NRR kirjoitti:Ruotsinkieliset oikeasti tarvitsevat suomea, mikäli aikovat elää ruotsinkielisten pikkukuntien ulkopuolella. Ahvenanmaalainen ei suomea tarvitse, siksi pakkosuomi poistettiin sieltä ja vielä samoin perustein kuin pakkoruotsia halutaan pois täällä. Suomenkielinen ei mannermaalla tarvitse ruotsia muuta kuin täyttääkseen kaksikielisyyttä vaativan hallinnon vaatimukset viranhaussa. Todellisuudessa edes sitä ruotsia ei osata.
Suomalaiset eivät ole Norden-valtion kielivähemmistö eivätkä osa Venäjää. Edelleenkin valtio on se merkityksellisin taso käytännön kannalta.
Millä perusteella valtio olisi merkityksellisin? Kuinka monessa kunnassa valtiomme alueella sinä olet asunut? Kuinka monella kielialueella? Minä olen elämäni aikana asunut kolmessa suomenkielisessä ja yhdessä muka-kaksikielisessä kunnassa (Vantaa, ruotsinkielisiä 2,9 % ja kaksikielinen vain absoluuttisen lukumäärän turvin), monella luku on vielä pienempi. Miksi kuvittelet, etteivät ruotsinkieliset voisi elää koko elämäänsä onnellisena yhdessä pienessä kunnassa tai pienellä muutaman kunnan alueella, kun sama onnistuu suurelta osalta suomenkielisiäkin?
Ihmisen arkinen elinpiiri eli kuntataso on ainoa, jolla on käytännön merkitystä kielipolitiikassa.
Sinun perustelusi on oikeasti vain käänteinen versio siitä "ruotsin kieli on avain Skandinaviaan" -perustelusta. Eivät ruotsinkieliset oikeasti tarvitse suomea yhtään sen enempää kuin suomenkieliset ruotsia, vaikka niin tunnut kuvittelevan. Korkeinta kouluastetta myöten heille löytyy Turusta ja Helsingistä ruotsinkielisiä oppilaitoksia.
NRR kirjoitti:Nämä asiat linkittyvät toisiinsa. Koulumme varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat yhä enemmän monikielisiä. On jo nyt ongelmia siinä, että esim. ensimmäisen luokan oppilaista niin suuri osa lapista puhuu suomea toisena kielenään (siis tekee kielivirheitä), ettei luokka enää kykene ylläpitämään oikeakielisyyttä vaan kaikki alkavat tehdä noita virheitä. Ruotsinkielisissä kouluissa luultavasti suomenkielisten läsnäolo tuotta samaa. Tähän on kielten elämistä.
En usko, että äidinkielenään suomea puhuva omaksuisi kielioppivirheitä (hänhän on puhunut kieltä jo vuosikausia ennen koulun alkamista), ellei niitä aleta hahmottaa "stadilaisen viileinä" piirteinä kuten slangisanoja. Ja silloinkin lapsi kyllä oppii kielenkäytön rekisterit: slangia puhutaan kaveriporukassa, kirjasuomella kirjoitetaan koevastaukset ja viralliset asiat.
NRR kirjoitti:Sirpaleryhmien oikeudet ovat oleellisia, sillä jollei heidän ajatteluaan ja kieltään nosteta tasolle, jolla korkeampi koulutus on mahdollista, petaamme palavia autoja lähiöiden yöhön.
Tässä asiassa tärkeämpää on kyllä
pitää maahanmuuttajien tulva sen verran pienenä, ettei ehdi syntyä kokonaisia lähiöitä, joissa pärjää ulkomaiden kielillä. Sellaisessa tilanteessa ei nimittäin ole enää motivaatiota opetella enemmistökieltä eikä sopeutua maan tapoihin, ja motivaatio on kielenoppimisessa avainasemassa, kuten olet painottanut.
Ruotsi on epäonnistunut kotouttamisessa, koska liian suuri määrä maahanmuuttajia merkitsee, ettei resursseja kotouttamiseen ole tarpeeksi, ja se on mahdollistanut maahanmuuttajien oman kotiseudun kieli-, kulttuuri- ja tapatilanteen toisintamisen. He eivät siksi näe tarpeelliseksi kotoutua Ruotsiin, ja miksi näkisivätkään? Eiköhän jokainen jatka omalla tavallaan elämistä, jos siihen annetaan mahdollisuus. Ruotsalaisten typeryyttä emme onneksi vielä ole toistaneet täällä.
