Svenska YLE-sensuuritesti

[Jan-Erik Andelin]

Kun seuraa miten monella ns. vapaalla kielivalinnan kannattajilla on tämä ilmeinen agenda, että "englannilla pärjää" niin en ihmettele yhtään etteikö kansakunta voisi juuri tuolla tavalla liukua toisen määräävän kulttuuripiirin syliin. Niinhän on nytkin tapahtumassa, ryhdymme puhumaan nykyisen maailmamme megavallan kieltä, koska "kaikki jo osaavat englantia". Sekään ei ole totta, 30 % kansasta ilmoittaa, että ei osaa käydä sillä kielellä keskusteluja. Siinäkin on joku eliitti tietämässä, mikä on oikein.

Ruotsi oli keskiajalla oman aikansa Yhdysvallat, megamahti josta lähti sotavoima, raha, tiede, kulttuuri ja kieli. Ja sillä oli vetovoimaa, myös Suomessa.

Joka väittää, etteikö Suomi ikinä alistuisi taistotta vieraan vallan alle, voi vaikka käydä läpi sitä prosessia, jonka kautta Suomi liukui, joutui, päättyi, liittyi EU:hun.

[Uolevi]

Andelin rakentelee olkiukkoja nyt englannista ja EU:sta. Eikäöhän täällä ole tullut aivan selväksi, että emme kaipaa pakkoenglantiakaan kuten muissa Pohjoismaissa vaan tarvitsemme tilaa muidenkin merkittävien maailmankielien opinnoille. Kaksi neljästä lapsenlapsestani aloitti ranskalla ja jatkoi englannilla, kaksi teki toisin päin. Vanhin - pitkän matematiikan ohella - opetteli ensimmäisenä vuonna lukiossa espanjan ja saksan alkeet toisena vuonna venäjän alkeet ja aikoo jatkaa venäjää kunhan on selvittänyt armeijan. Samoja opintotekoja on muillakin tutuilla. Tämä ei ole mikään tilastollinen näyte mutta vastaus kuitenkin Melin ja kumpp propagoimaan laiskuuteen ja haluttomuuteen. Kysymys on nimenomaan halusta ja tarpeesta. Kiinnostus ruotsiin kielenä ja muita Pohjoismaita kohtaan näillä nuorilla on ollut lähellä nollaa.
Omana kouluaikanani ruotsinopettajien perusjargonia oli porttiteoria ja taitaapa olla vieläkin.

[NRR]

Kun seuraa miten monella ns. vapaalla kielivalinnan kannattajilla on tämä ilmeinen agenda, että "englannilla pärjää" niin en ihmettele yhtään etteikö kansakunta voisi juuri tuolla tavalla liukua toisen määräävän kulttuuripiirin syliin.

Onko sinulle henkilökohtaisesti merkitystä sillä, miten liittäminen Ruotsiin on tapahtunut? Onko sillä merkitystä pakkoruotsin synnylle ja nykyiselle pitkittämiselle?

Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että 1200-luvun suomenkieliset ovat rakastuneet ruotsiin samaan tapaan kuin nyt rakastuvat englantiin sen luomien yhteyksien ja globaalin kulttuurin avautumisen takia, sen sijaan että olisi ollut kyse syntymässä olevan Ruotsin valtion tuolle ajalle ominainen valloituspolitiikka, jossa miekallakin on ollut oma roolinsa ristin rinnalla.

[Uolevi]

Hahhah Andelin. Ruotsin taskusuurvalta aika alkoi ja loppui uuden ajan puolella. Kustaa Vaasa irroitti verisin taisteluin Ruotsin Kalmarin unionista 1522. Päivitäpä historiaantietosi. Esim ruotsalainen historioitsija Peter Englund on Pultava- ja muiden kirjoineen maanmainio opas, jos et suomalaisia kirjoittajia, edes ruotsimielistä Tarkiaista kelpuuta siihen tehtävään. Alkaako loppua eväät entiseltä Magmalaiselta vai onko käsky käynyt yläkerrasta.

[Jan-Erik Andelin]

Joo, loppui eväät. Tein virheen. Lähdit sitten ivan linjalle juuri kun meinasin kehua sinun lastenlapsiasi.

[Jan-Erik Andelin]

Onko sinulle henkilökohtaisesti merkitystä sillä, miten liittäminen Ruotsiin on tapahtunut? Onko sillä merkitystä pakkoruotsin synnylle ja nykyiselle pitkittämiselle?

Sikäli kun historia kiinnostaa, niin tietysti kuulisin sitten enemmän näistä "pimitetyistä" verisistä taisteluista suomalais- ja ruotsalaisjoukkojen välillä jos historiantutkimus niitä löytää. Oman ymmärrykseni mukaan näitä kapinoita oli kyllä runsaimmin mitoin ihan Riikin-Ruotsin puolella, jossa riikinruotsalaiset tappoivat syystä tai toisesta toisaan keskenään.

Ns. pakkoruotsitilanne on syntynyt paljon modernimmassa ajassa, eli vuoden 1945 jälkeen, jolloin etelä- ja itärajamme ovat olleet suljettuina kansojen kanssakäymiseltä, ja jolloin Ruotsi oli lähin ikkuna ulkomaailmaan, joskaan ei tietenkään ainoa. Kun tilanne on nyt toinen meidän tulisi mielestäni panostaa enemmän juuri naapurikieliimme. Virolla on jo etumatkaa siinä, koska siellä ollaan jo pitkään panostettu suomeen.

[NRR]

Onko sinulle henkilökohtaisesti merkitystä sillä, miten liittäminen Ruotsiin on tapahtunut? Onko sillä merkitystä pakkoruotsin synnylle ja nykyiselle pitkittämiselle?

Sikäli kun historia kiinnostaa, niin tietysti kuulisin sitten enemmän näistä "pimitetyistä" verisistä taisteluista suomalais- ja ruotsalaisjoukkojen välillä jos historiantutkimus niitä löytää. Oman ymmärrykseni mukaan näitä kapinoita oli kyllä runsaimmin mitoin ihan Riikin-Ruotsin puolella, jossa riikinruotsalaiset tappoivat syystä tai toisesta toisaan keskenään.

Ns. pakkoruotsitilanne on syntynyt paljon modernimmassa ajassa, eli vuoden 1945 jälkeen, jolloin etelä- ja itärajamme ovat olleet suljettuina kansojen kanssakäymiseltä, ja jolloin Ruotsi oli lähin ikkuna ulkomaailmaan, joskaan ei tietenkään ainoa. Kun tilanne on nyt toinen meidän tulisi mielestäni panostaa enemmän juuri naapurikieliimme. Virolla on jo etumatkaa siinä, koska siellä ollaan jo pitkään panostettu suomeen.

Nyt täytyy arvailla, mitä vastasit.

Siis asialla on henkilökohtaista merkitystä muttei merkitystä pakkoruotsin kannalta. Lindqvistin arvelu, että pakkoruotsi alkaisi maistua, mikäli emme uskottelisi täällä itsellemme, ettei liittyminen Ruotsiin olisi ollut vapaaehtoinen, ei siis liity tähän keskusteluun.

Ihan toinen keskustelu on sitten tämä naapurikielten painotus. Miksi juuri syrjäisen Suomen pitäisi keskittyä syrjäisiin naapurikieliin, vaikkei kansa ole tästä ollut mitenkään erityisen innostunutta ja miksi venäjä kulkee muka naapurikielenä vaikka kyseessä on ennemminkin alueen suurvallan kieli, joka olisi tärkeä, vaikka Suomen ja Venäjän rajan välissä olisi itsenäinen Karjala...

[Jan-Erik Andelin]

En sitten ymmärtänyt kysymystä. Onko minulle merkitystä tai ylepydenaihetta mikä maa saapui Suomeen määräämään asioista 1200-luvulla? Ei ole. Oleellisempaa on sitten ehkä mikä maa valloitti Suomen 1809, mutta en tiedä pitäisikö senkään vaikuttaa siihen mitä kieliä Suomen kouluissa pitäisi lukea. Koulujen kieliagenda on moderni ongelma, ja Venäjä on naapurimaa, suurvalta ja maa jonka kieltä suurin osa EU:sta ei viitsisi oppia, mutta jonka osaaminen antaisi meille kilpailukykyä Euroopassa.

[Uolevi]

Ihmetyttää hieman mitä historiaa ruotsinkielisissä kouluissa opetetaan, kun nuorehkolla JEA:lla on noinkin hatarat tiedot. Toinen taskusuurvalta ennen Ruotsia ja muuten jo keskiajalla oli Liettua. Kyllä täällä Suomen heimojen alueella valloittajalle vastaan pantiin vaikka kirjalliset dokumentit tuolta ajalta ovat vähissä ja harvat olevatkin saattoivat tuhoutua Kuusiston linnan palossa. Monilla linnavuorilla ase- ja muut löydöt ovat auttaneet kuvittelemaan näitä tapahtumia. Jaska varmaan tietäisi paljonkin mutta nämä keskusteluthan eivät kuulu pakkoruotsin piiriin.

[NRR]

Tässä on 2001 Hesarissa ilmestyneen artikkelin toisinnos netissä:
http://blog.kansanperinne.net/2011/11/v ... uonna.html

Artikkeli kertoo Viikinkien retkestä Hämeeseen 950 vuotta sitten. Silloin käytiin vuoroin rauhallista kauppaa, vuoroin ryöstettiin ja pyrittiin saamaan alueelle verotusoikeus. Tuskin noina aikoina liityttiin kovin rauhanomaisesti missään mihinkään.

[NRR]

En sitten ymmärtänyt kysymystä. Onko minulle merkitystä tai ylepydenaihetta mikä maa saapui Suomeen määräämään asioista 1200-luvulla? Ei ole.

OK. Mutta Lindqvistille ilmeisesti on - ja ennen kaikkea suomalaisten Lindqvististä poikkeavaa käsitystä muinaisuudesta tarjotaan selitykseksi toiveille päästä pakkoruotsista.

Oleellisempaa on sitten ehkä mikä maa valloitti Suomen 1809, mutta en tiedä pitäisikö senkään vaikuttaa siihen mitä kieliä Suomen kouluissa pitäisi lukea.

Eiväthän 1940-luvunkaan valloitukset enää määritä maiden kieltenopetusta, joten ilmeisesti ei.

Koulujen kieliagenda on moderni ongelma, ja Venäjä on naapurimaa, suurvalta ja maa jonka kieltä suurin osa EU:sta ei viitsisi oppia, mutta jonka osaaminen antaisi meille kilpailukykyä Euroopassa.

Vapaaehtoisesti kyllä, kiitos.