Kauhistelu on nyt edennyt taas mediaan asti, kun Vihreiden Heidi Hautala nosti asian esille. Tästä Jaska on kirjoittanut blogissaan:Jaska kirjoitti:Nyt täytyy ihmetellä, että Andelin hutkii ennen kuin on tutkinut.Jan-Erik Andelin kirjoitti: Olen itse pitkään puolustanut esim. oman seutuni perussuomalaisia ruotsinkielisten mustavalkoisilta idiootiksijulistuksilta, mutta siltä osin kun nämä samat PS:läiset nyt aplodeeraavat Jussi Halla-ahon, tuomitun rasistin, menestystä EU-vaaleissa niin saavat kyllä jatkossa minun puolestani puolustaa kaikessa itse itseään.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... ristyminen
Kommenttiosuudessa on pieni pätkä, jonka haluan nostaa esille täälläkin:
1: Halla-aho osoitti yhteiskuntamme tekopyhyyden ja kaksinaismoralismin: suomalaisista saa puhua rasistisesti leimaten, mutta somaleista ei saa.
2: --- Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on lainopillisessa mielessä erityinen ongelma vain silloin, kun se kohdistuu vähemmistöön. Demokratiassa enemmistöllä on valta ja on lähestulkoon mahdotonta, että enemmistö voisi koskaan tulla kiihotetuksi vakavasti sortamaan itseään mielivaltaisella syrjinnällä. Vähemmistöt taas ovat aina alttiita enemmistön tyrannialle. --- Kaikissa demokraattisissa järjestelmissä on siksi pakko olla tiettyjä estoja tällaisen tyrannian kehittymiselle. 1930-luvun kehitys osoitti sen vakavimpia seurauksia ja edelleen monet merkittävimmistä ihmisoikeusloukkauksista perustuvat juuri tähän.
1: --- lainopillinen tulkinta ja moraali eivät aina kulje käsi kädessä.
2: Eivät kulje ei. Lainsäädäntö ei puutu eikä voi puuttua kaikkiin moraalisiin ongelmiin. Jos puuttuminen menisi kovin pitkälle, olisi ehkä kyse jonkin sortin fasismista. Sananvapauskin aina mahdollistaa kaikenlaista moraalisesti ongelmallista, mutta se ei itsessään ole riittävä peruste puuttua siihen. Tässä lainsäädännöllä kuitenkin puututaan paitsi sananvapauden myös demokratian ongelmaan, joka on historiallisesti usein johtanut (moraalisestikin) hyvin vakaviin kehityskulkuihin. ---
1: Miksi [kiihottaminen kansanryhmää vastaan olisi ongelma vain silloin, kun se kohdistuu vähemmistöön]? Vähemmistö saattaa hallita maata kuten pitkään siirtomaissa. Ei alistaminen tai tuhonta edellytä enemmistöasemaa.
2: Silloin ei olekaan kyse demokratian ongelmasta. Käymme tätä keskustelua Suomessa, joka on tasavalta ja jossa pyritään toteuttamaan jonkin sortin demokratiaa. ---
On vaikea kuvitella, että esimerkiksi koulun tasolla puututtaisiin vain siihen, että joku nimittelee vähemmistöön kuuluvia eikä puututtaisi siihen, että nimitellään jollain kriteerillä enemmistöön kuuluvia. Onko sanalla "reilu" merkitystä vain pienissä populaatioissa?
Onko todellakin niin, ettei minkäänlaista enemmistöä, esimerkiksi naisia tai keski- ja pientuloisia, voida sortaa, mikäli maassa on vapaa äänioikeus - vai onko tämä mahdotonta vain Suomessa?
Tietysti Halla-aho provosoi tahallaan - mutta oppiko "kansa" nyt korkeimman oikeuden päätöksellä jotain oleellista ihmisten kunnioituksesta ja suojelemisesta?
En usko voivani edes ymmärtää sitä rasismin määrää, minkä esimerkiksi somalitaustainen nuori kohtaa yhteiskunnassamme. Tässä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus vastakkainasettelun sijaan vahvistaa yhtenäisyyttä ja todeta, ettei sen paremmin kotosuomalaisia kuin uussuomalaisia pidä leimata. Niin olisi tehty pienemmässä yhteisössä ja sitten olisi tutustutettu porukkaa leikkien ja letunpaiston avulla.
Ehdotan, että eduskunta ottaa käyttöön peruskoulujen ryhmäyttämiskeinot.