Isompi kielipoliittinen kuvio taustalla ?

[NRR]

No ei kai nyt kärsimystä, mutta silti niiden pitää toteuttaa tiettyjä juttuja --- jotta tietyt asiat toteutuvat.

Jos puhutaan niistä, joiden koulutus oleellisesti tökkii nimenomaan ruotsin kohdalla ja jotka tämän vuoksi joutuvat erityisesti puurtamaan itselleen turhan kielen kanssa läpi koulupolun, madaltamaan opintotoiveitaan tai jättämään opinnot kesken, niin kyllä siinä jo kärsimyksestä voi puhua. Mutta tällainen avoin puhe käännetään meitä vastaan irvimällä, että suomalaiset ovat heikkolahjaisia tai vanhempiensa asenneongelmien pilaamia, kun taas suomenruotsalaisessa kodissa osataan motivoida lapset "oikein", sillä vanhemmat ovat ymmärtäneet, että "valinta selittää lapsellesi mikä kouluaine on kärsimystä, ja mikä taas on muuten vain vaikea ja ikävä realiteetti on sinun omasi".

[NRR]

Eräs minua aikanaan haastatellut ahvenanmaalainen heitti sanan "välineellistäminen" ja se oli minusta oikein hyvin asiantilaa kuvaava.

Rostila on kirjaassaan kirjoittanut hyvin - tässä palasia:

- Virallinen käsitys Suomen kahdesta kansalliskielestä lähtee siitä, että kotimaiset kielet ovat molemmille kieliryhmille yhtä tärkeitä käytännössä, mikä perustelee kotimaisten kielten pakollisuutta. Kun virallinen totuus on alkanut horjua, sitä on pitänyt terästää. Poliittisen järjestelmän ohjauksessa julkinen hallinto, kuten kouluviranomaiset, ovat ryhtyneet tekemään pitkälle meneviä tulkintoja suomen ja ruotsin asemasta kansalliskielinä.

- määritelmän mukaisessa asetelmassa suomenkielisten tulisi saavuttaa kieliosaaminen, jota vailla he ovat puutteellisia tai riittämättömiä suomalaisia.

- Suomi on sulkenut yhä tiiviimmin ovet kielipolitiikan realisteilta. Rahoituksesta kilpailevat tutkijat ja tutkimuslaitokset eivät haasta virallista totuutta. --- Valtiolla ja ruotsinkielisillä säätiöillä on valta sitoa tai päästää. Mikään taho ei tarkastele kielipolitiikkaa kokonaisvaltaisesti suomenkielisen väestön kannalta. Sellaista käsitettä kuin suomenkielinen väestö, saati käsitettä ”suomea puhuva kansa”, ei viranomaisille ja tutkijoille oikeastaan ole olemassa. Tässä tilanteessa kenelläkään ei näytä olevan moraalista, eettistä tai teoreettista intressiä ottaa huomioon suomenkielisten sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita.

- Kun muualla Pohjoismaissa otetaan joustavasti huomioon opiskelijoiden taipumukset ja motivaatio kielten opiskeluun, niin Suomessa koululaisia ja vanhempia pakotetaan ja syyllistetään. Koulun kielteinen asenne kohdistuu erityisesti poikiin.

- Suomen koulun kielipainotteinen raskaus on monien kohdalla arveluttava asia, kun ajatellaan muiden tärkeiden aineiden, kuten äidinkielen, osaamista. Esimerkiksi Ruotsissa on mahdollista vaihtaa toisen vieraan kielen opinnot oman äidinkielen lisätunteihin. Äidinkieli on monin tavoin kulttuurin perusta, merkitysten ensisijainen kantaja ja välittäjä. --- Äidinkielestä riippuu pitkälti se, miten ihminen kykenee tietojen hankintaan, analysointiin --- miten hän pystyy argumentoimaan --- Äidinkieli on myös se perusta, jolle rakentuu ihmisen identiteetti kulttuurisena toimijana. --- Suomenkielisillä on perusteltu syy olla huolissaan paitsi äidinkielen heikoista oppimistuloksista peruskoulun kuuden ensimmäisen vuoden aikana myös ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen tulosten ratkaisevasta heikkenemisestä.

- suomenkieliset ja ruotsinkieliset koululaiset ja opiskelijat näkevät ”toisen kotimaisen” opiskelun hyödyllisyyden täysin päinvastaisesti. Tämä tulisi ottaa vakavasti eikä kuitata nuoren havaintoja ja kokemusta asenteina.

- Oppimistulokset ruotsin kielessä ovat suhteellisen vaatimattomat. --- Suomenkielisten ja ruotsinkielisten eriarvoisuus, johon kotimaisten kielten pakollisuus johtaa, heijastuu muun muassa opintopoluilla etenemiseen. --- Suomenkielisten heikko ruotsin kielen taito vaikeuttaa opintoja korkeakouluissa ja yliopistossa. --- Oppimistulosten valossa tarkastellen pakolliset ruotsin opinnot ovat siis suurelle osalle koululaisia ja opiskelijoita, ja jopa enemmistölle pojista, turhauttava kiusa ja vaikuttavat pääsyyn ylemmälle asteelle ja halutuille aloille, kuten opiskelemaan oikeustieteitä tai kauppatieteitä. --- Ruotsinkielisten tilastoidut suomen kielen oppimistulokset ovat sen sijaan kaikilla kouluasteilla hyvät

- Ruotsinkieliset suomalaiset ja suomenkieliset suomalaiset ovat yhtä järkeviä olentoja, jotka kykenevät tarkastelemaan kielten opiskelua omalta kannaltaan yhtä järkevästi. --- Suhtautumista ruotsin tai suomen opiskeluun ei määritä ensisijaisesti esimerkiksi niin sanottu kieli-ilmapiiri. Kieli-ilmapiiri johtuu enemmän ihmisten kokemuksista kuin on niiden syy. --- Kyse on kielen opiskeluun käytetyn panostuksen sekä käytettävissä olevien ajallisten ja muiden resurssien suuntaamisen mielekkyydestä ajatellen mahdollisia hyötyjä, rajoituksia tai haittoja.

[NRR]

Kaiken tämän satojen postausten kirjoittelun jälkeen, omalla blogillasi ja täällä, pidät minua edellen heikäläisenä - teillä on, te haluatte, te voisitte. Eli vaikka tiedät minun olevan vapaa kielivalinnan kannalla niin – väärin sammutettu.

Kyse on siitä, ettet ole uskottava. Tunnen useampiakin potentiaalisesti vkv-kannattajia, jotka sitten oikeasti eivät kuitenkaan ole, kun pitäisi keskustella siitä mitä se tarkoittaa.

JEA, kyllä sinä aika haastavaksi teet tuon itsesi luokittelun vkv:n kannattajaksi.

Nimittäin palasit palstalle väittäen, ettei kansalaisanomus johda mihinkään ja perusteeksi mainitsit kolme kohtaa joista ensimmäinen oli se, etteimme osaa olla "iloisia" kielivapauden kannatajia, ja kolmas sitä, että olemme laatineet sanamuodot "pöljästi" ja se keskimmäinen kuului:
- koska kokemukset osoittavat, että pakon poisto yo-tutkinnossa 2006 ei ole johtanut muitten kielten nousuun

Sinulle oli jo aiemmin moneen kertaan kerrottu, mitkä olivat vuoden 2005 perusteet pakon poistolle:
- kielipainotuksen keventäminen
- reppujen vähentäminen
- suoritusaikojen lyhentäminen
- matemaattisten aineiden kirjoittamisen vahvistaminen
ja
- ammattikouluväylää etenevien tilanteen turvaaminen (heillä kun ei ole samanlaisia painotuksia kuin päivälukiossa).
Ja tätä kerrattiin nytkin moneen otteeseen.

Kuitenkin heti perään, menet valitsemaan eduskuntakeskustelun parhaaksi anniksi Modigin pakkoruotsin poistoa vastustavan puheenvuoron, jossa hän perusti näkemyksensä tuolle samalle virheargumentille, ettei yo-ruotsin poisto lisännyt muita kieliopintoja (tosin taustalla toinen kansanedustaja huusi, että ruotsin opinnothan jäivät pakollisina ennalleen).

Minusta sinä olet valmis luopumaan pakosta vain pakon edessä, muttet siksi, että se olisi oikeudenmukainen ja hyvä ratkaisu suomenkielisten ja uussuomalaisten kannalta ja siksi luonnollinen askel.

– väärin sammutettu.

Oikeastaan ei olla vielä päästy edes sammutustöihin.

[Eero Nevalainen]

Sellaista käsitettä kuin suomenkielinen väestö, saati käsitettä ”suomea puhuva kansa”, ei viranomaisille ja tutkijoille oikeastaan ole olemassa. Tässä tilanteessa kenelläkään ei näytä olevan moraalista, eettistä tai teoreettista intressiä ottaa huomioon suomenkielisten sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita.

Ja jos tähän kiinnittää huomiota, tulee natsitelluksi. Toisaalta JEA heittää sujuvasti täällä termin "etnisyys" viitatessaan suomenruotsalaisuuteensa ja suomenruotsalaiset yleensäkin tuntuvat identifioituvan aika voimakkaasti juuri omaan vähemmistöryhmäänsä (mikä sinänsä on ok) -- ja blogisti kirjoittelee kirkkain silmin että ruotsia opetetaan juuri siksi että ihmisistä tulisi hänen identiteettinsä mukaisia... ja ruotsi siis on ihan vaan kouluaine.

Mitä enemmän tätä asiaa käsittelee, sitä selvemmäksi tässä käy että koska ollaan eettisesti heikoilla jos suomenkielisten käsittellinen olemassaolo sallitaan, ainoa hyväksyttävä asetelma on se, että suomenruotsalaiset määrittelevät hyväksyttävän "etnisen identifikaation" joka kuuluu myös täysin meille -- paitsi että me suomenkieliset olemme ehkä tavallaan jotenkin puutteellisia sen suhteen.

[TK]

Suomenkieliset omana kansanosanaan on unohdettu. Suomenkielisistä ei ole huolehdittu. Ruotsinkielisille on rakennettu oma koulujärjelmä päiväkodista korkeakouluun asti. Suomenkielisillä, maan pääväestöllä ei ole vastaavaa koulujärjestelmää.

Suomenkielisille on rakennettava oma suomenkielinen koulujärjestelmä ilman pakkoruotsia.

http://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rosti ... aihtoehto/

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/suom ... teltaessa/

[JV Lehtonen]

No ei kai nyt kärsimystä, mutta silti niiden pitää toteuttaa tiettyjä juttuja sinun takiasi jotta tietyt asiat toteutuvat. Eräs minua aikanaan haastatellut ahvenanmaalainen heitti sanan "välineellistäminen" ja se oli minusta oikein hyvin asiantilaa kuvaava.

Kielipolitiikan perusaksiooma: suomenkielinen ei ole subjekti,
vaan väline suomenruotsalaisen subjektina olemisen turvaamiseksi,
kielipolitiikan objekti-
Siis 95 % massa on objekti, 5 % on subjekti.

Ja jos objekti pyrkii subjektiksi, kuten me nyt kansalaisaloitteella pyrimme,
subjektiksi pyrkivä palautetaan objektiksi, vieläpä holhouksen objektiksi:

"Tämä pakkopaita on sinun parhaaksesi, ettet vahingoita itseäsi, jos olet vapaa"

Perustuslakia taas tulkitaa siten, että jos ruotsinkielinen subjekti kärsii jotain haittaa,
haitta pitää kostaa eli suomenkielisen täytyy kärsiä vähintään vastaava haitta!"

Kyseessä on perverssi perustuslaintulkinta!

Eli kostohan on pakkoruotsin perusmotiivi (Arijoutsin teesit)

[Jan-Erik Andelin]

Sinulla on etnisyys. Nyt tulee ihan uskomattoman tärkeä kysymys: Onko minulla sinun mielestäsi etnisyys, joka poikkeaa sinun etnisyydestäsi?

Sille dialogin tielle en kyllä haluaisi lähteä. Lähinnä varoitin JV:tä lähtemästä. Yritän arvioida ihmisiä heidän mielipiteittensä pohjalta, eikä siltä pohjalta mitä satun heidän sidonnaisuuksistaan tietämään. Ihminen on moniulotteinen, ja erikoiset yhdistelmät mielipiteistä ja identiteeteistä yleensä tuo eniten mietittävää, luovaa, pureskeltavaa ja uutta. Tämähän tukehtuu jos heti niputtaa keskustelukumppaninsa johonkin ryhmään.

Jos, jos, jos, haluaisin keskustella sinun kanssasi siltä pohjalta, että meillä on eri etnisyydet saattaisin kenties käyttää tällä foorumilla käytettäviä keskustelutapoja. Saattaisin sanoa esim.:

Eero, miksi te haluatte ajaa tuollaisia kansalaisaloitteita? Purnaisitte vähemmän niin meillä kaikilla olisi kivempi olla.
Eero, mikset sinä tee jotain tälle persulaisuudelle/demariudelle/kepulaisuudelle? Hehän ovat enimmäkseen sinunkielisiä.
Eero, mikset sinä tee jotain tälle suomalaiselle humalahakuiselle juomiselle? Sehän on pohjimmiltaan teikäläisten tapa.
Eero, mikset sinä tee mitään Suomen syrjäseudun ongelmille? Siellähän puhutaan enimmäkseen sinun kieltäsi. Palvelisitte toisianne.
Eero, etkö sinä ymmärrä, että osa EU:n ongelmista johtuvat siitä, että hyysätään sellaisia piskusia kieliä, kuten sitä, jota sinä puhut.
Eero, sanot toivovasi ruotsin kielelle kaikkea hyvää, kunhan se vain on vapaaehtoista. Nyt meidän täytyy aina kuitenkin muista, ketä sinä edustat.
Eero, mitä herrakansaa kuvittelet edustavasti 500 miljoona eurooppalaisen joukossa? Mitä olet itse tehnyt tämän AAA-luokituksen eteen?

Ja niin edelleen. Mutta pois tämmöinen minusta. Sketsi loppui tähän.

Mutta tällainen on siis, etninen tai kategorisoiva tai mielleyhtymäsyyttelevä tapa keskustella. Olen kuullut nuo kaikki argumentit, mutta tietysti itselleni vähän epäedullisemmiksi muotoiltuina.

JEA, kyllä sinä aika haastavaksi teet tuon itsesi luokittelun vkv:n kannattajaksi.

Niin, pitäisi ehkä perustaa vaihtoehtoinen vkv-liike, joka argumentoisi asian puolesta vähän toisella tapaa. Onhan maailmanhistoriassa tapahtunut sellaistakin.

[NRR]

JEA, kyllä sinä aika haastavaksi teet tuon itsesi luokittelun vkv:n kannattajaksi.

Nimittäin palasit palstalle väittäen, ettei kansalaisanomus johda mihinkään ja perusteeksi mainitsit kolme kohtaa joista ensimmäinen oli se, etteimme osaa olla "iloisia" kielivapauden kannatajia, ja kolmas sitä, että olemme laatineet sanamuodot "pöljästi" ja se keskimmäinen kuului:
- koska kokemukset osoittavat, että pakon poisto yo-tutkinnossa 2006 ei ole johtanut muitten kielten nousuun

Sinulle oli jo aiemmin moneen kertaan kerrottu, mitkä olivat vuoden 2005 perusteet pakon poistolle:
- kielipainotuksen keventäminen
- reppujen vähentäminen
- suoritusaikojen lyhentäminen
- matemaattisten aineiden kirjoittamisen vahvistaminen
ja
- ammattikouluväylää etenevien tilanteen turvaaminen (heillä kun ei ole samanlaisia painotuksia kuin päivälukiossa).
Ja tätä kerrattiin nytkin moneen otteeseen.

Kuitenkin heti perään, menet valitsemaan eduskuntakeskustelun parhaaksi anniksi Modigin pakkoruotsin poistoa vastustavan puheenvuoron, jossa hän perusti näkemyksensä tuolle samalle virheargumentille, ettei yo-ruotsin poisto lisännyt muita kieliopintoja (tosin taustalla toinen kansanedustaja huusi, että ruotsin opinnothan jäivät pakollisina ennalleen).

Minusta sinä olet valmis luopumaan pakosta vain pakon edessä, muttet siksi, että se olisi oikeudenmukainen ja hyvä ratkaisu suomenkielisten ja uussuomalaisten kannalta ja siksi luonnollinen askel.

Niin, pitäisi ehkä perustaa vaihtoehtoinen vkv-liike, joka argumentoisi asian puolesta vähän toisella tapaa. Onhan maailmanhistoriassa tapahtunut sellaistakin.

Todenmukaisista argumenteista, loogisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ei kuitenkaan voi tinkiä.

[NRR]

Sinulla on etnisyys. Nyt tulee ihan uskomattoman tärkeä kysymys: Onko minulla sinun mielestäsi etnisyys, joka poikkeaa sinun etnisyydestäsi?

Sille dialogin tielle en kyllä haluaisi lähteä. Lähinnä varoitin JV:tä lähtemästä. Yritän arvioida ihmisiä heidän mielipiteittensä pohjalta, eikä siltä pohjalta mitä satun heidän sidonnaisuuksistaan tietämään.

Käsitin EN:n kysymyksen toisin. Käsitin, että tässä etnisyys liittyy siihen, mistä Rostila puhuu kirjassaan:

Mikään taho ei tarkastele kielipolitiikkaa kokonaisvaltaisesti suomenkielisen väestön kannalta. Sellaista käsitettä kuin suomenkielinen väestö, saati käsitettä ”suomea puhuva kansa”, ei viranomaisille ja tutkijoille oikeastaan ole olemassa. Tässä tilanteessa kenelläkään ei näytä olevan moraalista, eettistä tai teoreettista intressiä ottaa huomioon suomenkielisten sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita.

- Kun muualla Pohjoismaissa otetaan joustavasti huomioon opiskelijoiden taipumukset ja motivaatio kielten opiskeluun, niin Suomessa koululaisia ja vanhempia pakotetaan ja syyllistetään. Koulun kielteinen asenne kohdistuu erityisesti poikiin.

- Suomen koulun kielipainotteinen raskaus on monien kohdalla arveluttava asia, kun ajatellaan muiden tärkeiden aineiden, kuten äidinkielen, osaamista.

- suomenkieliset ja ruotsinkieliset koululaiset ja opiskelijat näkevät ”toisen kotimaisen” opiskelun hyödyllisyyden täysin päinvastaisesti. Tämä tulisi ottaa vakavasti eikä kuitata nuoren havaintoja ja kokemusta asenteina.

- Oppimistulokset ruotsin kielessä ovat suhteellisen vaatimattomat. --- Suomenkielisten ja ruotsinkielisten eriarvoisuus, johon kotimaisten kielten pakollisuus johtaa, heijastuu muun muassa opintopoluilla etenemiseen. --- Suomenkielisten heikko ruotsin kielen taito vaikeuttaa opintoja korkeakouluissa ja yliopistossa. --- Oppimistulosten valossa tarkastellen pakolliset ruotsin opinnot ovat siis suurelle osalle koululaisia ja opiskelijoita, ja jopa enemmistölle pojista, turhauttava kiusa ja vaikuttavat pääsyyn ylemmälle asteelle ja halutuille aloille, kuten opiskelemaan oikeustieteitä tai kauppatieteitä. --- Ruotsinkielisten tilastoidut suomen kielen oppimistulokset ovat sen sijaan kaikilla kouluasteilla hyvät

- Ruotsinkieliset suomalaiset ja suomenkieliset suomalaiset ovat yhtä järkeviä olentoja, jotka kykenevät tarkastelemaan kielten opiskelua omalta kannaltaan yhtä järkevästi. --- Suhtautumista ruotsin tai suomen opiskeluun ei määritä ensisijaisesti esimerkiksi niin sanottu kieli-ilmapiiri. Kieli-ilmapiiri johtuu enemmän ihmisten kokemuksista kuin on niiden syy. --- Kyse on kielen opiskeluun käytetyn panostuksen sekä käytettävissä olevien ajallisten ja muiden resurssien suuntaamisen mielekkyydestä ajatellen mahdollisia hyötyjä, rajoituksia tai haittoja.

Minusta tässä näkyy "ei-ruotsinkielinen etnisyys", jonka asema ja tavoitteet määrittyvät virallisessa liturgiassa ja opetussuunnitelmissa vastoin tuon ryhmän omaa kokemusta ja omia tarpeita.

[Jan-Erik Andelin]

Mikään taho ei tarkastele kielipolitiikkaa kokonaisvaltaisesti suomenkielisen väestön kannalta. Sellaista käsitettä kuin suomenkielinen väestö, saati käsitettä ”suomea puhuva kansa”, ei viranomaisille ja tutkijoille oikeastaan ole olemassa. Tässä tilanteessa kenelläkään ei näytä olevan moraalista, eettistä tai teoreettista intressiä ottaa huomioon suomenkielisten sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita.

Varmasti Rostila puhuu joissakin asioissa ihan asiaakin. Tuo on kuitenkin täysin kansallisfasistinen ajatus - "enemmistön pitää saada olla oikea enemmistö", "etsikäämme sitä omaa kansallisuuttamme, puhtaana vieraista vaikutteista". En, NRR, jaksa uskoa, että tuo ajatusmaailma pysyy maahanmuuttajataustaislle suomalaisille kovin lempeänä pitkässä juoksussa.

[JV Lehtonen]

kansallisfasistinen ajatus - "enemmistön pitää saada olla oikea enemmistö", "etsikäämme sitä omaa kansallisuuttamme, puhtaana vieraista vaikutteista

Hmm. Ruotsissahan 2009 päätettiin, että maan pääkieli on ruotsi- ilman sen kummempia puhtausvaatimuksia..

Mikä on Suomen pääkieli ?

Olenko fasisti, kun puhun maamme pääkieltä ja haluan sille samanlaisen
virallisen aseman kuin muilla eurooppalaisilla pääkielillä ?

En ole, olen normaali eurooppalainen suomalainen, omanarvontuntoinen enemmistön edustaja.

Mutta tämä eurooppalaisittain normaali, luontainen identiteetti on Suomessa ajatusrikos!

Suomen kieliolot eivät ole eurooppalaiset, vaan ikävä kyllä lähempänä E-Afrikkaa..
Siis perusastelmaltaan!

Vai tuleeko jokin Euroopan maa mieleen ?

[Jan-Erik Andelin]

Ei demokraattisissa enemmistöpäätöksissä mitään vikaa ole. Kyllä vähemmistön oikeuksia saa viedä minimiinsä jos vain siihen pystyy, kunhan kansainvälisesti sovituissa oikeusnormeissa pysytään.

Tuo retoriikka, että "enemmistöä ei ole olemassakaan" on ihan toisen luokan skeidaa.

[NRR]

Sellaista käsitettä kuin suomenkielinen väestö, saati käsitettä ”suomea puhuva kansa”, ei viranomaisille ja tutkijoille oikeastaan ole olemassa. Tässä tilanteessa kenelläkään ei näytä olevan moraalista, eettistä tai teoreettista intressiä ottaa huomioon suomenkielisten sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita.

Ja jos tähän kiinnittää huomiota, tulee natsitelluksi.

Mikään taho ei tarkastele kielipolitiikkaa kokonaisvaltaisesti suomenkielisen väestön kannalta. Sellaista käsitettä kuin suomenkielinen väestö, saati käsitettä ”suomea puhuva kansa”, ei viranomaisille ja tutkijoille oikeastaan ole olemassa. Tässä tilanteessa kenelläkään ei näytä olevan moraalista, eettistä tai teoreettista intressiä ottaa huomioon suomenkielisten sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita.

--- täysin kansallisfasistinen ajatus

EN taitaa olla käynyt tämän keskustelun ennenkin!

[TK]

Andelin paljasti nyt oikean karvansa puhumalla kansallisfasismista suomenkielisen enemmistön yhteydessä. Törkeää puhetta.

[NRR]

Mikään taho ei tarkastele kielipolitiikkaa kokonaisvaltaisesti suomenkielisen väestön kannalta. Sellaista käsitettä kuin suomenkielinen väestö, saati käsitettä ”suomea puhuva kansa”, ei viranomaisille ja tutkijoille oikeastaan ole olemassa. Tässä tilanteessa kenelläkään ei näytä olevan moraalista, eettistä tai teoreettista intressiä ottaa huomioon suomenkielisten sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita.

Varmasti Rostila puhuu joissakin asioissa ihan asiaakin. Tuo on kuitenkin täysin kansallisfasistinen ajatus - "enemmistön pitää saada olla oikea enemmistö", "etsikäämme sitä omaa kansallisuuttamme, puhtaana vieraista vaikutteista". En, NRR, jaksa uskoa, että tuo ajatusmaailma pysyy maahanmuuttajataustaislle suomalaisille kovin lempeänä pitkässä juoksussa.

Ruotsissa painotetaan ruotsin kieltä yhtenäisyyden perustana: "Uudet Ruotsin kansalaiset kokoontuivat keskiviikkona, maan kansallispäivänä, juhlatilaisuuksiin ympäri maan. Prinssi Daniel otti osaa juhlaan Malmön oopperatalolla. Puheessaan prinssi sanoi, että ruotsalaiset jakavat yhteisen kielen, maan, yhteisön ja vastuun. Hän lausui myös, että ruotsalaisuus ei katso ihonväriä tai aksenttia."

Meillä Suomessa on olemassa laaja ryhmä (95%?), jota yhdistää suomen kieli kotikielenä ja/tai koulukielenä ja jonka tarpeet ja toiveet kieltenopetuksen suhteen eivät ole yhteneviä ruotsia puhuvien suomalaisten kanssa.