julkisessa kielipoliittisessa keskustelussa Suomessa ei sitten saisikaan olla olemassa suomea puhuvaa kansaa (uussuomalaisineen).
Eduskuntakeskustelussakin tämä näkyi:
Pakkoa kannattavat identifioivat itsensä uudeksi "homo tvåspråkigus" -lajiksi vastaamalla suomenkieliseen
kansalaisaloitteeseen ruotsin ja suomen yhdistelmällä.
Muutenhan asiat hoidetaan eduskunnassa täysin suomeksi!
Mutta miten tällainen valheellinen kaksikielisyysidentiteetti on onnistuttu eliitissä synnyttämään ?
Taustahan on se, että puhdas suomenruotsalaisuus on kuollut kaikkialla muualla kuin periferiassa.
Sen on korvannut suomenruotsalainen kaksikielisyys.
Jotta suomenruotsalainen eliitti saisi "kostettua" identiteettinsä menettämisen,
se pyrkii kaksikielistämään alunperin suomenkielisen eliitin kaksikieliseksi.
Varsin hyvin se tuntuu onnistuneenkin, kun jopa KONE ja mattivuoriat ovat projektissa täysillä mukana.
Mutta ei se jalkaudu tänne kansan keskuuteen:
Meitä on aivan turha yrittää koulia kakkosluokan kaksikieliseksi,
me olemme ykkösluokan yksikielisiä!
-aivan kuten eurooppalaiset veljemme ja sisaremmekin omissa maissaan!
Puhdasta suomenkielisyyttä ei pystytä korvaamaan keinotekoisella kaksikielisyydellä.
korkeintaan sitä täydennetään
toiminnallisella kaksikielisyydellä suomi-englanti!
- aivan kuten muuallakin Euroopassa. Oma kieli-englanti!
Eliitti olkoon eliitti, mutta jättäisivät kansan rauhaan
Annamme jo nyt ruumiimme ja sielumme heidän käyttöönsä halpana työvoimana!
Miksi vielä erikoisrasite pakkoruotsi ?
Jotta eliitti saisi tuntea itsensä tärkeäksi ?
Kosto on muuten todella tärkeä motiivi inhimillisessä elämässä ja erityisesti politiikassa.
Ei sen merkitystä pidä vähätellä!
Näen taustalla tämän kostoajattelun: siihen kuuluu myös perustuslain takaperoinen tulkinta!
Kokonaisuudessaan Suomen kielipolitiikka on lose-lose situation!