on mitä tervetullein omalle paikallensa maan 3. suositumpana kielenä?

[NRR]

Suoraan sanoen en usko, että ruotsinkielisten "pelkoja" hälventää mikään.

Millä tavalla ruotsinkielisen pitäisi voida hahmottaa, että tällaisessa foorumissa puhutaankin avartavasta, iloisesta vieraiden kielten oppimisesta ja harrastamisesta?

Ja että hänen oma äidinkielensä on mitä tervetullein omalle paikallensa maan 3. suositumpana kielenä?

Sitä hän voi käydä meditoimassa Jaskan blogissa. Monta vuotta en edes käyttänyt sanaa pakkoruotsi, koska yritin olla niin pehmeän iloisen ymmärtävä ja ketään uhkaamaton. Hilipimpulia. Ei toimi.

Nyt pohdin juuri sitä, minkä katson pohtimisen arvoiseksi.

Ruotsinkieliset voivat tulla tänne ihmettelemään sitä, että meillä on laveaa kielipoliittista pohdintaa, näkemyksiä, kokemuksia ja hyvin perustellut vaatimukset kielivapaudelle. Tervetuloa.