Pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palvelu

[Jan-Erik Andelin]

Raasepori-keskustelua en ymmärrä. Ulkoa katsottuna volyymiltään merkittävin seuraushan on, että 2/3-enemmistöinen ruotsinkielinen kunta valitsee lapsilleen suomettumisen ennen englannistumista ja kansainvälistymistä. Näinhän se menee kun kotimaan pääkieli aikaistetaan ja maailmalla puhuttava pääkieli otetaan yllättävän myöhään kuvioon. Miksi tämä ei ole hyvä asia? Eikö tämä vahvista suomalaisuutta?

[Jaska]

Olisi hyvä, Jaska, jos blogeissasi, vaikka lopussa lyhyesti kertoisit, että et kannata kielivapautta kuin joillakin syrjäseutujen alueilla, joissa ei ruotsinkielisiä ole. Esim. tätä blogia "pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palveluja" lukiessa joku, joka ei tunne ajatuksia ennestään , voi hyvin ajatella, että kannatat kouluissa kielivapautta eli subjektiivista kielioikeutta poikkeuksetta koko Manner-Suomen alueella.

Tiedät kai, että Suomessa on lähes 300 yksikielisesti suomenkielistä kuntaa? Näistä pakkoruotsi poistuisi minunkin mallissani täydellisesti.

Täällä olen hahmotellut kunnat kielisyyden perusteella viiteen eri ryhmään:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-pohjalta

- Yksikielisesti suomenkielisten kuntien väkimäärä on n. 3,8 miljoonaa!
- Sellaisissa kunnissa, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä, asuu 156 000 ihmistä, joista vain 45 000 on suomenkielisiä.
Suhdeluku on siis lähes 100 : 1! Eli 99 suomenkielistä vapautuu pakkoruotsista, vain 1 ei.

Voidaan siis sanoa, että käytännössä pakkoruotsi poistuisi koko manner-Suomesta - väitteen virhemarginaali on vain 1 % eli pienempi kuin useimmissa gallupeissa.

[NRR]

Vapaa kielivalinta tulee ensisijaisesti olemaan kunnan päättäjien vapaa kielivalinta – ei koululaisen ja hänen vanhempien. Jos pieni vähäresurssinen kunta, vaikkapa Itä-Suomessa rajan tuntumassa, tarjoaa

alakoulussa valinnaisen englannin tai venäjän, jommankumman pitää valita, sekä
yläkoulussa valinnaisen englannin ja venäjän, jommankumman pitää valita

niin kunnan "pakkokielet" ovat silloin pakollinen englanti ja pakollinen venäjä. Tällaisia "kuntapakkoja" on luonnollisesti jo nyt, ja tulee edelleen olemaan vaikka ns. vapaa kielivalinta toteutuisi.

Mitenkähän muissa maissa on onnistuttu tarjoamaan kaikkialla useita kieliä, Ruotsissakin englannin lisäksi tarjolla on saksa, ranska ja espanja - ja nyt komeilee koulutoimen sivuilla uutinen kiinan kielen opetuksesta. Toki nämä kielivalinnat yleensä alkavat vasta yläkoulun puolella, seiskalta. Ainakin Jällivaaraan on haettu äskettäin niin espanjan kuin ranskan opettajaa.

Syrjäseutujen lukiot Suomessa tekevät yhteistyötä tarjotakseen laajaa kielivalikoimaa. Tunteja pidetään tietokoneavusteisena etäopetuksena, jossa oppilaat kerääntyvät omien tietokoneittensa ääreen yhtä aikaa opettajan kanssa, kaikki näkevät ja kuulevat toisensa - tai opettaja voi yhdistää oppilaat parityöhön tai ryhmiin.

Ainakin kotikielten opetusta tulisi mielestäni rakentaa näin, jotta esim. oman kuntansa ainoa venäjänkielinen lapsi voisi ylläpitää venäjää vertaisryhmässä.

Jos oppilas on kielellisesti hyvin lahjakas, tällaisia etäopetustunteja kielissä voisi tarjota myös alakoululaiselle. Miten ja kenen maksamana tällainen toteutuu - en tiedä. Mutta mahdollisuuksia on.

Mielestäni vapaa kielivalinta on kyllä toteutettavissa meilläkin yläkouluilla.

Missään nimessä syrjäseutujen pienemmät valinnanmahdollisuudet eivät saa estää laajempia valintoja siellä, missä se on mahdollista. Eihän niin rajoiteta liikunta- tai musiikkiharrastuksiakaan.

Mielestäni se ettei englantia voisi aloittaa ennen kuutosta tai jopa yläkoulua on kyllä aika merkillistä. Tietysti, jos perhe näin päättää...

[NRR]

- Sellaisissa kunnissa, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä, asuu 156 000 ihmistä, joista vain 45 000 on suomenkielisiä.
Suhdeluku on siis lähes 100 : 1! Eli 99 suomenkielistä vapautuu pakkoruotsista, vain 1 ei.

Voidaan siis sanoa, että käytännössä pakkoruotsi poistuisi koko manner-Suomesta - väitteen virhemarginaali on vain 1 % eli pienempi kuin useimmissa gallupeissa.

Jaska, tarkoitatko ruotsinkielisillä kunnilla, joiden suomenkielisissä kouluissa pakkoruotsi voisi säilyä, siis näitä kuntia:

Inkoo 54,3
Kristiinankaupunki 55,4
Pietarsaari 55,8
Parainen 56,4
--------------------
Raasepori 65,4
Mustasaari 69
Kemiönsaari 70,3 - Kunnassa on 2 suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä peruskoulua ja yksi ruotsinkielinen lukio.
--------------------
Kruunupyy 80,7 - Kunnassa on 8 ala-astetta, yläaste ja lukio. Kaikki koulut ovat ruotsinkielisiä.
Vöyri 82,6 - Suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin..
Närpiö 84,8 - Suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen naapurikunnan kanssa, Kaskinen 65,9% suomea.
Maalahti 86,1 - Kunnassa yksi suomenkielinen vuosiluokkien 1-6 perusopetusta antava koulu, naapurina mm. Vaasa.
Korsnäs 87,2 - Ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta.
Uusikaarlepyy 87,3 Yksi suomenkielinen koulu, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa (Kauhava). "Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä lapsia, joiden suomi voi olla peräisin toiselta vanhemmalta tai yhdeltä isovanhemmalta - ruotsinkielisessä ympäristössä varsinkin nämä lapset tarvitsevat suomen taitojen vahvistamista ja rikastuttamista."
Pedersören kunta 87,7 Kunnassa 13 alakoulua, joista yhdessä suomenkielistä esiopetusta ja merkintä "Suvaitsevaisuutta sekä kommunikointia molemmilla kotimaisilla kielillä." Yläkoulu ja lukio ruotsinkielinen.
--------------------
Luoto 92,5 - Suomenkieliset oppilaat esikoulusta 9. luokkaan asti käyvät suomenkielisiä kouluja Pietarsaaressa. Toisen asteen oppilaat voivat vapaasti hakea mihin tahansa lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

[Hansa]

Kunta tarjoaa sitä opetusta, mitä kuntalaisten enemmistö haluaa!
Kunnan pitää tietysti ottaa huomioon myös, mitä kuntalaiset eivät halua, esim jos yleisesti vastustetaan jonkun kielen pakollisuutta.

Venäjä ja englanti eivät taatusti tule olemaan enemmistölle vaihtoehtoja. Eivät myöskään venäjä ja ruotsi.

Itse kannatan sitä että vain yksi vieras kieli on pakollinen ja minusta olisi järkevintä että se olisi englanti, koska kaikki kuitenkin sitä haluavat oppia.
Siten se ei olisi sellainen pakkokieli kuin ruotsi, jonka pakollisuutta yleisesti vastustetaan.
Tietääkseni Ruotsissa mukisematta hyväksytään englannin pakollisuus, koska se eniten hyödyttää kaikkia, myös tasavertaisesti kantaväestöä ja maahanmuuttajia.

Kun englanti olisi kaikille yhteinen vieras kieli, se varmistaisi sen, että koulun vaitotilanteissa oppilaalle ei tule liian suuria ongelmia kielenopiskelussa.

Toinen vieras kieli voisi olla valinnainen, ruotsi, venäjä, saksa, ranska, espanja tms sen mukaan miten opetusryhmiä muodostuu.
Tai toisen vieraan kielen tilalle voisi valita lisäkursseja matematiikkaa, luonnontieteitä, historiaa, taito- ja taideaineita. Tai kolmannen vieraan kielen.

[Hansa]

Jatkan vielä luettuani NRRn tilastoja ruotsinkielienemmistöisistä kunnista.
Järkyttäviä lukuja! Esim Kruunupyyn tilanne, 20% lapsista suomenkielisistä perheistä, mutta heille ei järjestetä suomenkielistä opetusta!

[NRR]

Raasepori-keskustelua en ymmärrä. Ulkoa katsottuna volyymiltään merkittävin seuraushan on, että 2/3-enemmistöinen ruotsinkielinen kunta valitsee lapsilleen suomettumisen ennen englannistumista ja kansainvälistymistä. Näinhän se menee kun kotimaan pääkieli aikaistetaan ja maailmalla puhuttava pääkieli otetaan yllättävän myöhään kuvioon. Miksi tämä ei ole hyvä asia? Eikö tämä vahvista suomalaisuutta?

Kieliopintojen tarkoitus ei liene vahvistaa suomalaisuutta vaan antaa nuorelle jatkossa tarpeellisia taitoja.

Englannin korvaaminen ruotsilla ei ole nuoren kannalta positiivista. Tästä kertoo se, että Raaseporin kaikki suomenkieliset oppilaskunnat olivat aloittavan englannin kannalla ja vanhemmista näytti kyselyssä olleen 55% aloittavan englannin kannalla.

Suomen ja ruotsin välillä ei ole mitään symmetriaa. Ruotsinkieliset valitsevat itse varhaisen suomen, koska suomen taito on heille niin tärkeää. Mutta minun puolestani saavat valita toisinkin.

Mikset sinä antaisi suomenkielisten perheiden valita? Nythän välittävä ehdotus on, että tietyillä kouluilla olisi alkava englanti ja tietyillä alkava ruotsi. Kaikki voisivat olla tyytyväisiä.

[NRR]

Jatkan vielä luettuani NRRn tilastoja ruotsinkielienemmistöisistä kunnista.
Järkyttäviä lukuja! Esim Kruunupyyn tilanne, 20% lapsista suomenkielisistä perheistä, mutta heille ei järjestetä suomenkielistä opetusta!

Ei se varmaankaan niin järkyttävää ole vaan naapurissa on sitten hyvä suomenkielinen koulu - luulisin -, johon mennään. En tarkistanut tätä kohtaa.

Tämänkään takia tuo kuntakohtainen pakkoruotsi ei oikein toimi - lapset eivät jatkossa ollenkaan välttämättä käy oman asuinkuntansa koulua.

Lisäys: Suomenkieliset oppilaat voivat käydä koulua joko Kokkolassa tai Kaustisella, syy tähän järjestelyyn on suomenkielisten oppilaiden vähyys. Suomenkielisten oppilaiden määrä tällä hetkellä ei riitä suomenkielisen luokan tai koulun perustamiseen. Vastaanottava kunta vastaa perusopetuksen hallinnosta ja järjestämisestä. Kruunupyyn kunnalla on perusopetussopimus sekä Kokkolan että Kaustisen kanssa.

[TK]

Kuntia yhdistetään jatkuvasti ja tavoitteena on kuntien lukumäärän raju pienentäminen. Keinotekoisten kaksikiesyyskuntien lukumäärä kasvaa, jos mielipuolisen huonoa kielilakia ei saada nopeasti muutettua.

Jaska heitti luvun 3.8 miljoonaa suomalaista, joilta poistuisi pakkoruotsi kouluista. Suomenkielisiä kuitenkin on kaikkiaan viitisen miljoonaa. Ihmiset muuttavat maan sisällä, joten koulujen opetusohjelmien pitää pääosiltaan olla samanlaisia, jotta kouluikäisten koulunkäynti voi jatkua joustavasti uudessa asuinkunnassa.

Vain pakkoruotsin lakkauttaminen kaikista suomenkielisistä kouluista = ruotsin muuttaminen valinnaiskieleksi tuo tasa-arvoisuutta kaikille suomenkielisille. Sama tietysti ruotsinkielisten koulujen suomen opetuksen suhteen, suomen on ruotsinkielisissä kouluissa muututtava valinnaiskieleksi.

[Hansa]

Jatkan vielä.

Ahvenanmaa sai Kansainliitolta oikeuden ja takuun, ettei sen tarvitse järjestää minkäänlaisia suomenkielisiä palveluita suomenkieliselle väestölle, heidän omassa maassaan.

Ihmettelen miten jollekin kieliryhmälle voidaan antaa tuollainen oikeus polkea muiden, eri kieltä puhuvien kansalaisten identiteettiä.
Miten se on mahdollista nykyisessä EU-Suomessa ja Euroopassa, jossa ihmisillä on vapaus liikkua maasta toiseen työn. opiskelun, perhesuhteiden takia.

Voisiko Suomi saada suomenkieliselle väestölle oikeuden säilyttää suomenkielinen kulttuuri ja kieli ja identiteetti, ilman pakkoa omaksua naapurimaan isompi kieli ja järjestää sillä kielellä täydelliset julkiset palvelut? Miksi suomenkielisillä ei saa olla tuollaista oikeutta, kun esim naapurimailla on tuo oikeus?
Kai suvaitsevainen vapaamielinen RKP voisi sen hyväksyä? Eihän se ole pois ruotsinkielisiltä, jos suomenkieliset pitävät kiinni omasta identiteetistään?

[Hansa]

NRR : "Kieliopintojen tarkoitus ei liene vahvistaa suomalaisuutta vaan antaa nuorelle jatkossa tarpeellisia taitoja."

Tuosta olen eri mieltä. Hyvä äidinkielen taito on tärkeä perusta vieraan kielen oppimiselle.

Suomenkielinen lapsi menettää olellisen osan omasta identiteetistään, kun hän ei kunnolla saa opiskella omaa äidinkieltään ja omaa kulttuuriaan ja juuriaan.
Joskus ei ole vaihtoehtoa, jos perhe asuu toisessa maassa jossa ei omakielistä opetusta ole tarjolla. Mutta Suomessa pitäisi kaikin voimin suojella suomenkielisyyden säilymistä, koska sitä ei mikään muu maa tee meidän puolestamme.

Ilman muuta koulun pitää antaa mahdollisuudet oppia laajasti "tarpeellisia taitoja". Juuri siksi vastustan ruotsin pakollisuutta, koska se vie resursseja kohtuuttomasti ja ylimitoitetusti ja se on pois oikeasti tarpeellisten taitojen opetuksesta.

[NRR]

Niin, siis nyt ns. ruotsalaisvoittoisissa kunnissa on alueita, jotka ovat käytännössä suomenkielisiä. Kunnat eivät välttämättä hoida suomenkielistä koulutusta itse, vaan se ostetaan suomenkielisestä naapurikunnasta - ulottuisiko pakkoruotsivelvoite silloin naapurikuntaan?

Noita kolmea mannermaan ruotsinkielistä kuntaa (Närpiö, Korsnäs ja Luoto) lukuunottamatta kaikkialla on kaksikielinen hallinto, joten niissä ei jää vaille kunnan palveluja ilman ruotsintaitoa. Noiden kolmen kunnan oppilaatkin siirtyvät sitten naapurikuntaan viimeistään yläkouluun, jossa taas ei ole pakkoruotsia.

Jaska, tämä kuvio menee niin monimutkaiseksi ja se, mitä pakolla haetaan, jää hämäräksi.

Pitäisikö nyt saada subjektiivinen oikeus A-englantiin kaikille
ja perinteisillä kaksikielisillä alueilla subjektiivinen oikeus B-ruotsiin?

[NRR]

NRR : "Kieliopintojen tarkoitus ei liene vahvistaa suomalaisuutta vaan antaa nuorelle jatkossa tarpeellisia taitoja."

Tuosta olen eri mieltä. Hyvä äidinkielen taito on tärkeä perusta vieraan kielen oppimiselle.

Sori, en puhunut nyt äidinkielenopinnoista, jotka ovat tärkeääkin tärkeämpiä. En mitenkään osaa kytkeä vieraiden kielten opintoja äidinkielen opintoihin tässä - puhumme eri asioista.

[Jaska]

- Sellaisissa kunnissa, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä, asuu 156 000 ihmistä, joista vain 45 000 on suomenkielisiä.
Suhdeluku on siis lähes 100 : 1! Eli 99 suomenkielistä vapautuu pakkoruotsista, vain 1 ei.

Voidaan siis sanoa, että käytännössä pakkoruotsi poistuisi koko manner-Suomesta - väitteen virhemarginaali on vain 1 % eli pienempi kuin useimmissa gallupeissa.

Jaska, tarkoitatko ruotsinkielisillä kunnilla, joiden suomenkielisissä kouluissa pakkoruotsi voisi säilyä, siis näitä kuntia:

Kyllä. Manner-Suomen ruotsinkielis-enemmistöisissä kunnissa asuu yhteensäkin vain 45 000 suomenkielistä.

Jos halutaan minimoida pakkokielet, kaksikielisissä kunnissakin olisi vain yksi pakkokieli, eli enemmistön kieli. Mutta jos suhde on esim. 55-45, voi vähemmistössä herättää tyytymättömyyttä, miksei heidän lähes yhtä suuri kielensä olisi yhtä tärkeä siinä kunnassa.

[Jaska]

Jaska heitti luvun 3.8 miljoonaa suomalaista, joilta poistuisi pakkoruotsi kouluista. Suomenkielisiä kuitenkin on kaikkiaan viitisen miljoonaa.

Itse asiassa tuo 3,8 miljoonaa oli suomenkielisten kuntien asukasluku. Pakkoruotsi kuitenkin poistuisi kaikilta muilta paitsi niiltä 45 000:lta, jotka asuvat ruotsinkielis-enemmistöisissä kunnissa - eli myös kaksikielisistä kunnista joissa ruotsinkieliset olisivat vähemmistö. Eli pakkoruotsi poistuisi 99 %:lta suomenkielisistä, kuten kirjoitin.

Tässä havainnekuva:


http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielivy ... tpieni.png