Saukkonen Suomiareenalla esitti "kompromissia", hyvä ote

[Jan-Erik Andelin]

Kyllä minä lähtisin yhä voimakkaammin "ruotsalaisalueen perustamisen" kautta tätä ratkaisemaan

Kaikella kunniotuksella sinun malliasi kohtaan - koska se aika lailla perustuu ydinsuomenruotsalaisuuden ihanteisiin – mutta jos nyt verrataan sinun malliasi vaikkapa Saukkonenmalliin, minun tuunaamanani.

Mikä on hankalampi?:

40 000 suomenkielistä (1 %) elää kunnassa jossa ainoa virallinen kieli on ruotsi, vai

40 000 suomenkielistä (1 %) opiskelee ruotsia pakollisena, koska he asuvat alueilla tai haluavat aloille, joilla ruotsintaidoista on puute.

[JV Lehtonen]

Kyllä minä lähtisin yhä voimakkaammin "ruotsalaisalueen perustamisen" kautta tätä ratkaisemaan

Kaikella kunniotuksella sinun malliasi kohtaan - koska se aika lailla perustuu ydinsuomenruotsalaisuuden ihanteisiin – mutta jos nyt verrataan sinun malliasi vaikkapa Saukkonenmalliin, minun tuunaamanani.

Mikä on hankalampi?:

40 000 suomenkielistä (1 %) elää kunnassa jossa ainoa virallinen kieli on ruotsi, vai

40 000 suomenkielistä (1 %) opiskelee ruotsia pakollisena, koska he asuvat alueilla tai haluavat aloille, joilla ruotsintaidoista on puute.

Nämähän toteutuvat samanaikaisesti, jos ensimmäinen toteutuu. Raaseporin esimerkki on valaiseva.
"A1-pakkoruotsi sitoo turpeeseen"

Pitäisi objektiivisesti määritellä alat, missä ruotsi (asiakkaan kieli) on pakollinen kompetenssin takia, koska
esim. kontakti on niin läheinen, että väliin "ei tulkki mahdu".

Totta kai 1 %:n kielikylvetys ja näiden kielikylvetettyjen ohjaaminen avainaloille (esim. ambulanssikuskiksi Närpiöön)
olisi järkevämpi ratkaisu kuin reservaatti tai maanlaajuinen pakkoruotsi!

Mutta miten nämä 1 % pakotettavat valittaisiin muuten kuin alueperiaatteella ?


Suomenruotsalaisten tulisi siis olla realisteja ja tyytyä pakottamaan vain ne suomalaiset, jotka
asuvat Suomen ruotsalaisenemmistöisillä alueilla. Minusta se olisi kohtuullista.

Eli: Suomen sekasotkuinen kielipolitiikka, jossa ruotsia suojellaan moninkertaisilla päällekkäisillä turvarakenteilla,
tulisi rationalisoida selkeästi alueperiaatteen suuntaan.
Millään muulla periaatteella ei voi kartoittaa 1 % pakkokiintiötä kuin alueperiaatteella.

Reservaatti tuottaisi ruotsia osaavia suomenkielisiä paremmin kuin hajautettu pakko-opetus.
Reservaatissa asuminen olisi jatkuvaa kielikylpyä!

Hankalaahan reservaatin perustaminen saattaa olla, mutta yhtä hankalaa on valita "uhrit"
1 % pakkoruotsitukseen 5-vuotiaina!

[TK]

Raaseporin suunnitelmat pakottaa pakkoruotsi alkavaksi 1.luokalta alkaen läpi koulun ei ole mielekäs. Se on suurta henkistä väkivaltaa suomenkielisiä kohtaan. Kunnissa, joissa ruotsinkielisiä on vähintään 50%, voisi ajatella olevan muutaman vuoden pakkoruotsin jakso, mutta ei enempää.

Ruotsinkielisvoittoisissa kunnissa riittää ruotsinkielisiä palvelijoita omasta takaa, ei tarvita pakkoruotsitettuja apulaisia palvelijoiksi. Vahvoilla ruotsalaisalueilla ei oikeastaan ole mitään todellisia perusteita suomenkielisten pakkoruotsitukselle.

Saukkosen malli ei ole suomenkielisten malli. Suomenkielisille sopii tulkkipalvelun kehittäminen. Tulkkipalvelu tavoittaa ihmiset kenttäolosuhteissakin, sillä kenelläpä ei nykyään olisi vähintään kännykkää mukanaan liikkui sitten missä tahansa. Kun saadaan aikaiseksi ympärivuorokautiset tulkkikeskukset, niin surukieliset saavat palvelunsa missä tahansa surukielisesti tulkattuina.

Tulkkauspalvelu myös kaikkein selvimmin tuo esille todellisen surukielisen palvelun tarpeen. Jokainen tietää, että tulkatessa asioiden hoitoon menee kaksinkertainen aika. Kuinka moni kaksikielinen (joka todellisuudessa puhuu hyvin suomea) jaksaa VAATIA surukielistä tulkkausta, kun suomea puhuen asiat hoitusivat joutuisammin.

[Jan-Erik Andelin]

JV, olet mielenkiintoisella linjalla, joten jatketaan toki rakentavasti hahmotteluja.

Mutta jos "40-linjalla" jatketaan, niin sinun "ruotsalaisalueellasi" asuisi vain 40 % Suomen mantereen ruotsinkielisistä. Mitä muille tapahtuisi?

[TMK]

Mutta jos "40-linjalla" jatketaan, niin sinun "ruotsalaisalueellasi" asuisi vain 40 % Suomen mantereen ruotsinkielisistä. Mitä muille tapahtuisi?

Kannattaisikohan heidän ruveta opiskelemaan suomea, jotta koko kansaa ei tarvitsisi kouluttaa heidän palvelijoikseen? Suoraan sanoen minua ei kiinnosta. Pakkoruotsilla ja suomenkielisten palveluvelvoitteella on pilattu ruotsin kielen maine pitkäksi aikaa monien suomenkielisten mielissä, eikä se parane lisäpakolla. Jotenkin outoa, että valtiota syytetään turhasta byrokratiasta, mutta täälläkin suunnitellaan ties minkälaisia rakennelmia, jotka ovat jo kovin monimutkaisia, enkä edes ole pysynyt niissä perässä.

Jos ei ihmisillä ole mielenkiintoa opiskella ruotsia tarpeeksi, niin sitten pitää keksiä toisia ratkaisuja. Tosin nykyinen systeemihän ei edes tuota ruotsin osaajia, joten seuraavaksi voisi kokeilla vapaata kielivalintaa koko Suomessa. Ruotsin- tai kaksikielisillä alueilla (> 40 %) voisi olla järkevää järjestää (vapaaehtoista) ruotsin opetusta alakouluissa, mutta niin, että pakolliset pitkät kielet voisi valita siitä erikseen, ruotsikerhoja jo esikoulusta alkaen esimerkiksi. Tämä olisi lasten etu, joilla hyvinkin voi olla ruotsinkielisiä kavereita esimerkiksi muissa harrastuksissa ja myöhemmin kaveripiirissä. Tosin minusta olisi reilua myös ilmoittaa, jos kielikylvetyksestä haetaan ensisijaisesti ruotsinkielisten palvelijoita eri aloille. Kaikki muutokset tosin näkyvät vasta 20-30 vuoden päästä, jolloin todennäköisesti ruotsinkielisten määrä on edelleen vähentynyt ja muunkielisten lisääntynyt.

[NRR]

Nyt pakon virallinen peruste näyttää olevan ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen. Tähän palveluvelvoitteeseen nojaa Saukkonen mallissaan ja sitä alleviivaa folktingetin Sasi ja siihen näyttävät palaavan nekin, jotka toisaalta jo tunnistavat, ettei palveluilla ole kovin suurta merkitystä.

Yhteiskunta ja kansakunta perustuu myös siihen, että kansalaiset tuottavat toisilleen palveluja. Toisaalta ketään ei pakoteta sellaiseen työhön, jonka hän kokee vastenmieliseksi tai epäeettiseksi. Työnsä saa valita. Kun globaalisesti katsottuna koulutusjärjestelmä on tohtorin arvoa myöten ilmainen, mielestäni siihen voi myös sisällyttää sellaisia pakollisia valmiuksia, joka mahdollistaa yhteiskunnan toimivuuden kokonaisuutena. Emme kouluta ihmisiä, jotta he rikastuisivat Wall Streetillä tai selvityisivät Afrikan savanneilla.

Ei meillä liioin ole pakollista viidakkosurvivalia tai finanssiteoriaa peruskoulusta yliopistoon. Nyt yrität hämärtää sitä, ettei meillä ole mitään muuta ainetta, joka perustuisi palveluvelvoitteeseen, kuin pakkoruotsi.

Muista mitä Soininvaara sanoi:
"On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. Siksi asiaa on harkittava sen kannalta, onko ruotsin pakollisesta opiskelusta hyötyä oppilaalle itselleen."
http://www.soininvaara.fi/2009/11/23/2440/

Muista mitä Enbuske sanoi:
"Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. --- No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. --- Toisin kuin monet muut aktiiviset ryhmät, pakkoruotsin vastustajat eivät ole vaatimassa sellaista taloudellista etua itselleen, joka maksettaisiin muiden lompakoista. He vain vastustavat itseensä kohdistuvaa pakkoa. Ja kaikkien pakkojen pitäisi olla todella hyvin perusteltuja."
http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisu ... t-oikeassa

Jos vastustaisit tietoteknologian asemaa tai olisit huolissasi mobiiliteollisuuden vaietuista terveysvaikutuksista Suomessa pitäisit todennäköisesti pakollisen fysiikan varhaistamisen 5. luokalle ja siihen valmentamattomien luokanopettajien hoidettavaksi "palveluvelvoitteena" tälle saatanalliselle sektorille.

Taas johdattelet harhateille. Pakkoruotsin kritiikki perustuu siihen, ettei pakolle ole perusteita, se on useimmille paitsi turha myös haitallinen - muu kielitaito kärsii ja monen opinnot hidastuvat jopa jäävät kesken sen takia, moni madaltaa pakkoruotsin kypsyttämänä opintotoiveitaan.

Alakoulussa sen sijaan on joka tapauksessa yksilön luonnontieteellisen maailmankuvan kehittämiseksi aineksia fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja maantiedosta. Näitä voidaan opettaa joko omina aineinaan tai osana oppiainetta nimeltä ympäristö- ja luonnontieto. Näiden aineiden pakollisuus myötäilee vastaavien sisältöjen pakollisuutta muissa länsimaissa.

Luokanopettajien luma-koulusta olisi tarjolla joka tapauksessa, koska opettajaparka ehtii olla työelämässä nelisenkymmentä vuotta ja on selvää, että "luonnontiedon" opetus tuona aikana muuttuu niin sisällöiltään kuin työtavoiltaan.

Tässä ollaan miljoonan valovuoden päässä pakkoruotsista. Se, että toistelet näitä "onhan meillä pakkomatematiikkaakin" -variaatioita vain osoittaa, ettet oikeasti ymmärrä, mikä on eri oppiaineiden merkitys.

Jos vastustaisit finanssikeinottelun roolia Suomessa ja maailmalla pitäisit todennäköisesti yhteiskuntaopin talouskurssien pakollisuutta yläkoulussa ja lukiossa "palveluvelvoitteena" näille pahiksille.

Ja olkiukkoja vielä lisää.

Etkö itse huomaa, ettet voi verrata pakkoruotsia taloustietoon ja pakon kriitikkoa kuvitteelliseen äärianarkistiin?

Nyt sinulle on vastenmielistä osallistua, edes teoriassa, yhteiskunnallisten palvelujen antamiseen suppealla ydinsektorilla ruotsinkielisille.

Vastenmielistä on se, että näitä satunnaisia ja ilmeisen rajattuja palveluja varten vaaditaan kaikkia muita (95%) koskevaa pakkoruotsia, josta on useimmille enemmän tai vähemmän haittaa. Ymmärtäisin, jos meidät velvoitettaisiin verenluovutukseen hätätilanteessa, mutta en tätä haaskausta.

PS. Mainitsit, että ilmaisen koulujärjestelmän vuoksi, meiltä voidaan myös edellyttää pakkoruotsia, vaikkei se olisikaan järkevää kannaltamme. Meillä vain ei voi edes rahalla ostaa itseään vapaaksi pakkoruotsista. Tätä kutsutaan tasa-arvoksi.

[Jan-Erik Andelin]

NRR, sinähän et keskustele nyt minun kanssani, vaan jonkun virtuaalisen suomenruotsalaisen kanssa, joka kannattaa nykyistä maanlaajuista pakollista ruotsia. Minä olen tehnyt esityksen miten pakollista ruotsia voitaisiin vähentää minimiin tai poistaa kokonaan. Mutta ei kelpaa, koska matkalla käytin sanaa "palvelu". Tämä tapahtui sen otsikon alla, jossa Saukkosella oli mielestäsi "hyvä ote". Hän puoltaa pakollista ruotsia 2,2 miljoonan suomalaisen asuttamalle alueelle.

Pahansuopaisuutesi on nyt tapissa. Tältä tiskiltä ei tarjoilla enää.

Vi har stängt för dagen.

[JV Lehtonen]

JV, olet mielenkiintoisella linjalla, joten jatketaan toki rakentavasti hahmotteluja.

Mutta jos "40-linjalla" jatketaan, niin sinun "ruotsalaisalueellasi" asuisi vain 40 % Suomen mantereen ruotsinkielisistä. Mitä muille tapahtuisi?

Muiden osalta sovellettaisiin "Tampereen mallia".

Historiallista kielivähemmistöä "paapottaisiin" hieman enemmän kuin
muita kielivähemmistöjä. (Euroopan neuvosto valvoo)

Oma lastentarha, koulu lukioon asti, oma seurakuntaelämä omassa kunnassa tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa.
Muut palvelut suomeksi. Oikeusturva tulkkien avulla, kuten ns. vieraskielisilläkin.

Korkeakoulutus voidaan toteuttaa yksityistämällä ÅA ja Hanken toimimaan valtiosta riippumattomina laitoksina.

Kunnallishallinnon asiantuntijoita voisi edelleen kouluttaa maltillisen määrän Helsingin yliopistossa.

Lopullisena tavoitteena on poistaa valtionhallinnosta ruotsinkielinen byrokratia turhana.

Ruotsalaiskunnissa hallinto saa olla ruotsinkielistä, mutta yhteydet valtion suuntaan suomeksi.
Muissa kunnissa hallinto on suomenkielistä, myös ruotsinkielisten asioista päätetään suomeksi.

Samoin sote-alueet yksikielisiä, mutta palvelut soveltuvin osin omalla kielellä ("Länsirannikon miljoonapiiri")

Jos kielikysymys on tärkeä ruotsinkieliselle, hänellä on minun mallissani mahdollisuus muuttaa
ruotsalaisalueelle tai Ahvenanmaalle, pois vähemmistöasemasta.

Suomalainen ei nykymallissa voi omassa maassaan paeta pakkoruotsia-se tulee vastaan syrjäisimmässäkin kyläkoulussa ala-asteella.

kaikenkaikkiaan 50 % malli on oikeudenmukaisempi ja tarkoituksenmukaisempi kuin nykymalli.

Paikallistasolla ruotsin kielen asema vahvistuu, valtion tasolla heikkenee!
Sehän on ollut kupletin juoni - kun jossain heikkenee, toisaalla vahvistuu...

HUOM! Jokainen kunta toki saa antaa parempaa palvelua kuin Tampereen mallissa,
mutta silloin se kustannetaan ensisijaisesti kunnallisveroista!

Mallissani korostuu kunnallinen itsehallinto, kunnan itsenäinen päätöksenteko..

Nykyään valtion rooli on häiritsevän hallitseva (Järjettömät kaksikielisyysrajat).

[Hansa]

2.2 miljoonan alueella suomen-ja muukieliset joutuisivat opiskelemaan pakollista ruotsia.
Se on kohtuuttoman iso määrä, kun ruotsinkielisiä on vain sata-kaksisataa tuhatta!

Noille suomenkielisille ruotsi on todella vieras kieli, jota suurin osa suomenkielisistä ei kohtaa arjessaan millään tavalla, toisin kuin ruotsinkieliset jotka olosuhteiden pakosta ovat jatkuvassa luonnollisessa kielikylvyssä. Heille suomi on todella toinen kotimainen.

Saukkosen ehdotus ei ole hyvä. Se on liian raskas uhraus 2 miljoonalle suomalaisille, kun he menettävät mahdollisuuden opiskella kunnolla jotain muuta kieltä tai yleissivistäviä oppiaineita.
Ruotsin osaaminen ei ole yhtä arvokas taito kuin esim vankka matematiikan tai luonnontieteiden osaaminen, jonka voi saada jos esim lukion viiden pakollisen ruotsin kurssin tilalle valitsee lisäkursseja noista yleissivistävistä aineista. Ruotsin vaihtoehdon valinneet olisivat heikommassa asemassa kun edessä olisi pääsykoe yliopistoon, matikkaa, luonnontieteita, lääketiedettä, jne opiskelemaan.

Korkeintaan voisi ajatella että tehostettua ruotsin opiskelua tarjottaisiin vain yhtä monelle suomenkielisille kuin noilla alueilla on ruotsinkielisiä.
Sitä en osaa sanoa miten tuo tarjonta järjestettäisiin, siihen minulla ei ole ehdotusta.

Muille suomenkielisille ja muukielisille olisi tarjolla vain ruotsin opiskelua valinnaisena vaihtoehtona muiden kielten rinnalla.

[JV Lehtonen]

Huom. 50 % malli on lähempänä hallitusmuodon 14 § alkuperäistä ideaa kuin
nykymuotoinen keinotekoinen kaksikielisyys.

Hallitusmuodossa pyrittiin kielellisesti mahdollisimman yhtenäisiin alueisiin -
siis mahdollisimman suomalaisiin ja mahdollisimman ruotsalaisiin kuntiin ja lääneihin.

Koen palaavani alkuperäisen kansalliskieli-idean juurille.

"Kaksikielisyys" on älytön termi: pitäisi puhua lähtökohtaisesti kansalliskielistä,
ei järjestelmästä!

Kannattaa tutustua alkuperäiseen hallitusmuotoon.

Siellä korostui alueperiaate. Nyt meillä on sekasotku ja kriisiytynyt keinotekoinen kaksikielisyys,
jota ajetaan koko ajan hullumpaan suuntaan.

[NRR]

NRR, sinähän et keskustele nyt minun kanssani, vaan jonkun virtuaalisen suomenruotsalaisen kanssa, joka kannattaa nykyistä maanlaajuista pakollista ruotsia. Minä olen tehnyt esityksen miten pakollista ruotsia voitaisiin vähentää minimiin tai poistaa kokonaan. Mutta ei kelpaa, koska matkalla käytin sanaa "palvelu". Tämä tapahtui sen otsikon alla, jossa Saukkosella oli mielestäsi "hyvä ote". Hän puoltaa pakollista ruotsia 2,2 miljoonan suomalaisen asuttamalle alueelle.

Pahansuopaisuutesi on nyt tapissa. Tältä tiskiltä ei tarjoilla enää.

Vi har stängt för dagen.

Keskustelen sinun argumenttiesi kanssa, sen lähemmäs ei täällä tarvitse päästä.

Kyse ei ole lainkaan pahansuopuudesta - ja jollain tavalla ymmärrän suomenruotsalaisten "svenskätare"-retoriikkaa paremmin kanssasi, koska sinä itse sekoitat pahansuopuuteen sen, että joku osoittaa argumenttiesi heikkouden.

En ole vihainen enkä ilkeä. Sinä käytät "onhan meillä pakkoruotsiakin" -variaatioita keskustelussa, se ei käy. Teet olkiukkoja minusta anarkistina vastustamassa taloustietoa, se ei käy. Ja sitten väität, että MINÄ olen pahansuopa. Älä nyt hassuttele.

Mitä jos kuuntelisit vaihteeksi - niin sinun kuin Saukkosen malleja kritisoin nimenomaan siitä, että te näytätte hyväksyvän pienen ryhmän palvelut perusteeksi laajojen käytännössä suomenkielisten tai monikielisten alueiden lasten ja nuorten pakkoruotsille.

Olen muiden mukana yrittänyt selvittää pakkoruotsin perusteita. Nämä palvelut näyttävät olevan se ainoa virallinen peruste - ja se perustuu väärään käsitykseen siitä, millä rahvaan on maksettava "ilmainen koulutus", vertaa Soininvaaran ja Enbusken hyvät kommentit edellä.

[Jan-Erik Andelin]

Muiden osalta sovellettaisiin "Tampereen mallia".

Hmm... monta pohdittavaa asiaa, palaan niihin.

Kysymyksiä:

Tuleeko mallisi aiheuttamaan muuttoliikkeitä?

Millä tavalla malliasi otettaisiin käyttöön? Euroopan Neuvosto ei salli "Tamperekuntien" halinnollisen aseman välitöntä heikentämistä (ns. Kokkolapykälä). Tähän tarvittaisiin joku kansanäänestys, jossa sekä 40 %-alueen koko väestö + muualla maassa asuvat ruotsinkieliset äänestäisivät uusien vähemmistösäädösten puolesta.

[NRR]

Saukkosella oli mielestäsi "hyvä ote". Hän puoltaa pakollista ruotsia 2,2 miljoonan suomalaisen asuttamalle alueelle.

Saukkosen ehdotus ei ole hyvä. Se on liian raskas uhraus 2 miljoonalle suomalaisille

Oleellista ei ole Saukkosen malli, jota hän näytti nyt vieneen kohti Jaskan kuntakohtaista mallia (mikä on mielenkiintoista).

Oleellista on se tapa, jolla Saukkonen pääsee ohittamaan kaikki perinteiset tabut. Pasi Saukkonen on saanut totuudenpuhujan roolin. Saukkonen saa sanoa suoraan, että
- ruotsin asema ei kerta kaikkiaan ole enää sama kuin 20-30 vuotta sitten
- suuressa osassa Suomea ei ole mitään kontaktia ruotsin kieleen
- tärkeintä suomenruotsalaisille tuntuu olevan suojella nykyistä muodollista kaksikielistä systeemiä, josta on tulossa pelkkä muodollisuus, jolla ei ole sisältöä
- ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia, muttei kaikille
- vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan
- yksikielisyyteen voidaan mennä sitäkin kautta, että pakosta huolimatta ruotsin taito suomenkielisten taholla vain huononee ja huononee yliopistot ilmaisevat käyttävänsä jo nyt kohtuuttomasti resursseja ruotsin opintoihin
- englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa

...

Uskon, että Saukkonen on laatinut mallinsa siten, että hän saa sillä rauhoitettua mahdollisimman monet ruotsinkieliset ja pääsee sitten puhumaan totuuden sanoja.

[NRR]

Pitäisi objektiivisesti määritellä alat, missä ruotsi (asiakkaan kieli) on pakollinen kompetenssin takia, koska esim. kontakti on niin läheinen, että väliin "ei tulkki mahdu".

Totta kai 1 %:n kielikylvetys ja näiden kielikylvetettyjen ohjaaminen avainaloille (esim. ambulanssikuskiksi Närpiöön) olisi järkevämpi ratkaisu kuin reservaatti tai maanlaajuinen pakkoruotsi!

Mutta miten nämä 1 % pakotettavat valittaisiin muuten kuin alueperiaatteella ?

Herkullista tekstiä. Miten 1% kielikylvetettyjä eliittilapsia pakotetaan ambulanssikuskeiksi Närpiöön.

Mutta pakosta nyt on kysymys: Miten pakotetaan osaa, jos ei voida pakottaa kaikkia? Miten rauhoitellaan ne, jotka raivostuvat oman muksun pakkoruotsista, kun muksun serkku polkupyörämatkan päässä saa opiskella viroa tai venäjää tai ranskaa tai...

Entä ovatko ruotsinkielisten omat koulutukset mitoitettu kielitarpeiden mukaan? Miten pakotetaan Afrikan safareista ja Wall Streetin pörsseistä kiinnostuneet hoitoalalle?

[Eero Nevalainen]

Yksilöiden kaksikielistymisen, eri järjestelyjen, tietoteknisten ratkaisujen yms. myötä laajasti ruotsinkielisten palvelujen tarve on vähentynyt, eikä RKP tai suomenruotsalaiset yleisesti marise tästä niin kuin ennen.

Silti näen, että kielipoliittinen tilanne on omalta kannaltani katsottuna huonompi kuin koskaan ennen. Tämän asetelman mukaan ruotsinkielisiä "sorretaan" enemmän kuin koskaan ja toisaalta meidän muiden suhteen asioita vaaditaan enemmän kuin ikinä.