Hesari: Lukioon voi tulla lisää valinnaisuutta

[Uolevi]

1800-luvun perinteistä en tiedä muuta kuin virkamieskoulutushenkisyyden, jota kyllä vieläkin on ilmassa. Ainakin osa kouluaikani opettajista oli toki syntynyt 1800-luvulla . Omissa lukioympyröissäni reaaliaineita ja kolmattakin kieltä oli opiskeltava mutta (matematiikkalinjalla) ei niitä olisi ollut pakko kirjoittaa eikä kirjoittajia monta lienyt. Tässä kuitenkin pyrimme lähes yksituumaisesti eroon 60-luvun perinteistä eli pakkoruotsista alakoulusta yliopistoon.

[TMK]

Palaan nyt tähän aiheeseen, sillä tein tuossa laskelmia. Olen edelleen sitä mieltä, että lukiolaisilta tulisi vaatia vanhaan tapaan joko pitkää matematiikkaa tai kolmannen kielen opiskelua. Jokainen suunnilleen normaalitaitoinen pystyy suorittamaan ainakin toisen, matematiikan kohdalla tämä vaatisi vain neljää lisäkurssia, kolmannessa kielessä kahdeksaa. Suurin osa lukiolaisista on tarpeeksi lahjakkaita tähän, mutta kaikki eivät ole tarpeeksi ahkeria valitakseen edes toisen. Jos joku ei panosta kieliin tai matemaattisiin aineisiin, niin hän joutuisi käytännössä valitsemaan kaikista lukuaineista kaikki syventävät kurssit saadakseen edes pakolliset kurssit täytettyä (eivät muuten edes riitä yksinään). En tosin tiedä kuinka paljon on nykyään erilaisia pitsinnypläys- ja moponvirityskursseja lukioissa, mutta minulla niitä ei ollut yhtään. Lukion on tarkoitus olla yleissivistävä koulu, ei sen vaatimuksia ole tarpeen laskea liikaa. Kukaan ei edes vaadi kielen kirjoittamista, vain sen kaikkien kurssien lukemista.

Lukioiden kieliopetuksen ongelma on (opettajien mukaan), että nuoret ottavat eri kielistä vain pari ensimmäistä kurssia, eivätkä jatka loppuun asti. Tämä ehkä vaarantaa kyseisen kielen opetuksen kokonaan, jos sitä ei kannata opettaa vain parille oppilaalle lopuilla kursseilla. Olisi myös oppilaille hyödyllistä, että he saisivat vielä hyvän pohjan kolmannelle kielelle (olipa se sitten mikä tahansa) jo lukiossa, sillä aikuisena opiskeleminen on jo huomattavasti vaikeampaa. Tämä erottaa kielet reaaliaineista, sillä niitä voi lukea yksinäänkin, mutta kielten opiskelu yksin on hyvin vaikeaa. Esimerkiksi kaverini harmitteli vasta, että hän oli lukenut saksaa ala-asteelta lähtien, mutta jättänyt sen pois lukiossa ja nyt oli yrittänyt jatkaa yliopistossa. En tiedä, kumman matikan hän luki, mutta 16-vuotiaat eivät aina tee järkeviä päätöksiä, jos opiskeleminen tehdään liian helpoksi.

Aalto-yliopiston tekniseen korkeakouluun tai muihin teknisiin yliopistoihin on vaativat kokeet, joissa vain matematiikan osaajat pääsevät sisään. Yleensäkin vaativilla aloilla on todella vaativa karsinta, lottolapuilla ei mennä sisään.

Löytyivät nopealla googlauksella:
http://www.hs.fi/artikkeli/Matematiikan ... 1978573785
http://www.hs.fi/artikkeli/Matematiikan ... 1978782793
http://lehti.tek.fi/content/matematiikk ... emm%C3%A4n
TTY:lle otetaan vuosittain 800–1000 opiskelijaa. Heistä noin 15–20 prosenttia saa jumppakehotuksen. Jumppaa tarjotaan tarvittaessa myös opintojen myöhemmissä vaiheissa.

Säännöllisesti kyllä kuulee opettajien valitusta siitä, että matematiikan taidot eivät korkeakouluissa riitä. Vasta luin siitä jotain jostain, taisi olla tosin opiskelijan kommentti muista opiskelijoista. Eikä pitkästä matematiikasta ole kenellekään haittaa, hyvä vain jos vaikka opettajat ja tutkijat olisivat lukeneet sitä enemmän, eivätkä pelkästään sitä vaativista aloista kiinnostuneet. Jos ei ole kielellisesti lahjakas, niin yleensä silloin matematiikka sujuu. Ja jos ei suju sekään, niin harva enää on kovin hyvä reaaliaineissakaan, jotka ainakin omasta mielestäni olivat vaativampia lukiossa.

Ylioppilaaksi pääsee lukemalla vähintään 75 kurssia, joista suurin osa on pakollisia. On kirjoitettava äidinkieli (uusimuotoinen kaksipäiväinen koe) sekä vähintään kolme muuta ainetta, joista yhden on oltava ns. pitkä - pitkä matikka tai pitkä kieli. Reaaliaineet voi valita. Helpoin on terveystieto, jossa pakollisia kursseja on vain yksi ja valtakunnallisia syventäviä kaksi, näillä voi jo kirjoittaa. Helpoin lisäaine on ehkä elämänkatsomustieto kolmella pakollisella ja kahdella syventävällä kurssilla.

Puhuin ylioppilaaksi pääsemisestä, en pelkästään lukion suorittamisesta. Kaikkien ei tarvitse päästä ylioppilaaksi, korkeakouluihin pääsee muutenkin jos niikseen tulee. Minusta tässä on jotain samaa kuin luokalta pääsemisessä. Jos joku ei pääse luokaltaan, niin se kertoo siitä, että ei ole opittu kaikkea, ja tällöin on hyvä kerrata edellinen luokka. Vaatimustasoa ei kannata laskea, jos selvä enemmistö sen kuitenkin pystyy suorittamaaan.

Ongelmana on se, että monet kirjoittavat juuri nuo helpot reaalit, jotka eivät oikeastaan mittaa mitään, mutta sitten vaikeammissa hyvän arvosanan saaminen on jo vaikeampaa, koska kirjoittajia on vähemmän ja niitä kirjoittavat vain ne hyvät. Sama ongelma on pienissä kielissä. Itse yhdistäisin reaalin neljään kokonaisuuteen (tai ehkä kahteen), joissa tentittäisiin esim. fysiikka+kemia, maantiede+biologia(+terveystieto) ja sitten sitten ehkä historia+uskonto(kirkkohistorian ja muiden uskontojen osalta ainakin) ja psykologia+filosofia. Näin saataisiin tasaisempia reaalikokeita, kysymykset vastaisivat siis jossain suhteessa kurssien määrää. Vaatisin myös kolmen kirjoittamista pakollisena joukosta äidinkieli, matematiikka, vieras kieli ja reaali, jolloin ylioppilastutkinnon voisi jopa sanoa kertovan jotain yleissivistyksestä, mitä sen on tarkoitus mitatakin.

En pidä sitä oppilaillekaan hyvänä asiana, jos lukiossa ei vaadita oikeastaan mitään, sillä silloin moni alisuoriutuu (luki-häiriöiset ja muut oppimisvaikeuksista kärsivät voisivat vaikka ottaa vaihtoehtoisesti syventävät kurssit kahdesta pidemmästä kielestä ja äidinkielestä). Jos vaaditaan kolmatta kieltä lyhyen matematiikan valinneille, niin saadaan enemmän sekä pitkän matikan lukijoita että eri kieliä lukeneita. Se antaa hyvän pohjan tuleville opiskeluille sekä työelämään. Ja koska lukion voi nykyisin käydä neljässäkin vuodessa, niin vähän hitaammatkin opiskelijat pääsevät mukaan.

[NRR]

En pidä sitä oppilaillekaan hyvänä asiana, jos lukiossa ei vaadita oikeastaan mitään.

Tämä lukion kiristäminen ei ole tämän palstan tehtävä. Itse en näe järkeä tässä kiristämisessä, kun todellisuudessa nuoret tekevät jo nyt aivan huikeasti töitä ja ainoastaan parhaille riittää paikkoja yliopistoissa. Suuri osa etsii sitten paikkaansa erilaisilla ammattikorkea- tai ammattikouluväylillä.

Lukio on yksinkertaisesti yleissivistävä oppilaitos. Sen ei ole tarkoitus prepata vain the best of the best of the best, joilla on mahdollisuus päästä huippulinjoille, vaan sen tarkoitus on antaa yleissivistävää koulutusta, joka toisille voi tarkoittaa kieliä, toisille matemaattisia aineita ja toisille ihan vain kohtuullista määrää historiaa, biologiaa, yhteiskuntaoppia ja englantia. Se on myös nuorisokoulu, sen aikana on tarkoitus kasvattaa omaa persoonallisuutta, oppia tuntemaan itseään ja hankkia yleisiä elämäntaitoja.

Ajatellaan nyt sellaista "helppoa" lukiokokonaisuutta, esimerkiksi tässä:

OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus
LI1 Taitoa ja kuntoa
LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen
KU1 Minä, kuva ja kulttuuri
MU1 Musiikki ja minä
MU2 Moniääninen Suomi
MU5 Musiikkiprojekti (bändikurssi)  
MU6k Laulukurssi  
MU7k Klassinen musiikki

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
YH1 Yhteiskuntatieto
YH2 Taloustieto

BI1 Eliömaailma
BI2 Solu ja perinnöllisyys
GE1 Sininen planeetta
GE2 Yhteinen maailma
FY1 Fysiikka luonnontieteenä
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä
ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen
ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti
ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
ÄI7 Puheviestinnän kurssi
ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen
ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri

ENA1 Nuori ja hänen maailmansa  
ENA2 Viestintä ja vapaa-aika  
ENA3 Opiskelu ja työ  
ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma  
ENA5 Kulttuuri  
ENA6 Tiede, talous ja tekniikka  
ENA7 Luonto ja kestävä kehitys  
ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin  
ENA12 kielioppi

MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt
MAB2 Geometria
MAB3 Matemaattisia malleja I
MAB4 Matemaattinen analyysi
MAB5 Tilastot ja todennäköisyys
MAB6 Matemaattisia malleja II
MAB7 Talousmatematiikka
MAB8 Matemaattisia malleja III
MAB9k Kertaus
(lyhyt matematiikka on monin verroin kevyempi pitkää, siis lyhyen matikan kurssin suorittaa huomattavasti kevyemmin kuin pitkän)

TE1 Terveyden perusteet  
TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä  
TE3 Terveys ja tutkimus  
TE4k Terveystiedon kertauskurssi

PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys
PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys
PS6k Sosiaalipsykologia
PS8k Kertauskurssi
PS7v Stressinhallinta

ET1 Hyvä elämä
ET2 Maailmankuva
ET3 Yksilö ja yhteisö
ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti
ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteessä

HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
HI2 Eurooppalainen ihminen
HI3 Kansainväliset suhteet
HI4 Suomen historian käännekohtia
HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
HI6 Kulttuurien kohtaaminen
HI9k Historian kertauskurssi
HI10v Viron historiaa ja kulttuuria

RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa
RUA2 Ihmiset ympärillämme
RUA3 Suomi - osa Pohjolaa ja Eurooppaa
RUA4 Elinympäristömme
RUA5 Opiskelu ja työ

yht. 75 kurssia, riittävästi pakollisia

Minusta hyvä peruskoulutus esimerkiksi tulevalle sairaanhoitajalle, musiikkiterapeutille, hierojalle, poliitikolle, koti-isälle, runoilijalle, montessoriohjaajalle, ... täysivaltaiselle kansalaiselle!

Ainoat todella turhat opinnot ovat nuo viisi kurssia ruotsia, joiden sijaan voisi syventää jotain muuta ainetta, vaikkapa biologiaa tai jos koulukohtaisia painotuksia on vaikkapa ilmaisutaitoa ja viestintää. Mopokurssikin kävisi, tosin niistä en ole kuullut. lisäys: Tietysti tässä voisi myös ruotsin sijaan lukea sitä peruskoulussa alkanutta toista kieltä ja mahdollisesti aloittaa jonkin kielen opinnot alusta.

Miksi opiskelijan pitäisi jättää lukio kesken vieraiden kielten tai pitkän matematiikan takia? Millä tavoin maailma olisi parempi, jos nuori on viettänyt neljännen vuoden lukiossa päntäten ainetta, joka on hänen tulevaisuutensa kannalta turha? Miksi tuollaisen opiskelijan olisi pitänyt mennä ammattikouluun, kun noita ylläolevia aineita ei voi lukea syventäen ammattikoulussa ja varsinkin se, jolle kirjoittaminen on haasteellista tai jolla on vaikeuksia koulukielen kanssa, tarvitsee nimenomaan aikaa ja harjoitusta reaaliaineissa? Kuka voittaisi sillä, että karsimme entistä kovemmin? Suomessa suomenkielisillä on jo todella kova karsinta jatkopaikoista.

[NRR]

Jatkan tätä lukion tavoitekeskustelua sen verran, että muistutan ison osan opiskelijoista tulevan yo-kirjoituksiin ammattiväylää pitkin tai aikuislukion kautta.

Ammattilukion laajuus 120 ov, joissa vähintään 48 lukiokurssia (joista neljä LiKuMu). Nyt jos yllä olevasta 75 kurssin kokonaisuudesta vähentää 27, saa normipaketin ammatillisiin lukio-opintoihin ja aikuislukio-opintoihin. Siihen ei mahdu pakollisia lisäkieliä tai pakollista pitkää matematiikkaa eikä sitä ole syytä paisuttaa tai vaikeuttaa.

Siis lukion keskeisen paketin (jossa ovat myös kirjoitettavat aineet) on oltava sellainen, että se palvelee sekä päivälukiota, aikuislukiota että ammattilukiota ja kaikkia näitä linjoja myöten tulevat ovat muodollisesti samassa asemassa jatkoon pyrittäessä.

[TMK]

MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt
MAB2 Geometria
MAB3 Matemaattisia malleja I
MAB4 Matemaattinen analyysi
MAB5 Tilastot ja todennäköisyys
MAB6 Matemaattisia malleja II
MAB7 Talousmatematiikka
MAB8 Matemaattisia malleja III
MAB9k Kertaus

Minusta hyvä peruskoulutus esimerkiksi tulevalle sairaanhoitajalle, musiikkiterapeutille, hierojalle, poliitikolle, koti-isälle, runoilijalle, montessoriohjaajalle, ...

Miksi opiskelijan pitäisi jättää lukio kesken vieraiden kielten tai pitkän matematiikan takia? Millä tavoin maailma olisi parempi, jos nuori on viettänyt neljännen vuoden lukiossa päntäten ainetta, joka on hänen tulevaisuutensa kannalta turha? Kuka voittaa?

Tuossa on jo yhdeksän matikan kurssia, en tosin tiedä löytyykö kaikista lukioista kertauskurssia. Yhdellä lisäkurssilla saisi pitkän matikan oppimäärän täyteen, ja samalla paremmat mahdollisuudet useammallekin alalle (ja kirjoitettuna mahdollisuuden saada enemmän pisteitä korkeakouluhaussa). Tarvitaan sitä laskutaitoa muuallakin kuin teknisellä puolella, esimerkiksi sairaanhoitajan sietäisi osata. Turha pitkää matematiikkaa on minään mörkönä pitää, se kysynee enemmänkin sitä asennetta ja viitseliäisyyttä, jota toivon lukiolaisella olevan ja jota vaikka "syventävät" liikunnan tunnit tai kuvis ei kysy. Jos puolestaan ei opiskelu kiinnosta sen vertaa, että siihen haluaisi panostaa, ja valitsee sen sijaan helppoja syventäviä, niin ei kuulu (päivä)lukioon. Se vaikuttaa myös muiden viihtyvyyteen, sillä mikään ei ole ikävämpää kuin opiskella luokassa, jossa puolet on vain päivähoidossa. Tämän takia pidin aikoinani lukiosta ja erityisesti pitkän matikan lukijoiden luokasta, koska siellä kaikki osasivat olla hiljaa ja opiskella (vaikka oli poikaenemmistö).

Kielten opiskeluun tämä liittyy sinä mielessä, että jos haluamme, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus opiskella muitakin kuin kaikista perinteisempiä kieliä, niin kolmannen kielen "pakottaminen" varmistaisi sen, että kielten opettajia kannattaa palkata ja eri kielten kursseja tarjota. Itse esimerkiksi jouduin valitsemaan saksan yläasteella, koska olin kuullut, että meidän kylän lukiossa ei ole aina syntynyt C-ranskan ryhmää, joten otin sitten saksan, jotta pystyin jatkamaan sen lukemista. Ranskan otin D-kielenä. Kolmanneksi kieleksi ehkä valikoituisi sitten esimerkiksi juuri ruotsi (hyvä senkin taitajia vielä on olla) tai latina (on Saksassa pakollinen lääketieteelliseen haluaville) tai vaikka venäjä, jonka alkeistakin on jo hyötyä vaikka asiakaspalvelussa. Espanja ainakin on helppo ja hyvä turistikieli, jos ei ole kummempaa kielipäätä. Koska lukio ei ole kenellekään pakollinen koulu, niin sinne ei ole pakko tulla, mutta opiskella siellä vielä pitää. Suurin osa lukion oppilaista tämän tajuaakin, kaikki eivät kuitenkaan.

Ammattilukion laajuus 120 ov, joissa vähintään 48 lukiokurssia (joista neljä LiKuMu). Nyt jos yllä olevasta 75 kurssin kokonaisuudesta vähentää 27, saa normipaketin ammatillisiin lukio-opintoihin ja aikuislukio-opintoihin. Siihen ei mahdu pakollisia lisäkieliä tai pakollista pitkää matematiikkaa eikä sitä ole syytä paisuttaa tai vaikeuttaa.

Siis lukion keskeisen paketin (jossa ovat myös kirjoitettavat aineet) on oltava sellainen, että se palvelee sekä päivälukiota, aikuislukiota että ammattilukiota ja kaikkia näitä linjoja myöten tulevat ovat muodollisesti samassa asemassa jatkoon pyrittäessä.

Edelleenkään kolmannen kielen pakollisuus ei liity mitenkään kirjoituksiin, se on eri asia kuten on myös lukion suorittaminen ja kirjoitukset. On ennenkin ollut aikuislukioita, joissa on ollut erilaiset vaatimukset, niistäkin on kirjoitettu ylioppilaaksi. Tämäkin osoittaa, että lukion voi suorittaa myös muualla kuin varsinaisessa lukiossa, joissa tosiaan kaikille pakolliset lukioaineet ovat sen 47/51 kurssia. Ammattilukioissa on muita pakollisia, ammattiin liittyviä aineita, varsinaisessa lukiossa voi vaatia samalla tavalla, että joko kolmas kieli tai pitkä matikka on suoritettava. Siinä on jo tarpeeksi valinnanvaraa yleissivistävässä, vapaaehtoisessa koulutuksessa. Mun aikanani tämä oli kaikille selvä ja tiedossa, jos kerran lukioon hakeutui, eikä kukaan edes viitsinyt ruveta asiasta valittamaan. Silloinkin kuitenkin noin puolet jo meni lukioon ja moni ei-niin-hyvä oppilaskin kirjoitti myös ylioppilaaksi.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... naa-totta/

"Jo 1985 lukiossa vapautettiin lyhyen kielen opiskelusta ne, joilla oli laaja matematiikka. Tämä näkyi pian: yo-kirjoituksissa lyhyen kielen kokeeseen osallistuneiden määrä romahti. Hiljalleen määrä palautui, mutta 1993 lyhyen kielen pakollisuus poistui kaikilta lukiolaisilta. Seurasi uusi pudotus.
Vuonna 1984 lyhyen kielen kirjoitti lähes 18 000 lukiolaista. Vuonna 2010 määrä oli alle 3 000. Ylioppilaiden ei ole enää pakko kirjoittaa ruotsiakaan. Tämä ei ole lisännyt osallistumista muiden kielten kokeisiin."

Minusta tuo on huolestuttavaa, enkä oikein usko, että oppilaiden lahjakkuus on samassa määrin vähentynyt. Lukiossakin on nykyisin enemmän valinnanvaraa, jonka pitäisi rasittaa vähemmän, koska voi valita oman reittinsä.

[NRR]

Tuossa on jo yhdeksän matikan kurssia, en tosin tiedä löytyykö kaikista lukioista kertauskurssia. Yhdellä lisäkurssilla saisi pitkän matikan oppimäärän täyteen

Näin se ei mene. Pitkän matikan kurssi on enemmän kuin tuplasti työläämpi ja vaikeampi kuin lyhyen matikan kurssi. Kaikkialla kirjoitetaan matikkaa, joten kertauskurssit kyllä löytyvät.

Tarvitaan sitä laskutaitoa muuallakin kuin teknisellä puolella, esimerkiksi sairaanhoitajan sietäisi osata. Turha pitkää matematiikkaa on minään mörkönä pitää, se kysynee enemmänkin sitä asennetta ja viitseliäisyyttä

Kyse ei ole laskutaidosta. Pitkä matikka ei pohjusta lääkelaskuja. Pitkällä matikalla ei kannatella heikompia vaan sieltä ennemminkin karistetaan pois ne opiskelijat, jotka eivät tule kirjoittamaan sitä hyvin arvosanoin, samoin laajalta fysiikalta.

kolmannen kielen "pakottaminen" varmistaisi sen, että kielten opettajia kannattaa palkata ja eri kielten kursseja tarjota

Lukioissa on kyllä hyvin eri kielien opettajia, jopa maakunnissa. Etäopetusjärjestelyin on kasvatettu syrjäseutujen lukioiden kielivalintoja.

varsinaisessa lukiossa voi vaatia samalla tavalla, että joko kolmas kieli tai pitkä matikka on suoritettava.

Silloin vain ohjataan yhä enemmän oppilaita ammattilukioon tai ammattikouluun - täytyy siis karsia rajusti lukiopaikkoja ja kehittää ammattikoulua. Mutta ohjaamalla ammattilukioon ne opiskelijat, joille kielet ovat vaikeita ja joille pitkä matematiikkakaan ei ole tarpeen, tehdään itse asiassa heidän mahdollisuutensa kehittää itseään akateemisissa opinnoissa vaikeammaksi: 75 kurssin sijaan he suorittavat 48 kurssia ja tämä petaa taas heille enemmän vaikeuksia jatko-opinnoissa ammattikorkeassa.

Jos lukiota kovennetaan, pitenevät lukioajat. Onko tarkoituksenmukaista, että entistä suurempi osa oppilaista istuu lukiossa neljä vuotta? Useammat valitsevat ammattikoulun tai putoavat pyrkimään uudestaan ammattikouluun kesken toisen asteen. Ammattikoulupaikkoja on siis lisättävä, sinne tulee lisää painetta. Yhä useampi valmistuu ammattiin, johon ei ole alkujaan halunnut. Lisäksi kaikki katkokset opinnoissa, pettymykset ja putoamiset kasvattavat syrjäytymisvaarassa olevien määrää.

Mikä on sinun tavoitteesi? Millä tavoin tämä maa olisi parempi, jos sinun mallisi toteutettaisiin? Onko tuon antamani kurssivalikoiman läpikäynyt opiskelija mielestäsi turhan vähän sivistynyt - olisiko ehdottomasti parempi, että hänellä ei olisi psykologian opintoja mutta sen sijaan olisi ruotsi tai ranska ja espanja? Tulisiko hänestä parempi sairaanhoitaja, koti-isä, kansalainen? Miksi haluat liittää tämän lukion kiristämisen kielivapauteen, joka on kuitenkin opiskelijoiden vapautta lisäävä hanke?

[Eero Nevalainen]

Kyse ei ole laskutaidosta. Pitkä matikka ei pohjusta lääkelaskuja.

Juuri näin. Tosin olen miettinyt viime aikoina paljon sitä että miksi nykyiset sairaanhoitajaopiskelijat ovat niin suurissa ongelmissa liuoslaskujen kanssa että en kohta enää uskalla antaa heidän piikittää itseeni mitään, kun annos voi olla paria kertaluokkaa isompi kuin pitäisi -- opintojen ei todellakaan pitäisi olla kiinni siitä että pääsee läpi näistä tenteistä joissa ei, ymmärrettävistä syistä, saa olla yhtään virhettä.

[jlo]

Kyse ei ole laskutaidosta. Pitkä matikka ei pohjusta lääkelaskuja.

Juuri näin. Tosin olen miettinyt viime aikoina paljon sitä että miksi nykyiset sairaanhoitajaopiskelijat ovat niin suurissa ongelmissa liuoslaskujen kanssa että en kohta enää uskalla antaa heidän piikittää itseeni mitään, kun annos voi olla paria kertaluokkaa isompi kuin pitäisi -- opintojen ei todellakaan pitäisi olla kiinni siitä että pääsee läpi näistä tenteistä joissa ei, ymmärrettävistä syistä, saa olla yhtään virhettä.

TKK:lla oli ainoastaan yksi oppiaine, jonka tunneilta ei saanut olla pois edes sairauden takia: se oppiaine oli ruotsi. Jos yhtään samaa priorisointia käytetään lääketieteen opinnoissa, kannattaa pitää lääkärikäynneillä mukana oma painos teoksesta "Pharmaca Fennica".

[NRR]

TKK:lla oli ainoastaan yksi oppiaine, jonka tunneilta ei saanut olla pois edes sairauden takia: se oppiaine oli ruotsi.

Läsnäolopakot ovat osa nimenomaan ruotsinopintoja, koska ne koetaan niin turhiksi ja koska niiden reputusmäärät nousevat muutenkin korkeiksi.

Lukiossa ollaan hivenen armeliaampia. Koska niin moni ei pääse läpi lukion ruotsin kursseista (maahanmuuttajat, luki- tai oppimisvaikeuden omaavat), pääkaupunkiseudun aikuislukiot tarjoavaat ns. tähtikursseja, joilta sallitaan yksi poissaolo jakson aikana (n. 10 viikkoa). Huomatkaa kuitenkin, että opiskelija on tällöin jo yleensä osallistunut usealle tavalliselle ruotsinkurssille ja reputtanut ne.

Tähtikursseista kerrotaan seuraavaa:

Tähtikurssit on tarkoitettu niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia selviytyä tavallisista ruotsin kielen kursseista hyväksytyllä arvosanalla. Kurssien tarkoituksena on taata, että opiskelija oppii vähintään minimimäärän kurssien vaatimuksista ahkeralla työllä ja vankalla tuella ja että hän saa täten pakolliset ruotsin kurssit suoritettua.

Ennen varsinaista oppituntia pidetään 60 minuutin pituinen tukikurssi[siis pidennetty ylimääräinen oppitunti]. Tukikurssilla käydään uudestaan läpi jo kertaalleen opiskeltua kappaletta ja tehdään suuri määrä samankaltaisia harjoituksia ---.

Jos poissaoloja on kaksi tai enemmän, kyseisen opiskelijan osalta tähtikurssi loppuu siihen.

Kurssin päättyessä opiskelija osallistuu normaalisti kurssikokeeseen ja vaikka hän saa siitä arvosanaksi 4, on hänen kuitenkin mahdollista saada kurssista arvosanaksi 5, mikäli kaikki tukikurssiin kuuluvat tehtävät on hyväksytysti suoritettu.

En ole missään muussa aineessa kuullut vastaavista tähtikursseista lukiossa.

Ja muistetaan, että kaikkia näitä opiskelijoita odottaa sitten muutaman vuoden päästä pakolliset ruotsinopinnot amk:ssa tai yliopistossa, mikäli eivät ymmärrä hakeutua ulkomaille opiskelemaan. Vain ulkomailla opiskellut suomalainen voi olla akateemisesti sivistynyt ilman pakkovirkaruotsia, joka täällä häiritsee, pidentää ja jopa katkoo ihmisten opiskelua.

[thmas]

Ja muistetaan, että kaikkia näitä opiskelijoita odottaa sitten muutaman vuoden päästä pakolliset ruotsinopinnot amk:ssa tai yliopistossa, mikäli eivät ymmärrä hakeutua ulkomaille opiskelemaan. Vain ulkomailla opiskellut suomalainen voi olla akateemisesti sivistynyt ilman pakkovirkaruotsia, joka täällä häiritsee, pidentää ja jopa katkoo ihmisten opiskelua.

Niin kuin foorumilla aiemmin todettiin, yhden kouluaineen syyttäminen siitä että se pilaa ihmisten opiskelut on propagandaa. Normaaliälyinen pystyy kyllä pakolliset ruotsinkurssit suorittamaan jos vähän jaksaa keskittyä siihen. Ei ruotsi ole edes kovin vaikea kieli. Sitä on mahdollista harjoitella koulun ulkopuolellakin mm. katsomalla FST:tä, lukemalla HBL jne.

[NRR]

Niin kuin foorumilla aiemmin todettiin, yhden kouluaineen syyttäminen siitä että se pilaa ihmisten opiskelut on propagandaa.

Olisikin. Totuus kuitenkin on, että monen kohdalla pakkoruotsi on hidaste ja este, raskas ja turha.

Opettajalehdessä erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen."

Arveletko heidän tuottavan propagandaa?

Käytännössä on erittäin vaikea sanoa, kuinka moni lopettaa ruotsin takia jo ennen kuin ollaan ruotsia vaille valmiita.

Epäilen, ettei tätä seurata myöskään yliopistoissa ja ammattikorkeissa. Satakunta-lehdessä 8.5.2012 oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."

Näin vastaa siis ammattikorkean henkilökunta, joten en epäile heidän asiantuntemustaan.

Lienemme käyneet tämän keskustelun aikaisemminkin.

Normaaliälyinen pystyy kyllä pakolliset ruotsinkurssit suorittamaan jos vähän jaksaa keskittyä siihen. Ei ruotsi ole edes kovin vaikea kieli. Sitä on mahdollista harjoitella koulun ulkopuolellakin mm. katsomalla FST:tä, lukemalla HBL jne.

Kuvitteletko, että kaikki nämä nuoret, joilla on vaikeuksia suorittaa pakkoruotsiaan, eivät olekaan "normaaliälyisiä"?

Normaaliälyinen suomalaisnuori katsoo FST:tä ja lukee HBL:ää? Nyt hiukan naurattaa, mutta vakavasti ottaen, arvaat varmaan, miten hyvä kielitaidon on oltava, jotta noista medioista olisi jotain iloa kieliopintoihin. Kyse on lähinnä kympin oppilaiden harrastuksesta.

[jlo]

Niin kuin foorumilla aiemmin todettiin, yhden kouluaineen syyttäminen siitä että se pilaa ihmisten opiskelut on propagandaa. Normaaliälyinen pystyy kyllä pakolliset ruotsinkurssit suorittamaan jos vähän jaksaa keskittyä siihen. Ei ruotsi ole edes kovin vaikea kieli. Sitä on mahdollista harjoitella koulun ulkopuolellakin mm. katsomalla FST:tä, lukemalla HBL jne.

Normaaliälyinen pystyy soittamaan Franz Lisztin "Rhapsodie Espagnolen". Normaaliälyinen pystyy myös tekemään 200 kg penkkipunnerruksen. Ehdotatko näitäkin jokaiselle pakollisiksi siten, ettei mihinkään ammattiin voi ilman noita valmistua? Molempia voi harjoitella koulun ulkopuolellakin, eikä kummastakaan taidosta ole ollut koskaan kenellekään haittaa. On myös paljon muita asioita, joita normaaliälyinen pystyy tekemään. Kaikkien ei vain kannata tehdä samaa asiaa varsinkaan, jos tuollaisen osaamisn tarve on vähäinen.

[NRR]

Niin kuin foorumilla aiemmin todettiin, yhden kouluaineen syyttäminen siitä että se pilaa ihmisten opiskelut on propagandaa. Normaaliälyinen pystyy kyllä pakolliset ruotsinkurssit suorittamaan jos vähän jaksaa keskittyä siihen. Ei ruotsi ole edes kovin vaikea kieli. Sitä on mahdollista harjoitella koulun ulkopuolellakin mm. katsomalla FST:tä, lukemalla HBL jne.

Normaaliälyinen pystyy soittamaan Franz Lisztin "Rhapsodie Espagnolen". Normaaliälyinen pystyy myös tekemään 200 kg penkkipunnerruksen. Ehdotatko näitäkin jokaiselle pakollisiksi siten, ettei mihinkään ammattiin voi ilman noita valmistua? Molempia voi harjoitella koulun ulkopuolellakin, eikä kummastakaan taidosta ole ollut koskaan kenellekään haittaa. On myös paljon muita asioita, joita normaaliälyinen pystyy tekemään. Kaikkien ei vain kannata tehdä samaa asiaa varsinkaan, jos tuollaisen osaamisn tarve on vähäinen.

Mielestäni tämä "normaaliälyinen oppii ruotsia helposti" -väite vastineineen tulisi liittää niihin kumottuihin pakkoruotsin perusteluihin.

"Normaaliälyinen" on sana, jota ei pedagogiikassa käytetä oppimisen ongelmien puuttumisesta. Erityisopetuksen asiakkaaksi koulun eri vaiheissa päätyvät oppilaat ovat "normaaliälyisiä", mutta oppiminen ei jollain osa-alueelle suju samalla työmäärällä ja samoin periaattein kuin muilla. Oppimisvaikeuden taustalla voi vaikuttaa monenlaisia muuttujia.

Oppimisvaikeudet ovat usein sidoksissa kielen oppimiseen ja kielen oppimisen ongelmat taas säteilevät useimpiin muihin aineisiin. On vaikeutta hahmottaa kuultu, on vaikeutta hahmottaa käsitteitä, on vaikeutta painaa muistiin tai hakea muistista, on vaikeutta seurata katseella suoraa riviä, rivit tai sanojen osat voivat hyppiä silmissä, ... Lisäksi meillä kaikilla käyttämätön kieli rapisee pois taukojen aikana ja jotkut joutuvat pienenkin tauon jälkeen aloittamaan aina uuden kielen lähes alusta.

Ja koska me ihmiset olemme niin erilaisia, useimmat ehtivät koulutuksensa aikana huomata, etteivät opi kaikkia asioita yhtä helposti kuin toiset. Jotkut saattavat löytää oman reitin oppimiseen, joillekin sisukas raataminen tuottaa erinomaisia tuloksia. Tästä ei pidä vetää sitä johtopäätöstä, että kaikkien kohdalla olisi löydettävissä keinot oppia mitä vaan, sillä niin ei ole. Toisinaan työmäärä on niin kohtuutona ja vie niin paljon muilta asioilta, että tavoitteita on laskettava joko yhdessä tai useammassa aineessa. Oleellista on se, onko kyseiselle oppiaineella todellista (ei vain teeskenneltyä ja paperille runoiltua) merkitystä jatko-opintojen ja pätevyyden kannalta.

Ei liioin pidä vetää sitä johtopäätöstä, että jonkin oppimisvaikeuden omaavat kuuluisivat aina käsistään käteviin ja voitaisiin ohjata ammattioppiin. Myös ammattialoilla on tärkeää, että opiskelija on kiinnostunut alastaan ja jopa lahjakas siinä. Ammattikoulutusta ei pidä nähdä toisarvoisena linjana, jonne pudotaan, jos jokin lukion osa-alue tuottaa ongelmia. Yhä useampi suorittaa ammattiopintojen ohessa myös lukion. Vanha jako teoreettisiin ja käytännöllisiin opintoihin ei enää päde.

Pakkoruotsin kritiikki yritetään sivuuttaa häpäisemällä ihmisiä: Vain laiskat, asenneongelmaiset ja heikkolahjaiset eivät opi ruotsiaan. Vain laiskat, asenneongelmaiset ja heikkolahjaiset eivät opiskele kolmea vierasta kieltä.

Tämä on suomalaisten itseymmärryksen ja itsearvostuksen kannalta järkyttävä virheavio. Emme voi jatkaa siten, että suurin osa nuoristamme leimataan ruotsinopintojen takutessa laiskoiksi, asenneongelmaisiksi ja heikkolahjaisiksi.

Normaaliälyinen nimenomaan kuohahtaa, kun hänelle asetetaan järjettömiä vaatimuksia ja hukataan hänen aikaansa ja voimiaan johonkin, millä ei ole hänelle, ei kansakunnalle eikä maailmalle minkäänlaista merkitystä. Osa normaaliälyisistä menee toki siihen halpaan, että kuvittelee kieltenopiskelun helppouden omalla kohdallaan antavan heille jotain älyllistä etumatkaa muihin nähden ja jopa oikeuden näykkiä noita muita ja pilkata heidän älyään, sellainen on inhimillistä muttei viisasta eikä missään nimessä oikein.

[JV Lehtonen]

Pakkoruotsin kritiikki yritetään sivuuttaa häpäisemällä ihmisiä:

Juuri näin. Siksi ongelmaa pitää lähteä ratkaisemaan valtarakenteet kyseenalaistamalla..ainakin yksilökohtaisesti.
Se, että ei katso pakotetun ruotsin kuuluvan identiteettiinsä, pitäisi olla riittävä peruste vapauttaa yksilö kyseisestä taakasta
ja antaa mahdollisuus rakentaa isänmaata vaihtoehtoisella tavalla, esim. venäjään osaamalla!

Pakon taustalla ei ole mikään universaali sivistysaspekti, vaan poliittinen ideologia.

"Normaaliälyinen" varmaan oppii Kiinassa Maon ajatukset, DDR:ssä marxismi-leninismin jne.

Mutta miksi luopua omanarvontunnostaan ja arvokkuudestaan ? Siksi, että joku simputtaja niin on päättänyt ?

Liberté – Égalité – Dignité!

[NRR]

Se, että ei katso pakotetun ruotsin kuuluvan identiteettiinsä, pitäisi olla riittävä peruste vapauttaa yksilö kyseisestä taakasta
ja antaa mahdollisuus rakentaa isänmaata vaihtoehtoisella tavalla, esim. venäjään osaamalla!
---
Liberté – Égalité – Dignité!

Olen samaa mieltä. Pelkään tätä venäjä-korttia, koska on selvää, että pakkoruotsin ymmärtäjät haluavat tehdä suomalaisille kielistä sen kriteerin, jolla pääsee akateemiseen koulutukseen. Mieluiten he nostavat pakkoruotsin rinnalle pakkovenäjän, jotta ruotsin turhuuden sijaan olisi sitten valittava venäjän vaikeus. Monelle, joille kirjainten hahmotus on ongelma (osalla esim. ruotsissa menevät tekstissä sekaisin a å ä ö o), kyrilliset kirjaimetkin ovat jo iso kynnys.

Ymmärrän sen, että monen mielestä en ehkä saisi puhua kielivapauden yhteydessä (joka on siis ihmisoikeus, aito todellinen oikeus) niin paljon näistä erityisoppilaista ja maahanmuuttajista (vaikka heitä alkaa olla todella iso osa nuorista), koska kaikkia koskevan kielivapauden toteutuessa myös heidän oikeutensa toteutunevat (mikäli kielikriteereitä ei kiristetä samalla). Nyt painottamalla heidän vaikeuksiaan annan ikään kuin aseita pakon ymmärtäjille, jotka tulkitsevat tekstiäni siten, että kielivapautta tarvitsevat vain "ei-normaaliälyiset".

En vain voi olla nivomatta kielivapautta osaksi inhimillisesti viisasta ja kaikkien osaamista kunnioittavaa tulevaisuuden koulua. On oltava mahdollisuus valita itselle mielekkäimmät kielet mutta myös väistää kieliopintoja ja valita niiden sijaan jotain aivan muuta, jos oma oppimisprofiili sitä vaatii. Vanha koulujärjestelmä, jonka tavoitteena oli jakaa oppilaat lahjakkaisiin ja ei-lahjakkaisiin, akateemisiin ja ei-akateemisiin, on jo remontissa ja onkin remontoiva niin, että tämä vanha ja epäoikeudenmukainen jaottelu poistuu lopullisesti.