Mielestäni tämä kysymys olisi tutkimuksen arvoinen:masa kirjoitti:TKn väittämä ei sentään pidä paikkansa - onneksiKyllä suru-nationalismi käsittääkseni on surujen jokapäisessä elämässä erittäin voimakkaasti läsnä ja jatkaa elämistään freudenthalilaisine lisukkeineen edelleen.
Esim. ÅA voisi tutkia suomenruotsalaista identiteettiä, esim. missä määrin siihen kuuluu
herrakansa-ja bättre folk asenne.
Kun viime kesänä kerättiin nimiä kieliopintojen järkeistämistä vaativaan kansalaisaloitteeseen,
kerääjät saivat tallennettua varsin mielenkiintoisia reaktioita suomenruotsalaisilta kansalaisilta-
esim. "ruotsinkielinen on parempi kansa" - suora lainaus..
Ainakin kaikilla suomenruotsalaisuuden edunvalvojilla on ylimielinen "Olemme herrakansa"-asenne,
sehän näkyy suoraan vaatimuksissa, vaikka edes he eivät uskalla sanoa sitä ääneen, kuten Freudenthal aikoinaan.
Toisaalta on joitakin harvoja suomenruotsalaisia vaikuttajia, jotka katsovat, että he eivät ole herrakansaa.
Olihan E-afrikassakin muutamia valkoisia, jotka katsoivat, että mustillakin pitää olla oikeuksia..
Missä määrin 2010-luvun suomenruotsalainen tuntee itsensä "ylempirotuiseksi"-
asiaa pitäisi ennakkoluulottomasti tutkia. Kuka uskaltaa tehdä väitöskirjan asiasta ?
Ne 60 % suomenruotsalaisista ja 100 % RKP:n kannattajista, jotka vaativat pakkoruotsia (tutkimustulos)
kantavat taatusti freudenthal-asennegeeniä- muutenhan he eivät vaatisi 95 %:n sopeutumista 5 %:n tarpeisiin!
Suomenruotsalainen nationalismi on päässyt niskan päälle,
kun suomenkielinen nationalismi ja jopa ylpeys suomenkielisyydestä on eliitin päätöksellä
julistettu kielletyksi ja paheksuttavaksi.
Miten näin on päässyt käymään ? Tätä jonkun soisi tutkivan!