Suvaitsevampi Suomi-pakko pois-kampanja huomisesta alkaen

[therace]

Gäller fria språkval även oss finlandssvenskar? Annors är er kampanj orättvis och rasistisk! Vill inte att mina barn får finskundervisning i skolan för det är förnedrande och onödigt. Ett marginalspråk som finskan är...

[NRR]

Gäller fria språkval även oss finlandssvenskar? Annors är er kampanj orättvis och rasistisk! Vill inte att mina barn får finskundervisning i skolan för det är förnedrande och onödigt. Ett marginalspråk som finskan är...

Tervetuloa. En tiedä, oletko ihan tosissasi, mutta nykyisen perustuslain mukaan kieliryhmiä kohdellaan samoin perustein mannermaalla, joten käsittääkseni pakollinen toinen kotimainen poistuu yhtä aikaa sekä suomenkielisistä että ruotsinkielisistä kouluista. Ahvenanmaallahan on pakollisesta suomenopetuksesta jo luovuttu, ja nyt siellä englanti on kaikille yhteinen ja sitten valittavissa suomi tai saksa tai ranska tai espanja tai venäjä (espanja tai venäjä ilmeisesti eivät joka vuosi toteudu).

[Hansa]

therace, kysymyksesi on outo, koska toisen kotimaisen kielen merkitys suomenkieliselle on täysin päinvastainen kuin mitä toinen kotimainen merkitsee ruotsinkieliselle.

Ruotsinkielisen on lähes mahdoton selviytyä elämänsä ajan ja työllistyä 95% suomenkielisessä maassa ilman suomen taitoa. Mutta enemmistö suomenkielisistä ei kertaakaan elämässään tarvitse ruotsin osaamista. Pakkoruotsi ja pakkosuomi eivät siis ole verrannollisia käsitteitä.
(Itselleni on silti yhdentekevää, jos ruotsinkieliset eivät halua kotiutua 95% suomenkieliseen maahan ja opetella enemmistön kieltä,)

Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Italiassa, Espanjassa jne jne pidetään pähkähulluna kysymystä, pitääkö maan enemmistökieltä puhuvien opetella vähemmistökieltä, jotta voitaisiin edellyttää, että vähemmistökielen puhuva opettelee pääkielen. Mistään maasta ei löydy lakeja, jotka oikeuttaisivat tuollaisen kysymyksenasettelun, se on vastoin ihmisten oikeustajua kaikissa maissa.

Korjaa minua, therace, jos tiedät Suomen lisäksi muun maan jossa 95% enemmistön on opiskeltava 5%vähemmistökieli, jotta vähemmistö ei tuntisi "tasavertaisia" oikeuksiaan loukatuksi, koska sen olosuhteiden pakosta tarvitsee opetella enemmistön kieli.

[therace]

therace, kysymyksesi on outo, koska toisen kotimaisen kielen merkitys suomenkieliselle on täysin päinvastainen kuin mitä toinen kotimainen merkitsee ruotsinkieliselle.

Ruotsinkielisen on lähes mahdoton selviytyä elämänsä ajan ja työllistyä 95% suomenkielisessä maassa ilman suomen taitoa. Mutta enemmistö suomenkielisistä ei kertaakaan elämässään tarvitse ruotsin osaamista. Pakkoruotsi ja pakkosuomi eivät siis ole verrannollisia käsitteitä.
(Itselleni on silti yhdentekevää, jos ruotsinkieliset eivät halua kotiutua 95% suomenkieliseen maahan ja opetella enemmistön kieltä,)

Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Italiassa, Espanjassa jne jne pidetään pähkähulluna kysymystä, pitääkö maan enemmistökieltä puhuvien opetella vähemmistökieltä, jotta voitaisiin edellyttää, että vähemmistökielen puhuva opettelee pääkielen. Mistään maasta ei löydy lakeja, jotka oikeuttaisivat tuollaisen kysymyksenasettelun, se on vastoin ihmisten oikeustajua kaikissa maissa.

Korjaa minua, therace, jos tiedät Suomen lisäksi muun maan jossa 95% enemmistön on opiskeltava 5%vähemmistökieli, jotta vähemmistö ei tuntisi "tasavertaisia" oikeuksiaan loukatuksi, koska sen olosuhteiden pakosta tarvitsee opetella enemmistön kieli.

I Nederländerna är tyska obligatoriskt, fast mindre än 2% talar språket. Fler länder finns..
Finns som sagt ingen orsak till att lära sej finska, vi bör återinföra 1808 års gränser och ansluta oss till Sverige!

[NRR]

I Nederländerna är tyska obligatoriskt, fast mindre än 2% talar språket. Fler länder finns..

Mielenkiintoista. Selvitin taannoin tuota Hollannin tilannetta. Kaksi kieltä oli pakollisina jossain oppilaitoksessa, mutta ei kaikkialla. Esimerkiksi Hollannissa ei näyttänyt olevan meidän lukiotamme vastaavaa oppilaitosta vaan toisen asteen koulutuksessa on 12-18 -vuotiaille tarjolla erilaisia väyliä. Ensimmäisenä kolmena vuotena (vrt. meidän yläkoulu), kaikilla on yleensä samankaltainen perusopetus. Tämän jälkeen (lukio/ammis-vaiheessa) oppilaat valitsevat esimerkiksi yhden neljästä profiilista:
- kulttuuri ja yhteiskunta (tässä painotetaan taiteita ja vieraita kieliä (ranska, saksa, joskus myös espanja ja venäjä, arabia ja turkki, vie kohti humanistisia korkeakouluja)
- talous ja yhteiskunta (vie kohti liike-elämää ja sen alan korkeakouluja)
- luonto ja terveys (vie kohti terveydenhuollon ammatteja ja korkeakoulutusta)
- luonto ja tekniikka (vie kohti teknisiä ammatteja ja korkeakoulutusta)
Pakollisina on vain hollanti ja englanti sekä joitakin sivuaineita. Mutta on muitakin mahdollisuuksia, jopa klassisia kieliä ja taiteita painottava väylä.

Koko maata koskevaa pakollista saksaa ei näkynyt, vaikka saksa varmaan on kätevä maailmankieli tuossa osassa Eurooppaa. Missä ja millä tasolla sinun tietojesi mukaan pakollinen saksa olisi?

Tällä palstalla on toinen merkintä Holllannista: "Hollannissa on vain yksi virallinen kieli koko maan laajuisesti eli hollannin kieli. Frieslandin maakunnassa viralliset kielet ovat hollanti ja friisi. Pakkofriisiä ei siellä ole, mutta kieltä voi vapaaehtoisesti opiskella koulussa. Viranomaisten kanssa toimittaessa maakunnassa on oikeus käyttää sekä hollantia että friisiä ja saada palvelua haluamallaan kielellä tarvittaessa tulkin välityksellä. Kysymyksessä on siis vähemmistökieli, jonka puhujat ovat keskittyneet maakunnan alueelle. Siksi friisin kielellä on siellä virallisen kielen asema. Jos friisiläinen muuttaa muualle Hollantiin, hän voi saada palveluita vain hollanniksi. Muualla friisin puhujia tulee vastaan vain satunnaisesti ja he osaavat maan valtakieltä. Friisejä on kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa koko 16-miljoonaisesta väestöstä."

---

Vastinetta meidän pakkoruotsillemme ei ole löytynyt.

Virallisten kielten opetus eri maissa on sellaisten kielten opetusta kouluissa, jotka ovat kyseisen maan virallisia kieliä. Vähemmistöasemassa olevien virallisten kielten tai osan virallisista kielistä pakollinen opiskelu on käytäntö useissa monikielisissä maissa. Eri maiden kielipoliittisten tilanteiden vertailu on vaikeaa maiden erilaisten kielisuhteiden ja historioiden vuoksi. Esimerkiksi Kanadan Ontariossa maan toisen virallisen kielen pakollista opiskelua perustellaan myös sillä, että ranskaa puhutaan laajasti ympäri maailmaa. Irlannissa puolestaan iirin opetuksen päätarkoituksena on ollut maassa aikaisemmin laajalti käytetyn kielen elvyttäminen.


Belgia (hollanti, ranska, saksa)

Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.

Etelä-Afrikka (englanti, afrikaans, zulu, xhosa, swazi, ndebele, eteläinen sotho, pohjoinen sotho, tsonga, tswana ja venda)

Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joista kaikkia voidaan käyttää koulujen opetuskielenä. Kolmannelta luokalta alkaen oppilaiden tulee opiskella koulun opetuskielen lisäksi vähintään toista virallista kieltä. Lisäksi koulujen tulee edistää maan monikielisyyttä.

Irlanti (englanti, iiri)

Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973. Iirin kielenopetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa.

Islanti (vain islanti virallinen, pakollisena tanska tai jokin muua skandinaavinen kieli)

Islannissa oppilaiden on luettava jotain muuta skandinaavista kieltä, joka on yleensä käytännössä entisen emämaan kieli tanska. Muut skandinaaviset kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä. [Pienenä kansana, määrältään kutakuinkin yhtä suuri kuin suomenruotsalaisten vähemmistö, islantilaiset eivät voi tarjota kaikilla aloilla kattavaa koulutusta ja asiantuntijaverkostoa, on nojattava Skandinavian koulutus- ja asiantuntijaverkostoihin.]

Kanada (englanti, ranska)

Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä.

Provinsseista New Brunswick on ainoa täysin kaksikielinen provinssi, jossa opetusta tarjotaan molemmilla virallisilla kielillä kaikilla luokilla, yliopistoissa ja ammattikouluissa. Manitoban julkishallinnon ja viranomaisten palvelut ovat saatavilla molemmilla kielillä ja ranskankielistä opetusta on laajasti tarjolla. Ontariossa ranskankielen opiskelu on pakollista toisena kielenä vain vuosiluokilla 4.–8. Québecissa ainoa virallinen kieli on ranska. Muissa provinsseissa ja territorioissa ranskankielistä opetusta on tarjolla vaihtelevasti.

Norja (kirjanorja, uusnorja)

Norjassa molempien norjan kirjakielen muotojen kirjanorjan (bokmål) ja uusnorjan (nynorsk) opiskelu on pakollista ungdomsskolen (peruskoulun yläluokkien) kahdeksannelta luokalta lähtien. Uusnorjaa käyttää ensisijaisena kirjakielenään noin 10–12 prosenttia norjalaisista.

Suomi (suomi, ruotsi)

Suomella on kaksi "kansalliskieltä", suomi ja ruotsi. Lisäksi saamella (käytännössä pohjois-, inarin- ja koltansaame), romanilla ja suomalaisella viittomakielellä on perustuslaissa mainittu erityisasema.

Suomen- ja ruotsinkieliset opiskelevat omaa ja toistensa kieltä peruskoulussa (pakollisena 7. luokalta paitsi Ahvenanmaalla), lukiossa ja korkeammissa koulutuslaitoksissa. Muiden kielien puhujat opiskelevat jompaa kumpaa kansalliskieltä joko äidinkielenä, toisena kielenä tai omalle ryhmällä (saamelaiset, romanit ja viittomakieliset) suunnatun opetussuunnitelman mukaan.

Kunnilla on velvollisuus järjestää suomen- ja ruotsinkielisten opetus näiden omalla äidinkielellä. Saamen kieltä opetetaan lähinnä saamelaisten kotiseutualueella. Muita perustuslaissa mainittuja kieliä voi opiskella äidinkielenä joissakin kouluissa.

Sveitsi (saksa, ranska, retoromaani)

Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti.

Saksan- ja ranskankielisillä alueilla opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokalla englannin alkaessa.

---


Suomen tilanne on erilainen siksikin, ettei täällä pakollinen kieli ole maailmankieli, ei pääkielen sukulaiskieli, ei enemmistön esivanhempien elvytettäviä kieli, ei kattavan koulutuksen kannalta välttämätön kieli,...

Suomen tilanne on siis uniikki.

[Hillevi Henanen]

I Nederländerna är tyska obligatoriskt, fast mindre än 2% talar språket. Fler länder finns..
Finns som sagt ingen orsak till att lära sej finska, vi bör återinföra 1808 års gränser och ansluta oss till Sverige!

Miten söpöä! Meillä on nyt ihan oma ruotsinkielinen Trolli!

[NRR]

I Nederländerna är tyska obligatoriskt, fast mindre än 2% talar språket. Fler länder finns..
Finns som sagt ingen orsak till att lära sej finska, vi bör återinföra 1808 års gränser och ansluta oss till Sverige!

Miten söpöä! Meillä on nyt ihan oma ruotsinkielinen Trolli!

[Hannu Jussi]

The race tai racist
"Gäller fria språkval även oss finlandssvenskar? Annors är er kampanj orättvis och rasistisk! Vill inte att mina barn får finskundervisning i skolan för det är förnedrande och onödigt. Ett marginalspråk som finskan är..."

Et sitten ole lukenut suomalaisia kirjoja/kirjailijoita tai tutustunut suomalaiseen kulttuuriin? Puheenvuorossasi vaikutat tyytymättömälle. Oletkohan suunnistanut väärin? Jos näin on, niin täältä pääsee aina pois ja tietäväisenä ja kielitaitoisena se ei taida olla edes ongelma. Anna-Maja Henriksson on useampaan kertaan kehottanut kansalaisia muuttamaan täältä. Monissa maissa on sitä paitsi perheen yhdistämisohjelma.
Vapaan kielivalinnan sivuilla kannattaa miettiä myös nimimerkkiänsä. Minä en miettinyt ja tuli ihan hassu.

[Jaska]

Gäller fria språkval även oss finlandssvenskar? Annors är er kampanj orättvis och rasistisk! Vill inte att mina barn får finskundervisning i skolan för det är förnedrande och onödigt. Ett marginalspråk som finskan är...

Javisst, jag tycker att ni kan frias av tvångsfinskan.

[NRR]

Materiaalia kenties koostettaisiin nettiin - sitä kautta tavoitetaan nuoret parhaiten. En näe tässä mitään "koulupropagandaa". Kyseenalaista propagandaa löytyy mielestäni vaikkapa kansalliskielistrategiasta...

Kyse on aina toisen osapuolen kannalta propagandasta, vaikka meillä olisikin paremmat perustelut. On turha kilpailla valtiokoneiston (toistaiseksi) tukeman propagandan kanssa samalla areenalla. Keskitytään omaan peliin omalla kentällä.

Minusta nuorilla on kyllä oikeus saada myös "ne paremmat perustelut" tietoonsa

Ongelmahan on se, että kun nuorille ei ole tarjolla tätä älyllistä tietä (siis malleja siitä, miten pakkoa kritisoidaan ja vapautta puolletaan), heille jää usein käteen vain juuri se, mitä vähiten toivotaan eli tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja sen herättämä antipatia kaikkea ruotsinkielistä kohtaan - tai ehdoton usko siihen, että "pakkoruotsi on yleissivistystä". Näinhän se aina menee.

Mitään alaikäisten koululakkoa tai ruotsin tuntien boikottia en halua olla puoltamassa. Se on eri asia.

Minusta tilanne on tosiaan vähän sama kuin pakkouskonnon kritiikki ennen ET:n tuloa kouluille. Siksi JV:n puhe perusoikeuksista on aika hyvä tässä.

PS. Esimerkiksi äidinkielessä ja elämänkatsomustiedossa peruskoulun yhdeksännellä käydään läpi väittelyn periaatteita, sama tosituu lukiossa. Aiheet ovat haastavia kuten aborttioikeus, armeijaan vai sivariin, eutanasia... Pakkoruotsi on suosittu aihe. Minusta olisi pelkästään hyvä, jos materiaalipaketti olisi valmiina.

Tähän liittyen Jaskan blogissa muistutetaan, että "Sillä rahalla voisimme tehdä materiaaleja, joita voisimme jakaa esimerkiksi kouluille", sanoi Ilmari Rostila 8.9. 2014 Metro-lehden haastattelussa.

Kyse on nähdäkseni juuri siitä, mitä yritin sanoa kirjoituksillani. Virallisessa mediassa vain pyöritellään silmiä, jollei esitetä suoranaisia vääristelyjä (ruotsin pakollisuuden poistaminen yo-kirjoituksissa ei lisännyt muita kieliä jne.)

Sama materiaalipaketti on tarjolla niin rehtoreille, opettajille, vanhemmille kuin oppilaille tilanteissa, joissa he haluavat muutakin kuin vääristelyjä ja liturgiaa. Samoin tekevät demokraattisessa yhteiskunnassa esim. eläinkokeiden vastustajat tai siviilipalvelumiehet materiaalipaketteja kaikille - niitä käytetään myös kouluilla.

Lukion ruotsin kuullussa nuoret saavat rastia oikeaksi nauhalla puhujan tulkinnan, ettei pakkoruotsin kriitikoilla ole argumentteja. Kun yhden koulun muutama lahjakas nuori laittaa nettiin pakkoruotsia kritisoivan räpin, herää pakkoruotsin ymmärtäjien joukko valittamaan, että suomenkielisessä koulussa on sallittu "kouluvastaisuus" ja räppi katoaa netistä. Ja kun lukion oppilaat eivät halua valita ruotsin lisäkursseja ja kirjoittaa ruotsia, nousee kurssivalintapäivänä korokkelle itse rehtori, joka koko arvovallallaan väittää nuorten hiljaiselle joukolle, että 'pakkoruotsin vastustamiselle on vaikea löytää rationaalisia perusteita ja pakon vastustajien argumentit ovat kaikki tunneargumentteja'! Kun nuori kirjoittaa pakkoruotsikriittisen äidinkielen aineen, jossa sanoo, ettei koe ruotsin kielen olevan osa identiteettiään, opettaja kommentoi, ettei oikein ymmärrä, mitä nuori yrittää sanoa. Nämä kaikki ovat esimerkkejä elävästä elämästä viime vuoden ajalta.

Tässä Svenska Ylen artikkelissa rehtori heittäytyi liioitellun tietämättömäksi: 'haluavatko NE lopettaa ruotsin B1-kielenä kokonaan?' On muka jotenkin asiallista olla suomenkielisen koulun rehtori ja täysin tietämätön siitä, että suurin osa ihmisistä vastustaa pakkoruotsia, että opetussuunnitelmatyössä on käyty kiihkeitä keskusteluja pakkoruotsista, että hallinto on käskyttänyt joukkojaan pakon taakse, että vapaan kielivalinnan puolesta on tehty kansalaisaloite, ... Tämä on linjassa sen kanssa, että opetushallituksen virkamies vastaa toimittajan kysymykseen 'mitä kieliä voitaisiin opiskella ruotsin sijaan' että 'emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle'. Kun virallinen linja on se, että kukaan opetustoimessa ei saa ajatella koko asiaa - ei hallinto, eivät rehtorit, eivät opettajat, eivät vanhemmat - no eivät tietenkään oppilaatkaan.

Mielestäni on korrektia, että oppilas voi tuoda linkin materiaalipakettiin opettajalle, joka kuunteluttaa hänellä "pakkoruotsin kriitikoilla ole argumentteja" -nauhan tai rehtorille, joka sanoo samaa. Tämä on vain reilua kaikkia osapuolia kohtaan.

Minusta on korrektia, että vanhempi voi ottaa yhteyttä niin kansanedustajaansa kuin kotikaupunkinsa opetustoimeen ja tarjota samaa linkkiä.

Olisi kerrassaan upeaa, jos toimittaja voisi antaa opetushallituksen virkamiehen, opetustoimen linjanjohtajan tai koulun rehtorin tutustua haastattelun aluksia tiiviiseen pakettiin - näin haastatteluilla ja vuoropuheluilla olisi jopa jotain merkitystä.

[JV Lehtonen]

Gäller fria språkval även oss finlandssvenskar? Annors är er kampanj orättvis och rasistisk! Vill inte att mina barn får finskundervisning i skolan för det är förnedrande och onödigt. Ett marginalspråk som finskan är...

Ehdottomasti. Jos suomenruotsalainen kokee, että suomen opiskeleminen Suomessa on nöyryyttävää,
kannatan vapautuksen antamista omantunnon syihin ja vakaumukseen vedoten.
Vapautusmenettely omantunnon syihin vedoten olisikin käypä ratkaisu pakottamisongelmaan-
puolin ja toisin.

Valitettavasti edunvalvojanne RKP holhoaa suomenruotsalaisia eikä luota siihen, että suomenruotsalainen osaa itse päättää,
mitkä kielet ovat hänelle tarpeellisia. Joten käänny RKP:n puoleen ehdotuksesi kanssa ja pyydä heitä kunnioittamaan ruotsinkielisten
vapaata kielivalintaa. Lopetetaan tämä nöyryyttävä järjestelmä yhteistyössä!

Me hoidamme tämän suomenkielisen tiedottamisen kyllä!

Ahvenanmaallahan pakkosuomesta luovuttiin jo 2007.
Ota yhteyttä Camilla Gunelliin ja kysy, miten hän perusteli pakkosuomen poistamisen muiden kielten tarpeella.

[JV Lehtonen]

therace, kysymyksesi on outo, koska toisen kotimaisen kielen merkitys suomenkieliselle on täysin päinvastainen kuin mitä toinen kotimainen merkitsee ruotsinkieliselle.

Ruotsinkielisen on lähes mahdoton selviytyä elämänsä ajan ja työllistyä 95% suomenkielisessä maassa ilman suomen taitoa. Mutta enemmistö suomenkielisistä ei kertaakaan elämässään tarvitse ruotsin osaamista. Pakkoruotsi ja pakkosuomi eivät siis ole verrannollisia käsitteitä.
(Itselleni on silti yhdentekevää, jos ruotsinkieliset eivät halua kotiutua 95% suomenkieliseen maahan ja opetella enemmistön kieltä,)

Hansa, älä holhoa ruotsinkielistä. Minä ainakin luotan suomenruotsalaisen itsenäiseen harkintaan, tarvitseeko hän Suomessa suomea ja haluaako hän opiskella Suomessa suomea, vai kokeeko hän suomen kielen Suomessa enemmän velvoittavaksi kuin vapauttavaksi.

Suomenruotsalaisten parissa ei yleensä ole protestoitu suomen kielen opiskelua vastaan, onhan suomi Suomen de facto pääkieli.
Mutta ehdottomasti vapautus kulkee kumpaankin suuntaan, kunhan vapautuja kantaa vastuun ratkaisustaan. Reilu meininki!

[TMK]

Minä ainakin luotan suomenruotsalaisen itsenäiseen harkintaan, tarvitseeko hän Suomessa suomea ja haluaako hän opiskella Suomessa suomea, vai kokeeko hän suomen kielen Suomessa enemmän velvoittavaksi kuin vapauttavaksi.

Suomenruotsalaisten parissa ei yleensä ole protestoitu suomen kielen opiskelua vastaan, onhan suomi Suomen de facto pääkieli.
Mutta ehdottomasti vapautus kulkee kumpaankin suuntaan, kunhan vapautuja kantaa vastuun ratkaisustaan. Reilu meininki!

Lieneekö maailmassa käytännössä yksikielistä maata, jossa maan pääkielen opiskelu olisi vapaaehtoista? Minua tosin ei kiinnosta suomenruotsalaisten kieliopinnot, kunhan sitten tajuavat, että heidän aikuistuessaan Suomella tuskin on enää kahta "kansalliskieltä".

[JV Lehtonen]

Minä ainakin luotan suomenruotsalaisen itsenäiseen harkintaan, tarvitseeko hän Suomessa suomea ja haluaako hän opiskella Suomessa suomea, vai kokeeko hän suomen kielen Suomessa enemmän velvoittavaksi kuin vapauttavaksi.

Suomenruotsalaisten parissa ei yleensä ole protestoitu suomen kielen opiskelua vastaan, onhan suomi Suomen de facto pääkieli.
Mutta ehdottomasti vapautus kulkee kumpaankin suuntaan, kunhan vapautuja kantaa vastuun ratkaisustaan. Reilu meininki!

Lieneekö maailmassa käytännössä yksikielistä maata, jossa maan pääkielen opiskelu olisi vapaaehtoista? Minua tosin ei kiinnosta suomenruotsalaisten kieliopinnot, kunhan sitten tajuavat, että heidän aikuistuessaan Suomella tuskin on enää kahta "kansalliskieltä".

Tänään RKP:n varapuheenjohtaja on täräyttänyt oman lausuntonsa maailmalle ja syyttää
yhdistystä kaksikielisyyden tuhoamisesta. Siksi mielestäni on tärkeää selittää,
että kahden kansalliskielen maassa kansalliskieliä kohdellaan tasavertaisesti eli

jokaiselle Suomessa asuvalle riittäköön yhden, sen omaksi kokemansa kansalliskielen hallitseminen.

Maahanmuuttajien osaltahan tämä jo toteutuu: Riittää, että osaa JOKO suomea TAI ruotsia,
jotta saa Suomen kansalaisuuden!

Ei esim. Sveitsissä edellytetä, että kaikki sveitsiläiset osaavat kaikkia neljää kansalliskieltä!

Riittää, että osaa yhtä kansalliskieltä. Luulisi sen Suomessakin riittävän.

VKV ei ohjelmassaan ole muuttamassa perustuslain 17 §, joten olisi järkevää tiedottaa RKP:n
varapuheenjohtajalle asiasta tai VKV voisi kirjoittaa vastineen Storgårdin lausuntoon ja pyytää YLEä julkaisemaan sen.

RKP:n varapuheenjohtaja YLElle;

tällä kampanjalla ja muutenkin Vapaa kielivalinta ry:n taustalla on oikeastaan se,
että yritetään kokonaan kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta.

http://yle.fi/uutiset/rkpn_varapuheenjo ... ua/7462076

PS. Storgård mainitsi, että hänen kantansa ei ole RKP:n virallinen kanta,
mutta silti hän "tietää", mikä on Vapaa kielivalinta-yhdistyksen kanta paremmin kuin yhdistys konsanaan!

[Hannu Jussi]

Svenska Yle jatkaa pakkoruotsikeskustelua

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/1 ... ig-svenska