Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#46 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 05.02.2013 22:36

Jan-Erik Andelin kirjoitti:
Sees kirjoitti:Missään ei puhuta suoraan palvelusta. Näen, että tässä on yksi niistä tilanteista, joissa puhutaan yhtä ruotsiksi ja toista suomeksi. Enkä ole sittenkään varma, että näissä ollaan vielä lähelläkään pakkoruotsin todellisia syitä - jotka ehkä ovat vaihdelleet eri aikakausina ja jäävät sanottamattomina tulkitsijoiden ulottumattomiin.
No, toivoisin kuitenkin, että luottaisit minuun suomenruotsalaisena keskustelukumppanina (eihän sinulla tässä foorumissa edes vaihtoehtoa ole...). Etäisyys kansamme johtajiin ja heidän lausumiinsa on yhtä suuri meidän puolellamme kuin teidän. Suomenruotsalaiset piittaavat jossakin määrikn yhteiskunnallisisten toimintojen saatavuudesta omalla kielellään, ja pitävät mahdollisen kriisin sattuessa Ruotsia jonkinlaisena ykkösturvapaikkana.

Kiitos. Toki luotan.

Minulla on aina ollut suomenruotsalaisia ystäviä. Sukuunkin on siunaantuntu useampia. Ja varhaisemmista sukuhaaroista yksi eksyi Ahvenanmaalle ja ruotsinkielistyi täysin.

Kyse on nyt siitä, että haluan lapseni saavan olla omanlaisensa suomalainen ja oikeutettu itselleen parhaaseen koulutukseen ilman palveluruotsivelvoitteita.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#47 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 05.02.2013 22:38

Sees kirjoitti:nimeltä tuntemani supisuomalaiset esivanhempani 1700-luvulta olivatkin ruotsalaisia ;)
Minun nimeltä tuntemani supisuomalainen esivanhempani 1700-luvulla tapasikin kerran Kustaa III:n maantiellä Mäntsälässä. Mutta ei sentään tappanut. :-)

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#48 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 05.02.2013 22:43

Jan-Erik Andelin kirjoitti:
Sees kirjoitti:nimeltä tuntemani supisuomalaiset esivanhempani 1700-luvulta olivatkin ruotsalaisia ;)
Minun nimeltä tuntemani supisuomalainen esivanhempani 1700-luvulla tapasikin kerran Kustaa III:n maantiellä Mäntsälässä. Mutta ei sentään tappanut. :-)
:)

Nyt täytyy mennä nukkumaan. Kauniita unia.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#49 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 06.02.2013 07:25

Aamutuimaan luin vielä keskustelun läpi ja olin varsin tyytyväinen.

Pari vuotta sitten dosentti Pasi Saukkonen analysoi Magman (ruotsinkielisten oma ajatushautomo) toimeksiannosta tätä suomalaista kielidebattia. Hän sanoi avoimesti, että nettikeskusteluissa suomenruotsalaisista puhutaan vähän. Enimmäkseen puhutaan kielipolitiikasta ja ennen kaikkea pakollisesta ruotsista. Saukkonen painottaa, että suuri osa kielipoliittisesta kritiikistä on puhtaasti instrumentaalista, siihen ei liity ruotsinvastaisuutta. Tällaiseen kritiikkiin pitäisi myös pystyä vastaamaan argumentoiden samalla tavalla asiallisesti.

Nyt on käyty sellaista keskustelua, kiitos siitä Andelinille.

Saukkosen raportti on mielestäni jäänyt liian vähälle huomiolle ruotsinkielisellä puolella, sitä on tulkittu tarkoitushakuisesti otsikkoa "Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää?" painottaen - mutta raporttihan vastaa, että se, mikä hiertää on pakkoruotsi. Tämä huomattiin harmistuneena mm. Vasabladetissa, jossa kuitattiin Saukkosen raportti aikanaan näin:
"Saukkonen on epäonnistunut selittämään, miten pieni ryhmä fennomaaneja on aivan viime vuosina onnistunut kirjoituksillaan saamaan koko kansan kapinaan. Mutta se ei ollut se tehtävä, jonka Magma oli muotoillut. Paja halusi tietää, mikä meissä suomenruotsalaisissa suomenkielisiä ärsyttää. Nyt tuli vastaus, jota paja ilmeisesti ajoi takaa: pakkoruotsin vihattu kahle. Olav S Melin Magman informaatiojohtajana aloittamisestaan asti käynyt henkilökohtaista ristiretkeä pakollista ruotsia vastaan." / "Saukkonen har däremot gått bet på att förklara hur ett tjog fennomaner med sina skriverier nu under de allra senaste åren har lyckats få en hel nation i uppror. Men det var inte heller var hans uppgift-som Magma hade formulerat den. Smedjan ville veta vad det är hos oss finlandssvenskar som irriterar de finskspråkiga. Nu kom det svar smedjan uppenbarligen var ute efter: tvångssvenskan, den förhatliga bojan. Olav S Melin har allt sedan han tillträdde som informatör på smedjan fört ett personligt korståg mot den obligatoriska svenskan."
Aika kovaa kritiikkiä siis ruotsinkielisten sisällä niille, jotka olisivat halukkaita vuoropuheluun.


Raportissaan Saukkonen tarkentaa silloisten keskustelujen rakennetta jakamalla argumentit kolmeen luokkaan.


Identiteettiargumentti

Ruotsin kielen nykyistä asemaa vastustava diskurssi
Kieli ja kansakunta kuuluvat
yhteen ja aito suomalaisuus
on suomenkielisyyttä; Suomi
on omaleimaisen identiteetin
kansakunta, joka poikkeaa
muista pohjoismaista.
(Koen tämän karikatyyriksi,
sillä aito suomalaisuus on
jo useimmille moninaisuutta,
mahdollisuutta määritellä itse
suomalaisuutensa)


Ruotsin kielen nykyistä asemaa puolustava diskurssi
Suomessa puhutaan kahta
kieltä, mutta Suomessa
on vain yksi kansakunta;
Suomi on kulttuurisesti,
sivistyksellisesti ja
instituutioiltaan osa
pohjoismaita.


Historiallinen argumentti

Ruotsin kielen nykyistä asemaa vastustava diskurssi
Ruotsi ja myöhemmin
ruotsinkieliset Suomessa
ovat ajaneet omia etujaan
suomenkielisen enemmistön
etujen ja tavoitteiden
vastaisesti; nykyinen
tilanne heijastaa tätä
historiallista vääryyttä ja
epäoikeudenmukaisuutta.
(Tästäkin on viileä versio:
Ruotsi on aina ajanut omia
etujaan, sanoi tutkija sarjassa
"Suomi on [pakko]ruotsalainen"
ja jatkoi, että voimme olla
kiitollisia sallimukselle siitä,
etteivät suomalaiset päätyneet
maaorjiksi mutta eivät
myöskään ehtineet ruotsalaistua.)


Ruotsin kielen nykyistä asemaa puolustava diskurssi
Ruotsin kieli ja sen
asema Suomessa liittyvät
vahvasti Suomen lännestä
saamaan sivistysperintöön;
Suomi on itsenäistynyt ja
nykyaikaistunut Suomen
ruotsinkielisten johdolla.


Välineellinen argumentti

Ruotsin kielen nykyistä asemaa vastustava diskurssi
Ruotsin kielen opetus vie tilaa
tärkeämpien kielten kuten
englannin tai venäjän kielen
opetukselta; pohjoismainen
kanssakäyminen ei ole enää
yhtä tärkeätä kuin ennen,
ja niissäkin yhteyksissä
puhutaan nykyään englantia.
(Oppilaan oikeus mielekkääseen
kieltenopetukseen hyödyistä
riippumatta jää tässä uupumaan.)


Ruotsin kielen nykyistä asemaa puolustava diskurssi
Ruotsin kielen osaaminen
on väline pohjoismaiseen
ja muuhun kansainväliseen
kanssakäymiseen; kielitaito
antaa myös laajemman
kulttuurisen kompetenssin
sekä helpottaa muiden
germaanisten kielten
oppimista.


Tietenkin koen, että jaottelu ei tee oikeutta omille argumenteilleni, vaikka tunnistankin nämä rakenteet. Tästä puuttuu ylipäätään näkemys kieltenoppimiseen ja opiskeluun (hyötykieli-argumentti on korvannut yksilön kannalta mielekkäät kieliopinnot) sekä maahanmuuttajien kielelliset hankaluudet ja oikeudet. Identiteettiprobleema on kaventunut vain kahden erilaisen suomalaisuuden vastakkainasetteluksi, vaikka tosiasiassa keskustelussa etsitään jo mielestäni monenlaisten suomalaisten identiteettien rinnakkaineloa. Ilmeisesti jatkotutkimukselle on tilausta. Olisin odottanut enemmän identiteettipohdintaa identiteettitutkijalta - mutta arvelen, että teema on kovin arkaluontoinen.

Palveluruotsin näkökulma tästä puuttuu mielestäni tyystin.

Miten nyt käyty keskustelu sopii tähän Saukkosen yleistä keskustelua koskeneeseen malliin? Olemmeko jo post-saukkoslaisessa vaiheessa?

Eero Nevalainen
Viestit: 1388
Liittynyt: 17.11.2008 23:14
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#50 Lukematon viesti Kirjoittaja Eero Nevalainen » 06.02.2013 18:45

Täytyy kyllä tunnustaa, että itseäni nyppii kieltämättä aika paljon juuri tuo identiteettiargumentin demonisointi silloin, kun suomenkielinen sitä käyttää. Kai tämä tekee minusta sitten jonkinlaisen pahan fennomaanin, mutta on se aika raskasta kuunnella sitä että miten toinen on identiteetiltään niin kallisarvoinen Muumipeikko että sitä pitää kaikin tavoin suojella, ja minä sitten ilmeisesti olen tosiaan joko

1) Täysin olemassaolematon (mikä on se nykykuvio, vaikka suomenruotsalaiset ovat enemmän ruotsalaisia kuin minä)
2) Olen olemassa ja edustan sivistymätöntä kansallismielisyyttä
3) Olen olemassa ja olen suorastaan esimerkki kulttuurin luomiseen kykenemättömästä metsäläisestä, jonka päästäminen suurena historiallisena virheenä yliopistokoulutuksen piiriin pahojen fennomaanien toimesta pitää korvata suomenruotsalaisille jotenkin.

Joskus surujen näkemysten lukeminen vähän pelottaa; en välttämättä edes tahtoisi päästä heidän päänsä sisään näkemään ihan tosissaan, miltä maailma heidän silmissään näyttää.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#51 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 06.02.2013 19:06

Eero Nevalainen kirjoitti:--- nyppii kieltämättä aika paljon juuri tuo identiteettiargumentin demonisointi silloin, kun suomenkielinen sitä käyttää
Onhan tämä sarka aivan kyntämättä.

Miten me kielivapauden kannattajat olemme niin voimakkaasti myös fennomaaneja? Se johtuu mielestäni siitä, että pakkoruotsia on perusteltu meidän "pohjoismaisella identiteetillämme", sillä että meidän tulisi yrittää maailmalla "hankkia goodwilliä käymällä skandinaaveista", että meillä on "kaksikielinen dna" jne. Pakkoruotsin perusteista nousee aina ja nopeasti esiin tämä identiteettimäärittely. Sellainen herättelee.

Keskustelua identiteeteistä käydään nyt vain ruotsiksi ja eräänlaisen akateemisen arvokeskustelun muodossa, jossa ruotsin kielen osaaminen edustaa arvoja ja arvokkuutta, kun taas suomenkielisten vapaa kielivalinta jää näin aseteltuna arvojen vastakohdaksi, mitä ikinä siellä arvojen tavoittamattomissa onkin. Tässä otteita vuoden takaa magman sivuilta:

http://www.magma.fi/nils-erik-villstran ... rdesvenska

"--- nästan hälften av finländarna vill ha ett enspråkigt Finland --- Drömmen om det enspråkiga och homogena lyckolandet är gammal och ingen finsk uppfinning --- att ansluta Finland till de officiellt enspråkiga nationernas krets vore knappast en åtgärd som skulle gynna mångspråkigheten."

käännös: "Lähes puolet suomalaisista haluaa yksikielisen Suomen --- Unelma yksikielisestä ja homogeenisesta onnenmaasta on vahva eikä mikään suomalainen keksintö --- Suomen liittäminen virallisesti yksikielisten kansojen piiriin tuskin olisi toimenpiden, joka edistäisi monikielisyyttä-"

"Johan Skytte blev år 1602 prins Gustav Adolfs lärare. --- Skytte lät vid ett tillfälle förstå att en person som kunde bara ett språk 'vore likare ett oskäligt djur, än en människa'."

käännös: "Johan Skyttestä tuli prinssi GA:n opettaja 1602 --- Skytte antoi jossakin tilanteessa ymmärtää, että ihminen, joka osaa vain yhtä kieltä 'olisi enemmän villielämen kaltainen kuin ihminen'."

"Professor Fredrik Cygnaeus --- skrev --- att 'draga åstad så långt vägen räcker' från Finland om det gick så illa att 'bildningens sakförare, i detta land lyckas reducera sin språkkunskap endast till finskan'."

käännös: Prof. Cyfnaeus --- kirjoitti --- että 'on lähdettävä niin pitkälle kuin tietä riittää pois Suomesta, jos kävisi niin huonosti, että sivistyksen eteenpäin viejät tässä maassa supistaisivat keilitaitonsa pelkästään suomeen."

"Frågan för dagen är om svenskan skall vara valbar eller inte i ett gymnasium som i hög grad redan nu fungerar enligt smörgårdsbordsprincipen."

käännös: "Päivän kysymys on, voiko ruotsi olla valinnainen vai ei lukiossa, joka jo nyt suuressa määrin toimii voileipäpöytäperiaatteella."

"--- Juhani Lönnroth kom (Hbl 8.1.2011) med ett förslag för hur svenskämnet borde omformas för att bli mer meningsfullt. Hans förslag, som fått understöd i debatten, är att skapa ett helt nytt och bredare ämne 'med finlandssvensk/nordisk samhällskunskap som kärna med inslag av språk, kultur och historia'. För egen del tror jag att hans förslag är det klokaste som någon kommit med i den affekterade diskussionen om svenskobligatoriet."

käännös: "JL ehdotti, että ruotsin kieli tulisi muovata uudenlaiseksi aineeksi ollakseen merkityksellinen. Hänen ehdotuksensa, joka sai kannatusta keskustelussa, oli, että luodaan uusi ja laveampi oppiaine ´ytimenä suomenruotsalaista/nordenilaista yhteiskuntatietoa yhdessä kielen, kulttuurin ja historian kanssa'. Omasta puolestani uskon, että hänen ehdotuksensa on toistaiseksi viisain tässä tulehtuneessa keskustelussa pakosta."

Kirjoittaja oli osallistunut projektiin, jossa Turun historiaa oli tehty lukiolaisille ruotsinkielellä, ruotsinkielisiä hahmoja esiin nostaen. Erityisesti pojat olivat pitäneet tästä lähestysmistavasta.

"Utan undervisning om och insikter i Finlands långa historia kan vi inte förvänta oss att särskilt många i vårt land skall förse svenskan med positiva förtecken."

käännös: "Ilman historianopetusta ja näkökulmia Suomen pitkään historiaan emme voi odottaa, että kovin moni maassamme näkisi ruotsin positiivisesti."

"Svenskan inom ett större kulturpaket har ett värde som är större än den i sig inte futtiga nyttan. Den öppnar upp en dörr till större självförståelse, och det kan väl inte vara så fel. Det fångar tanken att svenskan oberoende av modersmål har ett värde, nyttan inbegripen, för alla oss som lever i Finland. Och det värdet är inte särskilt mycket mindre av att man råkar ha lärt sig äiti och inte mamma som debutord."

käännös: "Ruotsi suuremmassa kulttuuripaketissa omaa arvoa, joka on suurempi kuin pelkkä hyöty. Tämä avaa oven suurempaan itseymmärrykseen eikä se voi olla väärin. [Arvoruotsi] vangitsee ajatuksen että ruotsi, riippumatta äidinkielestä, omaa arvon, hyödynkin, kaikille meille, jota elämme Suomessa. Tämä arvo ei ole juurikaan pienempi siitä syystä, että joku on sattunut oppimaan sanan äiti eikä mamma ensimmäiseksi."

Pahoittelen, etteivät käännökset ole kovin sanatarkkoja.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#52 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 07.02.2013 00:00

Eero Nevalainen kirjoitti:olen tosiaan joko

1) Täysin olemassaolematon (mikä on se nykykuvio, vaikka suomenruotsalaiset ovat enemmän ruotsalaisia kuin minä)
2) Olen olemassa ja edustan sivistymätöntä kansallismielisyyttä
3) Olen olemassa ja olen suorastaan esimerkki kulttuurin luomiseen kykenemättömästä metsäläisestä, jonka päästäminen suurena historiallisena virheenä yliopistokoulutuksen piiriin pahojen fennomaanien toimesta pitää korvata suomenruotsalaisille jotenkin.

Joskus surujen näkemysten lukeminen vähän pelottaa; en välttämättä edes tahtoisi päästä heidän päänsä sisään näkemään ihan tosissaan, miltä maailma heidän silmissään näyttää.
No, pääset nyt kuitenkin kurkkaamaan. Kysyt epäsuorasti mitä keskiverto-suomenruotsalainen ajattelee suomenkielisestä, joka ei puhu lainkaan ruotsia. Vastaus on meidän suurimman osan osalta: ei mitään erityistä eikä kielteistä, jos liikutaan kansan parissa eri puolella Suomea. Suurimman osan mielestä se ei vaikuta millään tavalla henkilön ihmisarvoon, eikä suomalaisuuteen jos ei osaa ruotsia.

Toinen asia on sitten mitä tapahtuu kun heittäytyy väittelyyn ruotsin kielestä. Silloin täytyy vain molempien osapuolen ymmärtää, että saattaa tahtomattaan ja ymmärtämättään sanoa asioita, jotka saattavat loukata enemmän kuin oikeasti on tarkoitus. Pasi Saukkonen on hyvin osoittanut miten kieliryhmät puhuvat toistensa ohi, koska eivät ymmärrä toistensa arkitodellisuuksia. Tosin hän ei tainnut aivan mennä siihen, mitkä asiat loukkaavat puolin ja toisin pahiten.

Jossain piilee mielestäni tämä bättre folk-ajatus molemmissa kieliryhmissä. Sillähän on se historiallinen taustansa, mille ei enää voi juuri paljoa. Ruotsinkielinen rupeaa sen pohjalta heittämään argumentteja toisen tyhmyydestä ja laiskuudesta (erittäin harvoin muuten kuulee juuri tämän solvauksen kulkevan toiseen suuntaan, tyyliin, että jos hurrit eivät olisi niin tyhmiä, niin he eivät tarvitsisi omia koulujakaan...).

Suomenkielinen taas heittää argumentteja tästä ruotsinkielisten muka bättre folkin veljeilystä maan suomenkielisten oman eliitin kanssa. Tässä jotenkin terve eliittikritiikki sekoittuu siihen, että kuvitellaan myös ruotsinkielisten olevan syömässä siellä Helsingissä kaviaaria päivittäin kataisten, lipposten, niinistöjen ja ahtisaarten kanssa.

Näin ei ole. Vähän näihin suomenruotsalaisten sisäpiireihin kurkanneena pidän täysin naurettavana tätä toistuvaa ajatusta, että RKP pyörittäisi maan eliittiä sisäältäpäin. RKP:ssä istutaan pikemminkin kiltisti Simonkadun pienessä puoluekansliassa odottamassa valppaana puhelinsoittoja tasavallan painoarvoisemmilta tahoilta, sanoisin minä.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#53 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 07.02.2013 06:34

Jan-Erik Andelin kirjoitti: Vähän näihin suomenruotsalaisten sisäpiireihin kurkanneena pidän täysin naurettavana tätä toistuvaa ajatusta, että RKP pyörittäisi maan eliittiä sisäältäpäin. RKP:ssä istutaan pikemminkin kiltisti Simonkadun pienessä puoluekansliassa odottamassa valppaana puhelinsoittoja tasavallan painoarvoisemmilta tahoilta, sanoisin minä.
En tunne sisäpiirejä, mutta loogiseen ajatteluun olen tottunut. On täysin mahdotonta, että pieni puolue voisi pyörittää kielipolitiikkaamme nykyisellä tavalla, jollei asiasta olisi sovittu kulisseissa ja jollei lobbauksella olisi lihaksia, joita me emme näe.

Kun folktinget vuotta ennen vaaleja tilasi Ahtisaaripaperin tulevan hallituksen kielipoliittiseksi osioksi, ajattelin, että nyt kyllä isketään kirvestä kiveen. Niin järjetöntä paperia ei mikään kansalaisten äänillä valittu enemmistö voi ottaa hallitusohjelmaan. Olin väärässä.

Kun viime keväänä kovan väännön jälkeen virkamiehet julkistivat uuden tuntijaon peruskouluille ilman ruotsin aikaistamista, Nylander ilmoitti jo saman illan uutisissa (ruotsinkieliset), että nyt lähdetään varhaistusta hakemaan hallituksen suljettujen ovien takana. Ajattelin, ettei voi olla mahdollista. Varhaistus saatiin ja julkistettiin juhannuksena, vuoden hiljaisimpana hetkenä vailla mitään keskustelua.

RKP:n oikeusministeri on vetänyt kansalliskielistrategian niin kotiin päin, että tekstissä tuntee, miten se on ensin kirjoitettu ruotsiksi. Liturgiaa pukkaa niin että hirvittää.

Nyt väität, että kaikki tämä tehdään pelkästään siitä ilosta, että saadaan tukea ruotsin pakollisuutta ja jälleen kerran ohittaa kansalaisten enemmistön toiveet.

Anteeksi, mutta ei tuollaista johtopäätöstä voi tehdä näiden faktojen valossa.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#54 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 07.02.2013 10:14

Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

1. On, jos tunnustetaan suomenruotsalaisten huoli siitä, että tarpeellisetkin ruotsinkieliset palvelut ajetaan alas ja että kieliympäristöt rappeutuvat. Jos osataan vakuuttaa, että vapaa kielivalinta ei vaikuta näihin asioihin mitenkään, saadaan suotuisampi keskusteluilmapiiri.

2. On, jos tunnustetaan, että pakollisen ruotsin muuttaminen valinnaiseksi ei ole enää monelle suomenruotsalaisille mikään iso juttu; että monet jopa toivovat, että päästäisiin tästä lukkiumasta eroon.

3. On, jos tunnustetaan, että nykyistä kielipolitiikkaa ylläpitävät suomenkieliset päättäjät, eivätkä RKP ja ruotsinkieliset. On, jos keskustelua käydään siirrytään käymään geo-, vähemmistö- tai Nordenpolitiikasta yleensä, kun argumentit kielipolitiikkaan kerran haetaan sieltä. Samoin tuntuisi vähemmän asenteelliselta, jos voitaisiin todeta, että RKP, niin kuin poliittiset puolueet yleensä, ajaa omaa asiaansa. Kenen asiaa sen pitäisi ajaa?

4. On, jos jätettäisiin vähän taka-alalle tuo orastavan totalitaarinen/fasistinen ajatus siitä, että enemmistöä tässä sorretaan, ja teiltä viedään identiteetti.

5. On, jos ymmärretään, ettei vähemmistö ei ole vähemmistö kiusallaan.

- - -

Kuuntelen mielelläni vastaavaa listaa suomenkielisten puolelta. Aina jää joku asia keskustelussa tajuamatta tai katveeseen.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#55 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 07.02.2013 10:19

Kiitos listasta. Siirrän tämän yhden kohdan uuteen aloitukseen, jossa kysyin, miksi ruotsinkielisille muiden kieltenopetus on niin tärkeää. Sopinee?
Jan-Erik Andelin kirjoitti:Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

3. On, jos tunnustetaan, että nykyistä kielipolitiikkaa ylläpitävät suomenkieliset päättäjät, eivätkä RKP ja ruotsinkieliset. On, jos keskustelua käydään siirrytään käymään geo-, vähemmistö- tai Nordenpolitiikasta yleensä, kun argumentit kielipolitiikkaan kerran haetaan sieltä. Samoin tuntuisi vähemmän asenteelliselta, jos voitaisiin todeta, että RKP, niin kuin poliittiset puolueet yleensä, ajaa omaa asiaansa. Kenen asiaa sen pitäisi ajaa?

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#56 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 07.02.2013 10:24

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

4. On, jos jätettäisiin vähän taka-alalle tuo orastavan totalitaarinen/fasistinen ajatus siitä, että enemmistöä tässä sorretaan, ja teiltä viedään identiteetti.
Ymmärrän, ettei pidä ärsyttää ja jostain syystä ruotsinkielisiä ärsyttää tavattomasti se, että suomenkielisiä ja muun kielisiä sorrettaisiin pakkoruotsilla, kun heilläkin on pakkosuomi ja ruotsia nyt on vain muutama tunti viikossa alakoulusta yliopistoon ja miksei samantien tehdä koko koulua vapaaehtoiseksi.

Minusta kuitenkin pakkoruotsi on jossei sortoa niin ainakin kova lisävero suomalaisuudelle (lisään - myös suomalaiselle monikulttuurille) - eikä mene hyvään tarkoitukseen.

Voin purra kieltäni muttei tämä asia muutu.
Viimeksi muokannut Sees, 07.02.2013 10:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#57 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 07.02.2013 10:27

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

1. On, jos tunnustetaan suomenruotsalaisten huoli siitä, että tarpeellisetkin ruotsinkieliset palvelut ajetaan alas ja että kieliympäristöt rappeutuvat. Jos osataan vakuuttaa, että vapaa kielivalinta ei vaikuta näihin asioihin mitenkään, saadaan suotuisampi keskusteluilmapiiri.
Suotuisan keskusteluilmapiirin eteen tietysti kannattaa tehdä töitä.

Mutta olisi kovin hyvä, jos ruotsinkielisellä puolella ne, jotka pakkoa puolustavat tai sen ikäviä vaikutuksia muihin kieliryhmiin vähättelevät, voisivat työstää selkeät syyt sille, miksi pakon kanssa tulisi sinnitellä.

Meidän täytyy tietää, mistä puhutaan ja miksi.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#58 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 07.02.2013 10:28

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

5. On, jos ymmärretään, ettei vähemmistö ei ole vähemmistö kiusallaan.
Tämä tuntuu niin itsestään selvältä, etten tiedä, millä tavoin olen voinut viestittää, että noin olisi...

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#59 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 07.02.2013 10:30

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

2. On, jos tunnustetaan, että pakollisen ruotsin muuttaminen valinnaiseksi ei ole enää monelle suomenruotsalaisille mikään iso juttu; että monet jopa toivovat, että päästäisiin tästä lukkiumasta eroon.
40% suomenruotsalaisista muistaakseni suhtautui positiivisesti vapaampaan kielivalintaan. Tämä on hyvä alku!

Mikseivät ruotsinkielisten edustajat (RKP, folktinget, puolueiden ruotsinkieliset osastot) ole noteeranneet tätä?


Siirsin muuten tämän listan omaksi aloituksekseen: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista? II
Pahoittelen omavaltaisuuttani, mutta tätä ketjua on jo hankala selata.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Onko keskustelu yli kielirajan mahdollista?

#60 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 07.02.2013 22:03

Eli onko sinun puolestasi listasi, jotenkin tälläinen? (sorvaa ja hio itse):

1. On, jos ne, jotka pakkoa puolustavat tai sen ikäviä vaikutuksia muihin kieliryhmiin vähättelevät, voisivat työstää selkeät syyt sille, miksi pakon kanssa tulisi sinnitellä.

2. On, jos tunnustetaan, että ruotsinkielisellä puolellakaan ei olla yksimielisiä pakollisesta ruotsista.

3. On, jos tästä keskustellessa ymmärretään, ettei haluta luoda vihaa, epäilyä ja pelkoa tuleville sukupolville, puhuivat he mitä kieliä tahansa.

4. On, jos voidaan lopettaa vertailu pakkomatematiikkaan tai pakkokouluun.

5. On, jos voidaan tunnustaa, ettei pakkoruotsista keskusteleminen ole suunnattu ruotsinkielisten vähemmistöoikeuksia vastaan.

Vastaa Viestiin