Ketjun nimi muutettu: alkuperäiset ruotsalaisalueet

[Jaska]

Kun sekä ruotsi että suomi ovat pieniä kieliä, niin on selvää, että Ruotsin tulee huolehtia ruotsin kielen asemasta ja Suomen tulee huolehtia suomen kielen asemasta. Pienen Suomen ei tarvitse ottaa kantaakseen ruotsin kielestä huolehtimisen taakkaa, se on Ruotsin tehtävä.

Tästä täytyy olla eri mieltä. Suomi ei ole suomalaisten oma valtio – se on valtio, joka sisältää kolme vanhaa kielialuetta: saamenkielinen, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Valtion velvollisuus on huolehtia kaikista näistä kielistä.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... en-kasitys

Siksi pakkoruotsista olisi luovutta kiireen vilkkaa. Suomen päätehtävä on huolehtia omasta pääkielestään - suomesta.

Pelkästään enemmistön kielestä huolehtiminen olisi enemmistödiktatuuria: enemmistöetnos kaappaisi valtion yksin itselleen. Jos Ruotsi ja Venäjä olisivat aikoinaan toimineet sinun tavallasi, suomen kieli olisi jo kadonnut, koska se oli vähemmistökieli sekä Ruotsissa että Venäjällä.


Mikä sitten on ruotsalaisalue? Kuntien ruotsinkielisten absoluuttinen ja suhteellinen osuus listattuna löytyy täältä, ja prosenttiluvut tuosta JV:n antamasta kartasta:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

Vaihtoehtoja ovat ainakin seuraavat:
1. Alueet, joilla on historiallisesti ollut merkittävä ruotsinkielinen väestö. Eihän saamelaisaluettakaan ole pienennetty vain siksi, että viime vuosikymmeninä saamelaiset ovat jääneet vähemmistöksi yhä useammassa kunnassa.
2. Alueet, joilla nykyään on riittävä osuus ruotsinkielisiä. Mutta mikä on riittävä osuus? Nykylain mukaan 8 % ylöspäin ja 6 % alaspäin tai absoluuttisesti 3000 henkeä; aiemmin luvut olivat korkeammat, ja niitä voidaan nostaa jälleen.

Prosenttirajaa mietittäessä on hyvä ajatella toisinkin päin, koska lain on kohdeltava eri kieliryhmiä symmetrisesti: kuinka suuri suomalaisväestö Närpiössä velvoittaisi kunnan tarjoamaan suomenkielisiä palveluja?

[Jaska]

Nyt täytyy tunnustaa, etten tajua yhtään mitä JV:n kartta esittää. Luvut eivät käy järkeen prosentteina (290 = 29 %) eivätkä absoluuttisina määrinä... Miksi jossain Savossa on kunta jonka luku on 600?

[JV Lehtonen]

Prosenttirajaa mietittäessä on hyvä ajatella toisinkin päin, koska lain on kohdeltava eri kieliryhmiä symmetrisesti: kuinka suuri suomalaisväestö Närpiössä velvoittaisi kunnan tarjoamaan suomenkielisiä palveluja?

Symmetrian raja-arvoa tulisi voida ajaa myös ylöspäin.
Alkuperäinen luku oli 12 % - 90 vuotta sitten.

Kun ruotsin de facto asema on heikentynyt, sitä on kompensoitu de jure aseman vahvistamisella,
mutta suomen kielen asema on pysynyt samana tai jopa heikentynyt Suomessa!

Suomen kielipolitiikan perusprinsiippi: Ruotsin kielen asema ei saa heiketä!

[JV Lehtonen]

Nyt täytyy tunnustaa, etten tajua yhtään mitä JV:n kartta esittää. Luvut eivät käy järkeen prosentteina (290 = 29 %) eivätkä absoluuttisina määrinä... Miksi jossain Savossa on kunta jonka luku on 600?

Numerot ovat kuntien numerokoodeja:

Kunnat, joissa vähintään 20 % ruotsinkielisiä:
http://www.kielipolitiikka.net/kuvat/r-suomi.jpg

Kunnat, joissa vähintään 50 % ruotsinkielisiä

http://www.kielipolitiikka.net/kuvat/karttayli50.jpg

[JV Lehtonen]

http://formin.finland.fi/public/default ... ntid=89005

"Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (1992)

Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevalla eurooppalaisella peruskirjalla pyritään vahvistamaan vähemmistökielten asemaa. Peruskirja tunnustaa vähemmistökielet osaksi eurooppalaista kulttuuriperintöä ja pyrkii edistämään niiden asemaa eurooppalaisten valtakielten joukossa. Tavoitteena on suojella pieniä katoamassa olevia kieliä, joita sopimusvaltioiden kansalaiset perinteisesti käyttävät valtioissaan. Peruskirja ei siten koske esimerkiksi maahanmuuttajien kieliä.

Peruskirjan määräyksien kansallisesta täytäntöönpanosta raportoidaan kolmen vuoden välein Euroopan Neuvostolle, jonka asiantuntijakomitea antaa suosituksena määräaikaisraportin ja muiden relevanttien tietojen perusteella. Euroopan Neuvoston ministerikomitea vahvistaa lopulliset suositukset."

Toisaalta sanotaan näin:

Tässä peruskirjassa
a) "alueellinen kieli tai vähemmistökieli" tarkoittaa kieltä,

i) jota perinteisesti käytetään jonkin valtion tietyllä alueella ja jota käyttävät kyseisen valtion kansalaiset ovat lukumäärältään pienempi väestöryhmä kuin valtion muu väestö, ja

ii) joka poikkeaa valtion virallisesta kielestä tai kielistä;
sellaisena ei pidetä valtion virallisen kielen tai kielten murteita eikä maahanmuuttajien kieliä

Mutta suomenruotsi onkin sekä-että!! Miten se on mahdollista ??

Eli ruotsi on siis sekä virallinen kieli että vähemmistökieli!

[Hansa]

Ruotsi on vähemmistökieli ja virallinen kieli.

Pienempi kieli, vaikka on isompi kieli! Ja isoin kieli kaikista Suomessa virallisesti tunnustetuista kielistä!

Samaan aikaan oikeasti uhanalainen saamen kieli on suurissa vaikeuksissa.
Ja samaan aikaan suomen kieltä täysin surutta poljetaan Ahvenanmaalla, Kansainliiton luvalla!

Voiko sekavampaa, vääristyneempää ja sairaampaa kielipolitiikkaa olla missään muualla?

Epäoikeudenmukaista kielipolitiikkaa on jatkettu ja jatkettu, kun kielipuolue RKP on ollut halliuksessa yhtäjaksoisesti 35 vuotta, ja Ahvenanmaan edustaja on RKPn ryhmässä.

Vapaa kielivalinta -yhdistyksen pitäisi tehdä valitus Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen, että Suomessa harjoitettava kielipolitiikka sortaa suomalaisten enemmistöä ja pieniä unohdettuja kielivähemmistöjä.

[JV Lehtonen]

Ruotsi on vähemmistökieli ja virallinen kieli.

Pienempi kieli, vaikka on isompi kieli! Ja isoin kieli kaikista Suomessa virallisesti tunnustetuista kielistä!

Samaan aikaan oikeasti uhanalainen saamen kieli on suurissa vaikeuksissa.
Ja samaan aikaan suomen kieltä täysin surutta poljetaan Ahvenanmaalla, Kansainliiton luvalla!

Voiko sekavampaa, vääristyneempää ja sairaampaa kielipolitiikkaa olla missään muualla?

Epäoikeudenmukaista kielipolitiikkaa on jatkettu ja jatkettu, kun kielipuolue RKP on ollut halliuksessa yhtäjaksoisesti 35 vuotta, ja Ahvenanmaan edustaja on RKPn ryhmässä.

Vapaa kielivalinta -yhdistyksen pitäisi tehdä valitus Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen, että Suomessa harjoitettava kielipolitiikka sortaa suomalaisten enemmistöä ja pieniä unohdettuja kielivähemmistöjä.

Suurin osa suomalaispoliitikoista ei tajua tästä kaksoisstandardista yhtään mitään!

Kaksoisstandardi on tietoinen strategiavalinta, koska se on edullinen suomenruotsalaisille-
ja he itse myöntävät asian avoimesti (Pasi Saukkonen: Erilaisuuksien Suomi, sivu 180)

[pentti]

Vapaa kielivalinta -yhdistyksen pitäisi tehdä valitus Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen, että Suomessa harjoitettava kielipolitiikka sortaa suomalaisten enemmistöä ja pieniä unohdettuja kielivähemmistöjä.

Pitkästä aikaa järkevä toimenpide-ehdotus tällä keskustelupalstalla.
En halua kiistää etteikö kaikki tämä keskustelu ja asioiden analysointi olisi tärkeää (ilman sitä meillä ei olisi mitään), mutta se ei yksin riitä!
Esimerkiksi, kun on epäilyjä/näyttöä että jotkut virkamiehet ovat virkavastuulla rustanneet raportteja, joissa on virheellisiä tai vääristeltyjä tietoja ruotsin kielen asemaan Suomessa, jos emme tartu tällaisiinkaan väärinkäytöksiin, niin mihin me sitten voimme tarttua?
Jos vain luotamme siihen, että keskustelemalla asenteet pikkuhiljaa muuttuvat, muutokset ovat niin hitaita, että tämä porukka on jo eläkkeellä (minä olen jo), ennen kuin mitään tapahtuu.

[Jan-Erik Andelin]

Nykylain mukaan 8 % ylöspäin ja 6 % alaspäin tai absoluuttisesti 3000 henkeä; aiemmin luvut olivat korkeammat, ja niitä voidaan nostaa jälleen.

Ymmärtääkseni vain ylöspäin-lukua voisi muuttaa välittömästi rikkomatta Euroopan vähemmistökieliperuskirjaa. Eli kynnys perustaa uusia kaksikielisiä alueita voitaisiin korottaa uuteen prosenttiin, mutta vanhoja ei voisi purkaa vähemmällä, että nykyisen peruskunnan alueella muuttoliike tai kuolleisuus olisivat sellaisia, että vanhan kunnan alueella vähemmistökielinen prosentti laskee alle kuuden prosentin.

Prosenttiluvun nostaminen kaataisi todennäköisesti valtioneuvostossa tällaisia hankkeita:

http://yle.fi/uutiset/narpiosta_halutaa ... en/7221276

jossa Närpiön kunta hakee 500 suomenkieliselle uutta virallista statusta kotikunnassaan, vaikka heitä on vain 5,7 prosenttia lain vaatiessa 8 prosenttia. Uussuomalaisia/muunkielisiä on Närpiössä lähes kymmeneksen väestöstä.

[Jan-Erik Andelin]

Suurin osa suomalaispoliitikoista ei tajua tästä kaksoisstandardista yhtään mitään!

Ei ymmärrä kuule suomenruotsalaiset itsekään tätä eroa. Tämä suuntautuminen sekä "ulospäin" muuhun Suomeen, että "sisäänpäin" suojaamaan omia alueita on hämmentävää myös monelle ruotsin- ja kaksikieliselle.

[masa]

Oops, olin näemmä lukenut Europpaneuvoston vähemmistökielten Peruskirjaa huolimattomasti ennen edellistä postaustani.

Peruskirjasta löytyykin seuraava säädös:

3 artikla
Käytännön järjestelyt
1. Kukin sopimuspuoli määrittelee ratifioimis- tai hyväksymiskirjassaan jokaisen alueellisen kielen tai vähemmistökielen taikka alueellaan tai sen osassa vähemmän käytetyn virallisen kielen, johon 2 artiklan 2 kappaleen mukaisesti valittuja kappaleita sovelletaan

Sinänsä erikoista, että käsite vähemmän käytetty virallinen kieli on kirjattu, lähes piilotettu, sopimuksen kohtaan, jossa säädetään käytännön järjestelyistä. Luulisi käsitteen löytyvän määritteistä tai Peruskirjan tavoitteista tai periaatteista, missä kohdin on säädettu vähemmistökielistä ja alueellisista vähemmistökielistä.

Ruotsi on voimaansaattamisasetuksen mukaan vähemmän käytetty virallinen kieli, joten Peruskirja soveltuu ruotsin kieleen koko Suomen alueella (niin absurdia kuin se onkin)

2. Suomi sitoutuu peruskirjan 2 artiklan 2 kappaleen ja 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti soveltamaan seuraavia peruskirjan kohtia ruotsin kieleen, joka on Suomen alueella vähemmän puhuttu virallinen kieli:

Niin tai näin, ruotsin opiskelemisesta Peruskirjassa on säädetty seuraavasti:

i) asettamaan valvontaelimen tai -elimiä, jotka seuraavat toimenpiteitä ja edistystä alueellisten kielten tai vähemmistökielten opetuksen vakiinnuttamisessa tai kehittämisessä ja jotka laativat julkistettavia kausikertomuksia huomioistaan.

2. Koulutuksen osalta sekä muilla kuin niillä alueilla, joilla alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä perinteisesti käytetään, sopimuspuolet sitoutuvat sallimaan, rohkaisemaan tai järjestämään soveltuvan asteista opetusta näillä kielillä tai näissä kielissä, mikäli asianomaisen kieliryhmän koko on riittävä.

Mutta seuraava peruskirjan kohtaa ei sovelleta:

iii) järjestämään asianomaisten alueellisten kielten tai vähemmistökielten opetusta erottamattomana osana peruskoulun opetusohjelmaa,

Pakkoruotsista siis ei sentään ole sovittu. Muutoin vaikeasti hahmotettava sopimus Suomen kannalta, koska ruotsin asema on määritetty totuudenvastaisesti.

[NRR]

Kiitos, masa, selvityksestä ja tarkennuksesta.

[JV Lehtonen]

"Osassa Suomen mannermaata vähemmistökielen asemassa ovat äidinkielenään suomea puhuvat, noin 40 000 henkilöä.
Suomen mantereella on lisäksi kolme kuntaa, joiden pääkieli on ruotsi."

Miten tämä on huomioitu tuossa peruskirjassa ?
Enemmän käytetty kieli on joillakin alueilla vähemmän käytetty kieli.

Eikö tuolla logiikalla Euroopan Neuvoston tulisi suojella suomenkielisiä esim. Raaseporissa ?

Mainitaanko suomenkielisen paikallisen de facto vähemmistön asemasta mitään ?

Ruotsin osalta tuota venkoilua ja vääntämistä tuntuu riittävän!

Jäljet johtavat jälleen kerran sylttytehtaaseen!

[JV Lehtonen]

[quote]"2. Suomi sitoutuu peruskirjan 2 artiklan 2 kappaleen ja 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti soveltamaan seuraavia peruskirjan kohtia ruotsin kieleen, joka on Suomen alueella vähemmän puhuttu kieli:[/quote

Tämä sitoumus voidaan täyttää myös pääkielimallissa!

Ruotsihan on vähemmistökieli joka tapauksessa,
ei tarvittaisi tällaisia venkoiluja ja vääntämisiä!

Ruotsin virallinen asema on valtapolitiikkaa,
ei vähemmistökielpolitiikkaa, jota varten tuo sopimus on aikoinaan laadittu!

[NRR]

--- Suomi ei ole suomalaisten oma valtio – se on valtio, joka sisältää kolme vanhaa kielialuetta: saamenkielinen, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Valtion velvollisuus on huolehtia kaikista näistä kielistä.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... en-kasitys

--- Pelkästään enemmistön kielestä huolehtiminen olisi enemmistödiktatuuria: enemmistöetnos kaappaisi valtion yksin itselleen. ---

Mikä sitten on ruotsalaisalue? --- Vaihtoehtoja ovat ainakin seuraavat:
1. Alueet, joilla on historiallisesti ollut merkittävä ruotsinkielinen väestö. Eihän saamelaisaluettakaan ole pienennetty vain siksi, että viime vuosikymmeninä saamelaiset ovat jääneet vähemmistöksi yhä useammassa kunnassa.
2. Alueet, joilla nykyään on riittävä osuus ruotsinkielisiä. Mutta mikä on riittävä osuus? Nykylain mukaan 8 % ylöspäin ja 6 % alaspäin tai absoluuttisesti 3000 henkeä; aiemmin luvut olivat korkeammat, ja niitä voidaan nostaa jälleen.

Koska pelkkä "ruotsalaisalue" ei ole nimike, jolla voitaisiin perustella pakkoruotsia alueen kouluissa, voidaan kai hyväksyä se, että on olemassa erilaisia "ruotsalaisalueita". Jollekin ruotsalaisalue on historiallinen alue hetkellä, jolloin ruotsinpuhujien määrä ja/tai levinneisyys on ollut laajimmillaan, joillekin ruotsalaisalue määräytyy nykyisten ruotsinkielisten mukaan tai jotain tältä väliltä.

Käsitteet "ruotsalaisalue", "suomalaisalue" ja "saamelaisalue" johtavat katsojasta ja määrittelytavasta riippuen erilaisiin "yhteisalueisiin". Nyt on maahanmuuton seurauksena lisäksi muodostumassa "aitoja monikielisiä alueita", erityisesti pääkaupunkiseutu (toki yhteisenä kielenä toimii suomi ja/tai englanti, vaikkei englanti olekaan alueen alkuperäiskieli). Nämä monikieliset vaikuttavat niin ihmisten kielitarpeisiin kuin tarpeisiin tuottaa palveluja tai ainakin palvelujen tuki- ja tulkkipalveluja.

Tässä moninaisessa kuviossa koulujen kielivalikoima ja virkamiesten kielitaitovaatimukset eivät voi olla kiveenhakattuja. Voidaan tietysti taata maan alkuperäiskieliä puhuville oikeus palveluihin, mutta ei voida jättää huomiotta myöskään uussuomalaisten tarpeita (ja sitä että monikielisyys on seurausta yhteisesti sovitusta ja hyvänä pidetystä maahanmuutosta, joka katsotaan maan eduksi).

Valtiossa nimeltä Suomi on joka tapauksessa pääkieli ja mielestäni olisi vain ja oikein, että maan pääkieltä puhuvat voivat valmistua eri ammatteihin ilman pakollisia vähemmistökielen opintoja. Ruotsinkieliset voivat valmistua vailla suomea Ahvenanmaalla ja - Ruotsissa, joka on naapurissa. Olisi tosi helpotus, jos suomenkielisilläkin olisi omankielinen valtio vieressä, jonne voisi tarpeen tullen paeta viemään opinnot loppuun - mutta sellaista ei ole. Saamenkielisten kohdalla tärkeää nähdäkseni on rajat ylittävien ratkaisujen ja yhteyksien rakentaminen, sillä saamelaisalueet ovat alueen valtioita laajempia. Onko näin myös ruotsinkielisten kohdalla?