Haastan Folktingetin väittelyyn avoimelle keskustelualueelle

[Jan-Erik Andelin]

Laitatkos, Jaska, sähköpostiosoitteesi yksityisviestinä?

[Jan-Erik Andelin]

Åbo Underrättelserin toimittaja pitää Jaskan tämänpäivästä tekstiä "suht asiallisena", joskin vertailu Ruotsin kanssa hänen mielestä ontuu. Ei tullut tänne keskustelemaan.

Suomenruotsalainen tv-tuotantoyhtiö, minulle tuntematon pitää Jaskan tekstiä järkevänä keskustelunalustuksena, ja jakaa sen Facebooksivuilleen. Ei ole tuottajaa itse näkynyt näillä sivuilla.

jatkuu...

Ulkomailla asuva suomenruotsalainen toimittaja piti puheita kielivapauttajista ja pakkokielestä bullshittina. Ehdotti suomenruotsalaisia vihdoinkin lähtemään suomenkieliseen mediaan keskustelemaan asiasta mielipidekirjoituksin.

Maanviljelijä Etelä-Suomesta, kaksikielinen, suomi vahvempi sanoi, ettei suomenruotsalaisia ja ruotsinsuomalaisia voi verrata. Suomenruotsalaiset osallistuivat Suomen syntyyn itsenäisenä valtiona, ruotsinsuomalaiset olivat talouspakolaisia.

Espoolainen insinööri, kaksikielinen, ruotsi vahvempi, sanoi että toki monessa maassa Euroopan ulkopuolella opiskellaan pakollisena vaikkapa englantia ja ranskaa, vaikka äidinkielenään näitä kieliä puhuvia on vähemmän kuin 5 %.

Ruotsalainen kielenkääntäjä Smålannista, ei osaa suomea, on sitä mieltä että Ruotsissa ei kannata puhua suomenruotsalaisista, vaan Suomen ruotsinkielisestä vähemmistöstä. Hän epäili väitettä, että tieteellisesti olisi todistettu ruotsinkielisten asuneen Suomessa vain 1 000 vuoden ajan.

Ruotsalainen yrittäjä sanoi, että Helsingissä käydessä 30 vuotta sitten pärjäsi ruotsilla, nyt on puhuttava englantia. Sanoi, että on sääli jos kantasuomalaisuus on hävittämässä ruotsalaisuuden vanhoja juuria Suomesta.

Svenska Ylen poliittinen toimittaja Magnus Hertzberg puolusti Studio HBL:n haastattelussa valinnaista ruotsia ainakin suomenkielisissä kunnissa ja kysyi haastattelussa Folktingetin Markus Österlundilta onko pakollinen ruotsi todellakin suomenruotsalaisuuden "kohtalonkysymys". Österlund puolusti pakollista ruotsia ja sanoi, että se nyt vain on osa enemmistön päättämästä järjestyksestä kouluissa. Toimittaja Janne Strang kyseli myös kriittisesti onko nykyisestä "doktriinista" pidettävä kiinni. Studio HBL otsikoi Vapaan kielivalinnan pelko – Olisiko luovutettava taistelussa ruotsin puolesta? - - http://hbl.fi/video/2014-09-10/654321/s ... t-sprakval?

(Magnus Hertzberg on pakollista ruotsia kritisoineen filosofi Lars Hertzbergin veljenpoika, ja suomenruotsalaisten kielikylpyjen uranuurtajan Veronica Hertzbergin veli.)

[Hillevi Henanen]

Kiitos JEA! Tuo täytyy kuunnella vielä uudelleen.

[JV Lehtonen]

Åbo Underrättelserin toimittaja pitää Jaskan tämänpäivästä tekstiä "suht asiallisena", joskin vertailu Ruotsin kanssa hänen mielestä ontuu. Ei tullut tänne keskustelemaan.

Studio HBL otsikoi Vapaan kielivalinnan pelko – Olisiko luovutettava taistelussa ruotsin puolesta? - - http://hbl.fi/video/2014-09-10/654321/s ... t-sprakval?

(Magnus Hertzberg on pakollista ruotsia kritisoineen filosofi Lars Hertzbergin veljenpoika, ja suomenruotsalaisten kielikylpyjen uranuurtajan Veronica Hertzbergin veli.)

Jos minä olisin suomenruotsalainen, kyllä minä miettisin tuota kysymyksenasettelua muutamaan kertaan,
koska pakottamisen puolustaminen nimenomaan kaivaa maata ruotsin kielen puolustamisen alta!

Eli vastaus on se, että taistelusta ruotsin puolesta ei pidä luopua, mutta pitää tajuta,
että pakkoruotsiin hirttäytyminen ei aja ruotsin kielen asiaa millään tavalla-
vaan päinvastoin!

[Hannu Koho]

Åbo Underrättelserin toimittaja pitää Jaskan tämänpäivästä tekstiä "suht asiallisena", joskin vertailu Ruotsin kanssa hänen mielestä ontuu. Ei tullut tänne keskustelemaan.

Suomenruotsalainen tv-tuotantoyhtiö, minulle tuntematon pitää Jaskan tekstiä järkevänä keskustelunalustuksena, ja jakaa sen Facebooksivuilleen. Ei ole tuottajaa itse näkynyt näillä sivuilla.

jatkuu...

Ulkomailla asuva suomenruotsalainen toimittaja piti puheita kielivapauttajista ja pakkokielestä bullshittina. Ehdotti suomenruotsalaisia vihdoinkin lähtemään suomenkieliseen mediaan keskustelemaan asiasta mielipidekirjoituksin.

Maanviljelijä Etelä-Suomesta, kaksikielinen, suomi vahvempi sanoi, ettei suomenruotsalaisia ja ruotsinsuomalaisia voi verrata. Suomenruotsalaiset osallistuivat Suomen syntyyn itsenäisenä valtiona, ruotsinsuomalaiset olivat talouspakolaisia.

Espoolainen insinööri, kaksikielinen, ruotsi vahvempi, sanoi että toki monessa maassa Euroopan ulkopuolella opiskellaan pakollisena vaikkapa englantia ja ranskaa, vaikka äidinkielenään näitä kieliä puhuvia on vähemmän kuin 5 %.

Ruotsalainen kielenkääntäjä Smålannista, ei osaa suomea, on sitä mieltä että Ruotsissa ei kannata puhua suomenruotsalaisista, vaan Suomen ruotsinkielisestä vähemmistöstä. Hän epäili väitettä, että tieteellisesti olisi todistettu ruotsinkielisten asuneen Suomessa vain 1 000 vuoden ajan.

Ruotsalainen yrittäjä sanoi, että Helsingissä käydessä 30 vuotta sitten pärjäsi ruotsilla, nyt on puhuttava englantia. Sanoi, että on sääli jos kantasuomalaisuus on hävittämässä ruotsalaisuuden vanhoja juuria Suomesta.

Svenska Ylen poliittinen toimittaja Magnus Hertzberg puolusti Studio HBL:n haastattelussa valinnaista ruotsia ainakin suomenkielisissä kunnissa ja kysyi haastattelussa Folktingetin Markus Österlundilta onko pakollinen ruotsi todellakin suomenruotsalaisuuden "kohtalonkysymys". Österlund puolusti pakollista ruotsia ja sanoi, että se nyt vain on osa enemmistön päättämästä järjestyksestä kouluissa. Toimittaja Janne Strang kyseli myös kriittisesti onko nykyisestä "doktriinista" pidettävä kiinni. Studio HBL otsikoi Vapaan kielivalinnan pelko – Olisiko luovutettava taistelussa ruotsin puolesta? - - http://hbl.fi/video/2014-09-10/654321/s ... t-sprakval?

(Magnus Hertzberg on pakollista ruotsia kritisoineen filosofi Lars Hertzbergin veljenpoika, ja suomenruotsalaisten kielikylpyjen uranuurtajan Veronica Hertzbergin veli.)

Mielenkiintoista, kiitos. Näistä näkökannoista käy niin selvästi ilmi, miten eri maailmoissa elämme.
Jänniä lauseväännöksiä pitää rakennella: "...se nyt vain on osa enemmistön päättämästä järjestyksestä..."
Noin voisi perustella mitä tahansa käytäntöä, ja aina sanoa että tämä yhteiskunta nyt vaan on näin rakennettu.
Noita "Euroopan ulkopuolisia maita" olisi mielenkiintoista saada lähempään vertailuun. Voisi vaan äkkiä joutua käyttämään kolonialismi-sanaa?
Näiden ihmisten tosiaan pitäisi tulla reilusti keskustelemaan - itsenä sekä meidän takia.

[Jan-Erik Andelin]

"...se nyt vain on osa enemmistön päättämästä järjestyksestä..."

Tuo nyt sillä varauksella, että se oli minun tiivistävästä, mutta vuotavasta ulkomuististani.

[Hansa]

Kiitos JEA, että tuot näitä ruotsinkielisten mielipiteitä tänne. Olisi todella tarpeellista, että nuo ihmiset itsekin uskaltautuisivat väittelyyn, mutta ei ihme, että eivät tule, koska heidän mielipiteensä ovat kovin huteralla pohjalla.

Kommentoin tässä paria heidän väitteistään, vaikka tiedän, että näistä on puhuttu täällä jo monet kerrat.

”Maanviljelijä Etelä-Suomesta, kaksikielinen, suomi vahvempi sanoi, ettei suomenruotsalaisia ja ruotsinsuomalaisia voi verrata. Suomenruotsalaiset osallistuivat Suomen syntyyn itsenäisenä valtiona, ruotsinsuomalaiset olivat talouspakolaisia.”

Suomenkieliset osallistuivat aikoinaan sotaretkiin Keski-Euroopassa Ruotsin kruunun puolesta ja ovat olleet mukana rakentamassa Tukholman kaupunkia. Maanviljelijä ei näköjään myöskään tiedä että mm Pohjois-Ruotsin alueella on ikiajoista lähtien asunut suomenkielisiä.

”Ruotsalainen yrittäjä sanoi, että Helsingissä käydessä 30 vuotta sitten pärjäsi ruotsilla, nyt on puhuttava englantia. Sanoi, että on sääli jos kantasuomalaisuus on hävittämässä ruotsalaisuuden vanhoja juuria Suomesta.”

En usko tuota, koska 30v sitten meillä oli yli puolet väestsöstä ei ollut koskaan opiskellut sanaakaan ruotsia. Alle puolet ikäluokasta kävi oppikoulun; kansakoulussa ei opiskeltu ruotsia, Kaikkia koskeva pakollinen ruotsi tuli vasta 1970-luvulla.
Voisiko olla niin, että eksoottisten maahanmuuttajien määrän kasvu selittää sen, että tuntuu että ruotsia ei enää osata Suomessa kuten joskus ennen?

Kukaan kantasuomalainen ei tietääkseni ole hävittämässä ruotsin vanhoja juuria Suomesta.
Epätervetta, epäoikeudenmukaista, nöyryyttävää ruotsin kielen pakottamista vastaan me taistelemme. On kohtuutonta, että 5 miljoonaa suomenkielistä on tuon ruotsin kielen pakotuksen kohteena. Samaan aikaan ruotsinkielisillä on oikeus kieltäytyä suomen kielestä Ahvenanmaalla ja Ruotsissa, vaikka heillä olisi täsmälleen vastaavat perusteet pakolliselle suomen opiskelulle.

[JV Lehtonen]

"...se nyt vain on osa enemmistön päättämästä järjestyksestä..."

Tuo nyt sillä varauksella, että se oli minun tiivistävästä, mutta vuotavasta ulkomuististani.

Tuossa lauseessa kiteytyy koko ongelman paradoksi:

Suomenruotsalaisuuden edunvalvojat pohtivat keskenään,
voisivatko HE luopua enemmistöä velvoittavan intressinsä pakottamisen sisällyttämisestä
"enemmistön päättämään järjestykseen"

Eli enemmistö päättää asiasta,
mutta vähemmistö tunkee enemmistön intressien vastaisen oman intressinsä sisällytettäväksi sellaisenaan päätökseen!

Kyllä se minun oikeuskäsityksessäni on silloin vähemmistön sanelun mukainen päätös!

Eikö Markus Ö. itse tajua "skitsofreniansa" vakavuutta vetäytyessään vastuusta ?

[Hillevi Henanen]

Minut vanhana ihmisenä mitätöidään tuossa keskustelussa jääviksi puhumaan asiasta, koska olen kouluni käynyt ennen pakkoruotsia, enkä näin ollen itse ole sitä joutunut kokemaan.

Se ei riitä, että olen vuosikymmenet sitä opettanut sellaisille nuorille, joilla on ollut sen kanssa ylikäymättömiä vaikeuksia.
Se ei riitä, että se on tullut tuskallisen tutuksi lasteni kautta, joista viimeisen valmistuminen viivästyi usealla vuodella sen takia, ja parissa vaiheessa oli opintotie hilkulla katketa kokonaan.
Se ei riitä, että yksi lapsenlapsistani on siinä kurimuksessa parhaillaan, ja hänelle aurinko nousee hampaat irvessä kahtena päivänä viikossa. Hän on luopunut lukiohaaveista, vaikka muuten todistus on ihan hyvä, enkku esim. ysi.
Parilla muulla on enää pari vuotta armonaikaa. Tällä hetkellä nuorimpien kohdalla on kaikki vielä hyvin, ja kummankin keskiarvo alkaa ysillä.

Tähän taisteluun minä otan osaa yhteisen hyvän vuoksi. Elämä on muutenkin tänä päivänä ihan tarpeeksi vaativaa, ja tulen tekemään kaikkeni, että suomenkieliset pääsisivät tästä ylimääräisestä painolastista eroon.

Taatusti tulee olemaan helpotus myös suurimmalle osalle ruotsinkielisiä kun tämä köydenveto joskus loppuu.

[NRR]

Svenska Ylen poliittinen toimittaja Magnus Hertzberg puolusti Studio HBL:n haastattelussa valinnaista ruotsia ainakin suomenkielisissä kunnissa ja kysyi haastattelussa Folktingetin Markus Österlundilta onko pakollinen ruotsi todellakin suomenruotsalaisuuden "kohtalonkysymys". Österlund puolusti pakollista ruotsia ja sanoi, että se nyt vain on osa enemmistön päättämästä järjestyksestä kouluissa. Toimittaja Janne Strang kyseli myös kriittisesti onko nykyisestä "doktriinista" pidettävä kiinni. Studio HBL otsikoi Vapaan kielivalinnan pelko – Olisiko luovutettava taistelussa ruotsin puolesta? - - http://hbl.fi/video/2014-09-10/654321/s ... t-sprakval?

Folktingetin (siis suomenruotsalaisten oman lakisääteisen edustajan) kannat olivat tiukkoja.

- Ruotsi ei ole pakko vaan mahdollisuus. Kun ollaan kaksikielisessä maassa, niin opitaan kahta kieltä, niin sanoi Katainenkin ja tällä mennään.

- Sitäpaitsi historia, Norden ja vienti Ruotsiin.

- Kaikissa kaksikielisissä maissa Euroopassa on pakkovähemmistökieli: Belgiassa, Luxemburgissa, Irlannissa ja Walesissa. [Näitä ei voi verrata Suomeen, alla tarkemmin *]

- Nuoret ovat muka pakon puolella, ja me täällä VKV:ssä olemme muka yli kuusikymppisiä emmekä koskaan oppineet ruotsia koulussa.

- Ruotsinopetusta pitää vain fiksata, nyt on kansalliskielitstrategiaa ja varhaistus jne. Olisi suru lopettaa pakkoruotsi nyt, kun on niin paljon hyvää opetuksen kehittelyä menossa.

- Jos peruskoulun pakkoruotsista luovutaan jossakin, niin sittenhän ei voi enää vaatia ruotsia kaikilta lukiolaisilta, akateemisilta, virkamiehiltä...

- Ihmiset ovat kuulemma valtavan positiivisia ruotsia kohtaan. Suomenkieliset poliitikot pitävät pakon pystyssä ja sillä hyvä.

- Lisää pakkoa pitää olla, kaikkinainen vapaaehtoisuus on vain saanut ihmiset opiskelemaan vähemmän.

- Haastattelija ehdotti olisiko mahdollista tehdä Suomen rannikoista ikuisesti ruotsinkielisiä ja käydä tästä kauppaa muun Suomen pakkoruotsia vastaan. Tätä samaa kuulemma puhuttiin jo sata vuotta sitten mutta ei kuulemma kansalliskielistatusta voita mikään muu järjestely.

- Ruotsia pitäisi vain käyttää enemmän. Folktingetin mielestä pakkoruotsi pitäisi aloittaa aina vain aikaisemmin, dagiksessa. Myös koulun eri oppiaineita pitäisi opettaa ruotsiksi ...

- Lapset pitää saada lukemaan enemmän kieliä.

* Missään maassa ei ole Suomen tapaan pakko lukea pientä vähemmistökieltä joka on nostettu kansalliskieleksi, ei tällaista pakkoruotsin kaltaista palvelupakkokieltä ole muualla. Missään maassa ei ole kaikille akateemisille pakollista virkavähemmistökieltä.

Luxemburg on kaupunkivaltio, joka joutuu nojaamaan ympäröivien maiden tukeen niin kattavan koulutuksen järjestämisessä kuin verkostoitumisessa (kuten Islanti nojaa Skandinaviaan).

Belgiassa on kolme virallista kieltä: hollanti, ranska, saksa. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa. Huomaa, että maan kielistä ranska ja saksa ovat maailmankieliä ja Euroopan Unioinin käytettyjä kieliä, joten tilanne on tyystin toinen kuin Suomessa. Kieliopintoja ei Belgiassa ole enempää, mutta ne ovat järkevämpiä ja jopa vähemmistökielinä edustetumpia kuin meillä ruotsi (5%).

Irlannissa kyse on ihmisten esivanhempien hävitetystä kielestä - ja pääkieli englanti sallii sen, että voidaan kielitaidossa luopua muiden maailmankielten opiskelusta ja keskittyä elvyttämään omaa historiallista kieltä. Walesissa on sama tilanne, mutta kyse ei ole maasta vaan alueesta.

Mitään kaikille pakollisia kieliopintoja puhumattakaan pakkovirkakielestä maiden korkeakouluopiskelijoilla ei ole.

[JV Lehtonen]

[quote="
Folktingetin (siis suomenruotsalaisten oman lakisääteisen edustajan) kannat olivat tiukkoja.

-[/quote]

Tuossahan on hyvää materiaalia kampanjaa varten.
Luetellaan Vapaan kielivalinnan linjaukset vertailukohdaksi ja annetaan nuorten miettiä,
kumpi vaihtoehto on 2010-luvun nuorelle läheisempi!
Reilu meininki!

[Hannu Jussi]

Hillevi.
Tuo mitä sanoit oli todella vahvaa ja kaunista.

[Hillevi Henanen]

Kiitos Hannu Jussi!

Toivon todella, että elän niin pitkään, että vapauden koittaessa saan ylpeänä olla sanomassa, että minäkin olin mukana kun tuo hiertävä tiiliskivi nostettiin pois lastemme koulurepuista.

[NRR]

Hillevi.
Tuo mitä sanoit oli todella vahvaa ja kaunista.

Niin oli, kiitos Hillevi!

Sinun tekstisi oli humanismia parhaimmillaan.

[Jan-Erik Andelin]

Folktingetin (siis suomenruotsalaisten oman lakisääteisen edustajan) kannat olivat tiukkoja.

... eikä kielivapautta kannattava suomenruotsalainen ollut mielestäsi kovin mielenkiintoinen.