Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?

[Hannu Jussi]

Raaseporissa on suunnilleen saman verran asukkaita kuin Ahvenanmaalla. Virallisesti 65 % on ruotsinkielisiä, mutta seka-avioliittoja kielirajan yli on runsaasti.
Kaikki maahanmuuttajat/pakolaiset jo 90-luvulta lähtien kotoutetaan ruotsiksi. Raaseporissa ei ole tyhjiä taloja tai tyhjiä kerrostaloja, jonne voisi asuttaa 5000 maahanmuuttajaa.
Maahanmuuttajat laitettiin 90-luvulla entiseen, kunnostettuun, sairaalarakennukseen. Pikkuhiljaa lapset pääsivät kouluun. Vanhemmat eivät opi kumpaakaan kieltä, eikä lukemaan.
Joillekin naisille on järjestetty työpaja, jossa pääsevät ompelemaan.
Miehet kulkevat omia polkujaan.

Edes Helsinki ei voisi ottaa 5000 maahanmuuttajaa. Helsingissä on 9000 asunnotonta.

Palveluista.
Terveyspalvelut/lääkärit eivät ole toimineet Tammisaaressa/Raaseporissa yli 30 vuoteen.

En ole tavannut missään Suomessa ruotsinkielisiä, jotka pelkäävät kielensä puolesta, päin vastoin. Sellaisia olen kyllä tavannut, jotka haluaisivat repiä minulta silmät päästä, jos vain uskallan edes kuiskata tasa-arvosta tai suomalaisten (niiden halveksittujen) oikeuksista.
Ja minulla on toden totta kokemusta "näistä". Eivät ole mitään itkijöitä, ja pamauttavat kuten Donner! ..(Menkööt sinne itärajalle!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!)

Muistettakoon myös se, että kesällä 2013 oli rautatieasemalla 4-5 herrasmiehen ryhmä. Eräs siististi pukeutunut, kaunis nainen, lähestyi miehiä kysyäkseen, jos ovat kuulleet tästä kansalaisaloitteesta ja haluaisivatko allekirjoittaa sen. Istumassa ollut vanhin "herrasmies" hamuili keppiänsä, ja olisi lyönyt naista, vaan onneksi näin tilanteen ja sain vedettyä naisen turvaan.

[JV Lehtonen]

Miksei kukaan kysy, mitä pakko vie suomenkieliseltä ja muilta ei-ruotsinkielisiltä:

Raaseporissa tapahtuu:

http://kiilan-koulun-ops-2016.purot.net/
http://miikkasoivio-politiikka.blogspot ... l?spref=tw

Viesti OPS-ohjausryhmälle ja sivistyskansliaan

Oppilaalle pitää antaa mahdollisuus globalisoituvassa mailmassa valita pitkäksi kieleksi kansainvälinen yhteiskieli. Englannin kieli on mailman laajuisesti käytössä kommunikaatiokielenä ja euroopassa toiseski vahvin on saksa.

Useassa perheessä Raaseporin alueella lapsen äidinkieli ei ole suomi saati ruotsi (tai englanti) ja parhaimmassa (pahimmassa?) tapauksessa lapselle on yritetty jo pienestä pitäen antaa valmiudet mailmassa kaikkialla toimivalle kielelle. Näin ollen toisen kotimaisen kielen tuuppaaminen ensimmäiselle luokalle väkisin toisi lapselle edellämainitussa tapauksessa jo neljännen kielen. Tämä tarkoittaisi käytännössa sitä, että lapsen oma äidinkieli (kotikieli) joudutaan sysäämään syrjään pienen kieliryhmän takia.

Perusopetuksen
opetussuunnitelman
perusteet: Opetus
vuosiluokilla 1-2

“Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen
kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden
murteiden eritasoisista taidoista.”

Toivon, että kirjoitus ei ole vain sananhelinää vaan perheiden omia kieliä kunnioitetaan aidosti sekä annetaan mahdollisuus ensimmäisillä luokilla täysipainoisesti keskittyä suomenkielen opiskeluun.

“Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä.”

Jos toinen kotimainen kieli ujutetaan ensimmäisestä luokasta lähtien oppiaineeksi ei se ainakaan tue monikultturisien perheiden äidinkieltä eikä suomenkielen opiskelua.

Jos lasten annetaan keskittyä ensimmäiset vuodet pääkielensä opiskeluun ja annetaan mahdollisuus valita A-kieleksi kolmannella luokalla jokin muukin kuin ruotsi avaisi se, vahvan pohjan synnyttyä, mahdollisuuden opiskella ylemmillä luokilla useampiakin kieliä ja parhaassa tapauksessa myös omaa äidinkieltään.

Perusopetuksen
opetussuunnitelman
perusteet: luvut 1-12

“Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä
luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.”
“Opetusjärjestelmän eri osat
uudistuvat, jotta opetuksen järjestämisessä pystytään ottamaan huomioon muutokset koulua
ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
”

Jos Raaseporissa todella päädytään A-kielessä tarjoamaan ruotsinkieltä ainoana vaihtoehtona ja vielä varhennettuna ei se oppilaan kannalta ainakaan tue ympäröivän mailman kehitystä eikä varsinkaan tasa-arvoa.

Ystävällisin terveisin
Che Mätzke

[Jaska]

Mikä on koulukielen merkitys? Suomenkielisissä kouluissa koulukieli on suomi, ruotsinkielisissä kouluissa ruotsi ja sen lisäksi meillä on esim. saksalaisia kouluja, englantilaisia kouluja, venäläisiä kouluja. Eivätkö saksalaisten, englantilaisten ja venäläisten koulujen oppilaat työllisty, koska heidän koulukielensä on muu kuin kunnan enemmistökieli?
Puhut nyt kyllä aika pehmoisia, Jaska.

Vieraskielisten yksityiskoulujen lapset käsittääkseni puhuvat jo enemmistökieltä; elleivät puhu, he oppivat sitä voidakseen toimia yhteiskunnassa. Maahanmuuttajat taas eivät lähtökohtaisesti puhu. Jos ei ole velvollisuutta opetella kunnan toimintakieltä, se tarkoittaa että on oikeus olla oppimatta sitä. Haluatko sinä elättää verorahoillasi täällä ihmisiä, jotka eivät opettele kieltä eivätkä siis voi työllistyä eivätkä tulla osaksi yhteiskuntaa?

Laajalla tähtäimellä ajatellen on hyvä pitää mielessä, että elämme 90-prosenttisesti suomenkielisessä maassa, jonka selvä pääkieli on suomi. Lisäksi muunkielisiä on jo enemmän kuin ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä. Kuten Noustenmaa edellä totesi, niin kunta on liian pieni yksikkö vaatimaan pakkoruotsia suomenkielisiin kouluihin.

Miten niin? Kunnan tasollahan yhteiskunta toimii! Närpiössä et saa kaikkia palveluja suomeksi yhtä hyvin kuin ruotsiksi, vaikka miten Suomi on 90 % suomenkielinen maa. Ymmärrät varmaan, että lähiympäristön enemmistökieli on se, jolla yhteiskunta toimii. On täysin yhdentekevää, mitä puhutaan jossain kaukana, koska ihminen ei asioi siellä kaukana.

Ruotsinkieliset mielellään unohtavat elävänsä maassa, jonka selvä pääkieli on suomi. Unohdatko sinäkin sen, Jaska?

En, mutta sillä ei vain ole mitään merkitystä. Jos Suomi olisi osa Ruotsia tai Venäjää, mitä merkitystä sillä olisi, että valtion enemmistökieli olisi ruotsi tai venäjä? Eikö suomenkielisellä alueella silloinkin olisi järkevintä käyttää alueen enemmistökieltä?

[NRR]

Kannatko vastuun niiden oppilaiden syrjäytymisestä, jotka eivät sitten osaa ruotsia ruotsinkielisessä kunnassa ja jäävät äitiensä asiainhoidon varaan?

Jos katsotaan tätä kuntalistaa niin ainakaan Hangossa (42,8% ruotsinkielisiä) tai Raaseporissa (65,4% ruotsinkielisiä) ei joudu turvautumaan äitiinsä pärjätäkseen suomeksi. Kemiönsaaressa on paljon suomenkielisiä kesäasukkaita ja heidän kohdallaan voi pärjääminen olla jo vaikeampaa arjessa, mutta ruotsintaidoton tuttava kehui, että kaikki ovat ystävällisiä ja kesäasuminen sujuu hyvin.

Vantaa 2,7
Lohja 3,6
Turku 5,4
Helsinki 5,9
Espoo 7,8
Pyhtää 8,1
Myrskylä 9,8
--------------------
Kokkola 13,1
Kirkkonummi 17,6
Vaasa 22,7
Kaskinen 28,5
Siuntio 29,6
--------------------
Porvoo 30,4
Lapinjärvi 32,8
Sipoo 35,6
Kauniainen 35,9
--------------------
Loviisa 42
Hanko 42,8
--------------------
Inkoo 54,3
Kristiinankaupunki 55,4
Pietarsaari 55,8
Parainen 56,4
--------------------
Raasepori 65,4
Mustasaari 69
Kemiönsaari 70,3
--------------------
Kruunupyy 80,7
Vöyri 82,6
Närpiö 84,8
Maalahti 86,1
Korsnäs 87,2
Uusikaarlepyy 87,3
Pedersören kunta 87,7
--------------------
Luoto 92,5

[JV Lehtonen]

Hymyilin sinun ajatuksellesi, että jos ruotsintaitoisia ostetaan jostakin, niin silloin heitä ei tarvitse kouluttaa siihen suomalaisessa koulussa.

Suomeen on nimenomaan ostettu esim. ranskaa osaavia, koska Suomen koululaitos ei pysty tuottamaan ranskaa osaavia,
kun kaikkien on luettava vuosikausia suomenruotsia.

Chaker opiskeli juridiikkaa sekä Kanadassa, USA:ssa että Pariisissa, mutta opiskeluvuosiin mahtui myös nuorisotyötä ja urheilua, joiden kautta hän piipahti vaihdossa myös Suomessa. Hän tuli vaihto-ohjelman kautta Suomeen opettamaan kesäksi teatteria ja kieliä.

Chakerin nimi jäi opetusministeriölle muistiin. Kun Suomeen tarvittiin muutama vuosi myöhemmin kielitaitoista, erityisesti ranskaa puhuvaa juristia urheilun tieteelliseen järjestöön (International Council of Sport Science), apuun haettiin Chakeria.

[Hannu Jussi]

Lisäisin vielä tuohon Raasepori-juttuun.

Kaikki myyjät, sairaanhoitajat yms. puhuvat myös suomea.

______
Tv:ssä haastateltiin maahanmuuttajia. eivät halunneet jäädä pienelle paikkakunnalle, koska ovat tottuneet "yhteisöllisyyteen" tai siihen, että tapaavat omiansa päivittäin. Niinpä maalle kotoutetut muuttavat joka tapauksessa pääkaupunkiseudulle.

[JV Lehtonen]

Lisäisin vielä tuohon Raasepori-juttuun.

Kaikki myyjät, sairaanhoitajat yms. puhuvat myös suomea.

______
Tv:ssä haastateltiin maahanmuuttajia. eivät halunneet jäädä pienelle paikkakunnalle, koska ovat tottuneet "yhteisöllisyyteen" tai siihen, että tapaavat omiansa päivittäin. Niinpä maalle kotoutetut muuttavat joka tapauksessa pääkaupunkiseudulle.

Ei juuri kukaan halua muuttaa edes Vaasaan, koska se suomenkielisten keskuudessa on brändätty ruotsinkieliseksi kunnaksi.

Pohjalainen-lehti:

muualla maassa asuvista suomenkielisistä osa mieltää Vaasan hyvin ruotsinkieliseksi, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän halukkuuteensa muuttaa tänne. Tämä ilmeni viime vuonna julkaistussa muuttoliiketutkimuksessa.

Tosiasiassa Vaasa on kuitenkin melko suomenkielinen. Kaupungin väestöstä 70,1 % puhuu suomea, 22,7 % ruotsia ja 7,2 jotakin muuta kieltä. Vaasan seudun väestöstä taas 58,6 % puhuu suomea, 36 % ruotsia ja 5,4 jotakin muuta kieltä.

[Hannu Jussi]

JVL
Maahanmuuttajista huolimatta Raasepori on muuttotappiokunta... oikeastaan, kriisikunta.
PALVELUT EIVÄT PELAA. Tähän on totuttu. Fiksuimmat saavat lääkärinsä Helsingistä ja kunta maksaa taksimaksut!

[Jaska]

Mitä suomenkielinen asukas voi tehdä ? Muuttaa jonnekin suvaitsevampaan kuntaan ja jättää Raaseporin taakseen.
Tilalle voi muuttaa ruotsinkielisiä eläkeläisiä, joita sitten palvellaan ruotsiksi vanhainkodissa!

Näinhän se on, että puhtaasti taloudelliselta kannalta paras tilanne olisi, jos kuntarajat seuraisivat kielirajoja ja ihmiset muuttaisivat omankieliselleen alueelle. Ei tarvittaisi mitään kaksikielistä päällekkäispalvelua.

[JV Lehtonen]

Mitä suomenkielinen asukas voi tehdä ? Muuttaa jonnekin suvaitsevampaan kuntaan ja jättää Raaseporin taakseen.
Tilalle voi muuttaa ruotsinkielisiä eläkeläisiä, joita sitten palvellaan ruotsiksi vanhainkodissa!

Näinhän se on, että puhtaasti taloudelliselta kannalta paras tilanne olisi, jos kuntarajat seuraisivat kielirajoja ja ihmiset muuttaisivat omankieliselleen alueelle. Ei tarvittaisi mitään kaksikielistä päällekkäispalvelua.

Näinhän Suomessa ajateltiin alunperin, kun perustuslakiin (hallitusmuotoon 14§) kirjattiin kansalliskielet.

Perustuslain uudistus 2000 poisti alueperiaatteen ja toi tilalle yksilöperiaatteen eli
kansalliskielellä pitää tulla toimeen kaikkialla Suomessa riippumatta kunnan kieliasemasta...
Se lujittaa pakkoruotsin asemaa kaikkialla Suomessa... järjenvastaisesti.

Siksi pitäisi palata vanhaan 1919 tulkintaan tai luopua kokonaan kaksikielisyysmytologiasta!

[TK]

Suomenkieliset alkavat vierastamaan ruotsinkielisiksi leimautuneita alueita. Näin on jo käynyt Vaasalle ja näin on ilmeisesti käymässä Raaseporille. Surualueita pidetään sisäänpäin kääntyneiden, yksisilmäisten luuseri-surujen alueina, joissa eletään suljetussa häkissä, omaehtoisesti rakennetussa bantustanissa. Bantustan-suruista on niin tavattoman hienoa olla osaamatta suomea!

Se, mikä toimii Ahvenanmaalla, ei välttämättä ollenkaan toimi Manner-Suomen alueella.

[NRR]

Siirsin kommentin ketjuun "Alueellista kielipolitiikkaa..."

[Jan-Erik Andelin]

Näin on jo käynyt Vaasalle ja näin on ilmeisesti käymässä Raaseporille. Surualueita pidetään sisäänpäin kääntyneiden, yksisilmäisten luuseri-surujen alueina, joissa eletään suljetussa häkissä, omaehtoisesti rakennetussa bantustanissa.

Vaasaa on kyllä viimeiset 10 vuotta pidetty ainakin Oulun ohella eräänä Länsi-Suomen teknologian kasvukeskuksena, oli suomenruotsalaisuudella tähän osaa ja arpaa tai ei. Viime viikolla johtava teknologiayritys Vacon myytiin ulkomaille, Tanskaan, miljardin euro hinnalla. Että semmoiselta luuseri-bantustanilta kuitenkin aika hyvä saavutus.

[jlo]

Vaasaa on kyllä viimeiset 10 vuotta pidetty ainakin Oulun ohella eräänä Länsi-Suomen teknologian kasvukeskuksena, oli suomenruotsalaisuudella tähän osaa ja arpaa tai ei. Viime viikolla johtava teknologiayritys Vacon myytiin ulkomaille, Tanskaan, miljardin euro hinnalla. Että semmoiselta luuseri-bantustanilta kuitenkin aika hyvä saavutus.

Vaasaan muuttaa noin 30 suomalaista vuosittain, Ouluun 500-1000.

[Eero Nevalainen]

Suomenkieliset alkavat vierastamaan ruotsinkielisiksi leimautuneita alueita. ...
Se, mikä toimii Ahvenanmaalla, ei välttämättä ollenkaan toimi Manner-Suomen alueella.

No itse asiassa tämä taktiikka toimii aika hienosti. Esimerkiksi minun ei tulisi mieleenkään muuttaa vaikka Ahvenanmaalle tai Raaseporiin, eivätkä he toisaalta haluaisi minua varmastikaan sinne...