Pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palvelu

[Hannu Jussi]

Andelin

Luin tänään loistavan kirjoituksen isnäsin koulusta (Hbl). Olen kirjoittajan kanssa 100% samaa mieltä.
Olen tätä mieltä myös Raaseporissa ja kaikissa kunnissa/perheissä, joilla on jo tämä luonnollinen kaksikielisyys. Olen myös sitä mieltä, että se on heille luonnollista ja se on myös rikkaus.

Toisaalta, yksikielisten suomenkielisten lasten otsaan ei voi leimata jo synnytyslaitoksella, että hänellä olisi vain paikkakunnan kielivoimasyy-yhteyden takia jokin velvollisuus palvella itselleen vieraalla kielellä, joka hänen tulee opetella mahdollisimman varhain. Suurelle osalle suomenkielisiä ruotsi/Ruotsi on VIERAS kieli/valtio. Myös Raaseporissa.
En laittaisi näille lapsille sitä leimaa otsaan, enkä edes hihamerkkiä.

Kielivalintojen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, ja he jotka katsovat, että ruotsi on tärkeä, laittavat varmasti lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, tai ainakin haluavat lapsensa opiskelevan ruotsia koulussa.
Tämä trendihän on voimistumassa, jos katsotaan vaikka vain Brändö gym., jossa opiskelee paljon suomenkielistaustaisia teinejä.

[Jaska]

Niin, siis nyt ns. ruotsalaisvoittoisissa kunnissa on alueita, jotka ovat käytännössä suomenkielisiä. Kunnat eivät välttämättä hoida suomenkielistä koulutusta itse, vaan se ostetaan suomenkielisestä naapurikunnasta - ulottuisiko pakkoruotsivelvoite silloin naapurikuntaan?

Noita kolmea mannermaan ruotsinkielistä kuntaa (Närpiö, Korsnäs ja Luoto) lukuunottamatta kaikkialla on kaksikielinen hallinto, joten niissä ei jää vaille kunnan palveluja ilman ruotsintaitoa.

Kuntaliiton selvitys osoittaa, että Larsmossa ja Korsnäsissä, sekä jopa Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä suomenkieliset palvelut ovat joillain aloilla ala-arvoisen heikkoja:
http://www.kunnat.net/sv/serviceomraden ... beller.pdf

Jos siis näissä kunnissa haluaa laadukkaita palveluja, pitää osata ruotsia.

Noiden kolmen kunnan oppilaatkin siirtyvät sitten naapurikuntaan viimeistään yläkouluun, jossa taas ei ole pakkoruotsia.

Jaska, tämä kuvio menee niin monimutkaiseksi ja se, mitä pakolla haetaan, jää hämäräksi.

Silloin järkevintä olisi, että asuinkunta merkitsee. Tietyssä kunnassa asuvat voivat käydä koulunsa suomenkielisessä naapurikunnassa, mutta heillä olisi silti velvollisuus opetella ruotsia, jos he ovat ruotsinkielisen kunnan asukkaita. Käytännössä tämä onnistuisi täysin ongelmitta.

Koska jos perhe ei halua muuttaa siihen suomenkieliseen naapurikuntaan ja sitä kautta vapautua pakkoruotsista, silloinhan he aikovat jäädä ruotsinkieliseen kuntaan, jolloin he oikeasti tarvitsevat ruotsia selvitäkseen yhteiskunnassa mahdollisimman optimaalisesti. Jos taas he eivät halua pakkoruotsia lapselleen, muuttakoot siihen suomenkieliseen naapurikuntaan. Nykyäänhän työssäkäyntialueet ovat useamman kunnan laajuisia.

Pitäisikö nyt saada subjektiivinen oikeus A-englantiin kaikille
ja perinteisillä kaksikielisillä alueilla subjektiivinen oikeus B-ruotsiin?

Miksei subjektiivinen oikeus kaikkialla englantiin, ruotsiin ja suomeen A-kielenä? Eikös se nytkin mene niin, että englanti ja ruotsi ovat yleisimmin tarjottuja vieraita kieliä suomenkielisille?

[NRR]

Silloin järkevintä olisi, että asuinkunta merkitsee.

Siis naapurikunnan koulussa, jossa muut saavat valita kielensä on ryhmä oppilaita, joilla ei olisi tätä oikeutta? Se ei kuulosta ihan luontevalta.

Kyse olisi ilmeisesti kuitenkin vain peruskoulun ruotsista?

[NRR]

Miksei subjektiivinen oikeus kaikkialla englantiin, ruotsiin ja suomeen A-kielenä? Eikös se nytkin mene niin, että englanti ja ruotsi ovat yleisimmin tarjottuja vieraita kieliä suomenkielisille?

B-ruotsi on yleinen, anteeksi pakollinen, A-ruotsi on harvinainen. 2012 valintaprosentit:
A1-ruotsi 1,2 %
A2-ruotsi 8,1 %
Saksaa valittiin enemmän. A-ruotsia ei tarjota monellakaan alakoululla.

A-kielihän on alakoululla alkava kieli. Naapurikoulussani tarjotaan A-englantia, A-ranskaa ja A-saksaa - ei A-ruotsia. Eivät kaupunkilaisvanhemmat ole niin koviin innokkaita sen ruotsin suhteen Useimmilla alakouluilla tai yhtenäisillä peruskouluilla ei ole A-ruotsia tarjolla, se on harvinainen. Itse asiassa usein sielläkin, missä olisi tarjontaa, syntyy vain A-englanti.

[JV Lehtonen]

Pitäisikö nyt saada subjektiivinen oikeus A-englantiin kaikille
ja perinteisillä kaksikielisillä alueilla subjektiivinen oikeus B-ruotsiin?

Miksei subjektiivinen oikeus kaikkialla englantiin, ruotsiin ja suomeen A-kielenä? Eikös se nytkin mene niin, että englanti ja ruotsi ovat yleisimmin tarjottuja vieraita kieliä suomenkielisille?

Menee liian vaikeaksi.

Pitäisi ensin tunnustaa tosiasiat:
1)Suomen kieli on Suomen pääkieli, 90 % äidinkieli ja maahanmuuttajien integroitusmiskieli
2)Ruotsi on alueellinen kansalliskieli
3)Englannin kieli on suomenkieliselle tärkeämpi kuin ruotsin kieli
4)Englannin kieli on ruotsinkieliselle tärkeämpi kuin suomen kieli Ahvenanmaalla ja
ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa (kartta)

Arkijärjellä täysin tajuttavia juttuja!

Näillä perusoletuksilla saadaan aikaan järkevä kielikoulutuspolitiikka!

http://www.kielipolitiikka.net/faktamtr ... ayli50.jpg

[Jaska]

Siis naapurikunnan koulussa, jossa muut saavat valita kielensä on ryhmä oppilaita, joilla ei olisi tätä oikeutta? Se ei kuulosta ihan luontevalta.

Miksei? Heidät voidaan laittaa samaan luokkaan. Eihän se käytännön tasolla eroa mitenkään siitä, että on A-englannin luokka ja A-ruotsin luokka erikseen.

Kuten sanottu, olisi todella helppoa välttää kotikunnasta johtuva kouluruotsi: sen kuin vain siirtää kirjansa naapurikuntaan! Jos pakkoruotsi on jollekulle ongelma, perhe muuttaa suomenkieliseen kuntaan; jos perhe ei muuta, pakkoruotsi ei siis ole heille mikään ongelma.

Onhan nykyäänkin 1/3 suomalaisista sellaisia, joita pakkoruotsi ei haittaa ollenkaan, vaan he kannattavat systeemin jatkamista.

Kyse olisi ilmeisesti kuitenkin vain peruskoulun ruotsista?

Sitä pitää vielä miettiä.

Miksei subjektiivinen oikeus kaikkialla englantiin, ruotsiin ja suomeen A-kielenä? Eikös se nytkin mene niin, että englanti ja ruotsi ovat yleisimmin tarjottuja vieraita kieliä suomenkielisille?

B-ruotsi on yleinen, anteeksi pakollinen, A-ruotsi on harvinainen. 2012 valintaprosentit:
A1-ruotsi 1,2 %
A2-ruotsi 8,1 %
Saksaa valittiin enemmän. A-ruotsia ei tarjota monellakaan alakoululla.

Tähän epäilemättä vaikuttaa se, että ruotsi tulee joka tapauksessa viimeistään B-kieleksi, joten sitä ei valita aiemmin. Kun eivät kaveritkaan valitse. Lapsi on sosiaalinen eläin ja hyvin altis kaveripiirin ohjailulle.

Kun kolmasosalla suomalaisista ruotsi on kahden tärkeimmän kielen joukossa, on vaikea uskoa, että nämä eivät sitä valitsisi kahden ensimmäisen vieraan kielen joukossa. Sattumoisin kolmasosa myös kannattaa pakkoruotsin jatkamista, joten epäilemättä he haluavat opiskella ruotsia.

[NRR]

Siis naapurikunnan koulussa, jossa muut saavat valita kielensä on ryhmä oppilaita, joilla ei olisi tätä oikeutta? Se ei kuulosta ihan luontevalta.

Miksei? Heidät voidaan laittaa samaan luokkaan.

Jos heitä olisi luokallinen, heitä ehkä opetettaisiinkin omassa kunnassa.

Eihän se käytännön tasolla eroa mitenkään siitä, että on A-englannin luokka ja A-ruotsin luokka erikseen.

Kuten sanottu, olisi todella helppoa välttää kotikunnasta johtuva kouluruotsi: sen kuin vain siirtää kirjansa naapurikuntaan!

Enhän minä voi noin vain siirtää kirjoja edes mökkikuntaan.

Jos pakkoruotsi on jollekulle ongelma, perhe muuttaa suomenkieliseen kuntaan; jos perhe ei muuta, pakkoruotsi ei siis ole heille mikään ongelma.

Onhan nykyäänkin 1/3 suomalaisista sellaisia, joita pakkoruotsi ei haittaa ollenkaan, vaan he kannattavat systeemin jatkamista.

Kun osalla on kielivapaus ja osalla ei, sitä todella mietitään.

Tässä tulee myös se ongelma, että pakkoruotsia perustellaan kunnassa selviämisellä. Kuitenkin ruotsinkielisen ja kaksikielisen kunnan yhdistyessä vanhat suomenkieliset palvelut jäävät mutta samalla pamahtaa pakkoruotsi.

Perusteet on ainakin mietittävä toisin.

Kyse olisi ilmeisesti kuitenkin vain peruskoulun ruotsista?

Sitä pitää vielä miettiä.

Käytännössä nuoret siirtyvät toiselle asteelle pitkänkin matkan päähän. Pakkoruotsi seuraisi heitä siis vaikka kuinka kauas, kunnes he ovat oikeutettuja muuttamaan kirjansa jonnekin muualle? Entä sillä hetkellä, kun täysi-ikäinen muuttaa kirjansa. Katoaisiko heiltä ammattikoulun tai lukion pakkoruotsi vai seuraisiko se heitä koulutuksen loppuun asti - ja millä laajuudella?

Miksei subjektiivinen oikeus kaikkialla englantiin, ruotsiin ja suomeen A-kielenä? Eikös se nytkin mene niin, että englanti ja ruotsi ovat yleisimmin tarjottuja vieraita kieliä suomenkielisille?

B-ruotsi on yleinen, anteeksi pakollinen, A-ruotsi on harvinainen. 2012 valintaprosentit:
A1-ruotsi 1,2 %
A2-ruotsi 8,1 %
Saksaa valittiin enemmän. A-ruotsia ei tarjota monellakaan alakoululla.

Tähän epäilemättä vaikuttaa se, että ruotsi tulee joka tapauksessa viimeistään B-kieleksi, joten sitä ei valita aiemmin. Kun eivät kaveritkaan valitse. Lapsi on sosiaalinen eläin ja hyvin altis kaveripiirin ohjailulle.

Kun kolmasosalla suomalaisista ruotsi on kahden tärkeimmän kielen joukossa, on vaikea uskoa, että nämä eivät sitä valitsisi kahden ensimmäisen vieraan kielen joukossa. Sattumoisin kolmasosa myös kannattaa pakkoruotsin jatkamista, joten epäilemättä he haluavat opiskella ruotsia.

Tätä A-ruotsia on kyllä tarjottu ja kokeiltu. Ei nappaa.

Olisiko syytä katsoa se B-ruotsin poisto ensin ja miettiä sitten

Kumpi on nyt tärkeämpää - symmetria vai ihmisten mahdollisuus toteuttaa itselleen mielekkäimpiä valintoja?

[NRR]

Jaskan blogiin soisi tulevan enemmän ruotsinkielisiä. Nyt olisi hyvä pohja keskustelulle.

[TK]

Jaskan ajattelu on mielestäni jokseenkin irrallaan todellisuudesta.

[Noustenmaa]

Jaskan ajattelu on mielestäni jokseenkin irrallaan todellisuudesta.

Niin minustakin.
Hän leijuu jossain Henrikssonin ja JEA:n välimaastossa ja on sellaisena vapaan kielivalinnan kannalta haitallinen.

Jaskan aluejaossakin on aivan ihmeellisiä vetoja.
Turku on laitettu kaksikielisten joukkoon ilmeisesti koska laki niin määrittelee.
Aluehan on suomenkielistä kuten ympäristökin saaristoa lukuunottamatta.

[JV Lehtonen]

Jaskan blogiin soisi tulevan enemmän ruotsinkielisiä. Nyt olisi hyvä pohja keskustelulle.

Tulihan sinne

Jan-Erik kertoi, että ruotsinkielisiä on aivan riittävästi aivan omastakin takaa,
joten Jaskan otsikko pitää paikkansa ilman yhdenkään suomenkielisen pakkoruotsittamista.
Ruotsinkielistä työvoimaa on esim. vanhustenhoidossa sekä palo- ja pelastustoimessa aivan riittävästi.

Pakkoruotsin poistaminen ei siis todellakaan heikennä ruotsinkielistä palvelua,
kun ruotsinkieliset palvelevat ruotsinkielisiä jo nyt.

[Hannu Jussi]

JVL

Axxell, Novia ja mitä niitä onkaan kouluttavat lähihoitajia, sairaanhoitajia jne. Raaseporissa, Loviisassa, Turussa ja varmaan myös Pohjanmaalla.
Axxell taitaa olla toisen asteen kouluttaja ja Novia siitä eteenpäin. En muista oliko niitä vielä useampia, koska ovat yhdistäneet useampia kouluja/laitoksia yhden nimen alle.

[JV Lehtonen]

JVL

Axxell, Novia ja mitä niitä onkaan kouluttavat lähihoitajia, sairaanhoitajia jne. Raaseporissa, Loviisassa, Turussa ja varmaan myös Pohjanmaalla.
Axxell taitaa olla toisen asteen kouluttaja ja Novia siitä eteenpäin. En muista oliko niitä vielä useampia, koska ovat yhdistäneet useampia kouluja/laitoksia yhden nimen alle.

No jos näiden tehtävä on tuottaa äidinkieleltään ruotsinkielisiä ammattilaisia, silloinhan pakkoruotsilla ei ole
mitään tekemistä ruotsinkielisten palveluiden kanssa, mutta silti pakkoruotsia erilaisissa selvityksissä
perustellaan nimenomaan sillä, ettei riitä ruotsinkielisiä tehtäviin, missä ruotsia tarvitaan...
Suomen kielen osalta samanlaista ei ole esim. Kansalliskieliselvityksessä.

[NRR]

Hei TK ja Noustemaa, älkää nyt viitsikö hutkia noin yksikantaan vapaan kielivalinnan selkeintä teoreetikkoa. Jaskan tekstit ja mallit ovat merkittäviä avauksia. Hän hioo niitä ja ennen kaikkea - ne avaavat silmiä erilaisissa ryhmittymissä aiheen ympärillä.

Haitaksi kielivapaudelle emme voi olla tavoitellessamme uusia näkökulmia. Tämä on prosessi, jossa helmet hioutuvat.

Tietysti olemme eri mieltä yksityiskohdista, mutta mitään Jaskan tekstien veroista ei ole lähettää opetushallituksen virkamiehille tai poliitikoille tai pakkoruotsin kannattajille. Ilman näitä olemme sekalaisena seurakuntana paljon köyhempiä.

[TK]

Meillä on tällä hetkellä vireillä kansalaisaloite http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi jonka tukemiseksi soisi nyt työskenneltävän.