Mitä pakkoa ylläpitävät nykyisellä pakkoruotsilla saavat ??

[Jan-Erik Andelin]

Surut ovat lukeneet aloitetta kuin piru raamattua ja odotetusti yrittävät takertua jokaiseen sanaan ja lauseeseen etsien niistä "piilotettuja" tarkoituksia.

Sinulle ei oikeasti pitäisi vastata, kun taidat arvioida minua suomenruotsalaisuuteni pohjalta ennemmin kuin mielipiteitteni pohjalta. Mutta kansalaisaloitteessa sanotaan näin:

Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.
Eikö se silloin käänteisesti tarkoita myös että:
Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka opiskelevat ruotsia, eivät jatko-opintojen ja työuran suhteen hyödy siitä suhteessa niihin, jotka eivät opiskele ruotsia - ?

Tämä tarkoittaisi, ettei missään työhaastattelussa koko Suomen maassa saisi hyötyä siitä, että on opiskellut tai osaa ruotsia. En sitten tiedä olisiko tämä sinusta hyvä vai huono asia. Miten on? Tuota asiaa on selitelty parhain päin. Jos olisi ollut joku valpas juristi pöydän sivussa kun tuota aloitetta kirjoitettiin, se mitä mahdollisesti tarkoitettiin - ja johon voisinkin jopa yhtyä - olisi vaikkapa voitu kirjata näin:

Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät suhteettomasti joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Tehtävät, jossa ruotsia todellisuudessa vaaditaan, tulee määritellä nykyistä tarkemmin.

[TK]

Suomenkieliset pyrkivät koulutuksessa kohti tilannetta, jossa ruotsi on valinnaiskieli ja näin yksi vieras kieli muiden vieraiden kielten joukossa. Ruotsilla ei olisi sen enempää painoarvoa opiskeluissa kuin muillakaan vierailla kielillä.

Ja taas kerran lienee syytä muistuttaa, että suurimmalle osalle suomenkielisistä ruotsi on todella aidosti vieras kieli. Suomenkielisille ei ole mitään merkitystä sillä, kutsutaan pakkoruotsia "toiseksi kotimaiseksi" tai jollakin muulla peitenimellä. Ruotsi on ja pysyy suomenkielisille vieraana kielenä.

Jotenkin tämä tosiasia, että ruotsi on suomenkielislle vieras kieli, ei tunnu loksahtavan surujen tajuntaan. Luulisin, että tästä johtuen syntyy paljon väärinkäsityksiä ja turhaa inttämistä. Tunnistatko tämän asian omassa ajattelussasi, Andelin?

Suomessa puhutaan tätä nykyä noin 150:tä erilaista kieltä äidinkielinä, joten työtehtävissä tarvitaan paikka paikoin monen erilaisen kielen osaajia. Englannin osaamista pidetään nykyään itsestään selvyytenä ja suurten maailmankielten osaajista on puutetta. Ei voida kuitenkaan olettaa, että kaikki ihmiset osaisivat kaikkia kieliä. Tähän todellisuuteen pitäisi myös ruotsin sulautua. Ei voida pitää itsestään selvyytenä, että kaikki osaisivat ruotsia. Työtehtävien mukaan voisi vaatia ruotsin osaamista töissa, joissa aidosti ja oikeasti vaaditaan ruotsin osaamista. Tällaisten kielivaatimusten pitäisi olla todella aitoja eikä keinotekoisia, kuten nykyisen virkamiespakkoruotsin käytönnön mukaan on.

Kun ruotsin osaamisvaatimukset ovat yhtä perusteluja kuin muidenkin vieraiden kielten osaamisvaatimukset, niin ei se aiheuta mitään ongelmia. Jos ei ole ongelmia muiden vieraiden kielten kohdalla silloin, kun kielitaitovaatimukset ovat asiallisia ja tilanteen vaatimia, niin ongelmia ei voi olla ruotsinkaan kohdalla.

[JV Lehtonen]

Viestejä kamala määrä. Johan tässä heikompi menee sekaisin, mutta lisäkysymys Lehtoselle.

Miksi SUOMI on ruotsalainen?

"Suurvalta lähtee viimeisenä sielusta"!

Eli tarkoittaa sitä, että monet Suomessa asuvat ruotsinkieliset ovat sielultaan edelleen
suurvallan kasvatteja, herrakansaa, joka valloitti Suomen ja jolla siksi on oikeus päättää suomalaisten kohtalosta ja elämästä.

Aivan kuten monet venäläiset eivät voi hyväksyä sitä, että Venäjä ei enää ole samanlainen maailmanmahti,
monelle suomenruotsalaiselle on mahdoton ajatus tajuta, että he eivät enää ole maaiman napa-
muuta kuin itselleen.Mutta silti he käyttäytyvät kuin olisivat suurvallan henkisiä perillisiä.

En ole sosiologi enkä psykologi, mutta olen täysin varma, että osassa suomenruotsalaisia (RKP) elää
edelleen Ruotsin suurvalta-ajan perintö, jossa Runebeg ja Topelius ajatuksineen eivät ole missään roolissa.

Tämä "suurvalta sielussa" -ajattelu antaa "oikeutuksen" väittää, että "Suomi on ruotsalainen".

Suurvalta sielussa tai suurvalta DNAssa on oma selitykseni..

Suomen Mieli lehdessä asiasta todetaan analyyttisemmin:

"Suurvalta kestää kauimmin henkisenä rakenteena"

Kun herrakansa-ajatus kulkee perintönä sukupolvelta toiselle, saamme lukea juuri noita narsistisia blogeja,
joissa ihmetellään, miksi yksikielinen kansa ei halua väkisin muuttaa itseään ruotsinkieliseksi
(tai kuten kiertoilmaisu kuuluu )"kaksikieliseksi"..

Osa ruotsinkielisistä suomalaisista ei jaa tätä herrakansan DNAta, mutta ikävä kyllä osa suomenkielisistä
on ottanut itselleen herrakansan palvelija-identiteetin-

"Suurvalta kestää kauimmin henkisenä rakenteena"

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/wp-c ... tiin-2.pdf

[JV Lehtonen]

"Suomessa asuvat ruotsinkieliset ovat sielultaan edelleen
suurvallan kasvatteja, herrakansaa, joka valloitti Suomen ja jolla siksi on oikeus päättää suomalaisten kohtalosta ja elämästä."

Juuri tämä on se syy, miksi PAKKORUOTSI on kaikkein räikein loukkaus meitä suomenkielisiä kohtaan.

Kun meillä ei enää ole pakkoruotsia, suurvallan henkinen perillinen ei enää päätä meidän, valloitetun kansan asioista,
vaan me päätämme itse elämästämme. Eli olemme itsenäistyneet.

Mutta niin kauan kuin suomenruotsalaiset kantavat "DNAssaan" (Stubbin ilmaisu) suurvaltansa perintöä,
jota oikeat ruotsalaiset eivät suinkaan enää kanna, vaan ovat sopeutuneet muutokseen,
niin kauan heillä on tarve hallita ja määrätä meidän elämästämme- pakkoruotsin kautta.

Se, että he roikkuvat tässä asiassa kynsin ja hampain selittyy tällä

"Suurvalta elää kauimmin henkisenä rakenteena" -teesillä.

Milloin he aikovat sopeutua siihen, että Ruotsin suurvalta-aika on jo ohi ?
Onhan jo itse Ruotsikin sopeutunut siihen!

[Hannu Jussi]

Lehtonen. Aika hyvä vastaus. Kiitos.

Ruotsin suurvalta-aika loppui muuten vuonna 1714.
Ruotsissa kyllä rakennettiin ja kehitettiin maata, mutta Suomesta ei välitetty. Kaarle XII olikin jo n. vuonna 1711 kehottanut suomalaisia lähtemään Ruotsiin - tyhjentämään maan, koska Venäjä oli julistanut sodan Ruotsille jo 1700, eikä Kaarlea enää huvittanut taistella venäläisiä vastaan. Siispä vain ne mökin mummot ja muut köyhät, jotka eivät saaneet sanaa, että maa tyhjennetään, jäivät kymmeniksi vuosiksi Venäjän vallan alle.

Surujen puhuessa Ruotsin historiasta minä muistan tuon Ison Vihan ajan ja sen, että Suomea ei puolustettu kuin muutamaan kertaan satunnaisesti. Mietin myös sitä, mitä täällä Suomessa silloin 1700-luvulla rakennettiin. Tyhjille maatiloille rakennettiin muutama kartanon päärakennus. Olivat Kaarle XII armeijassa jossakin maailmalla kunnostautuneita upseereita, jotka Kaarle XII oli aateloinut.

Ruotsissakin orjuus lakkautettiin 1847 ja elinkeinon harjoitus vapautui vasta 1864, joten minun on todella vaikeata ymmärtää tuota Ruotsin historian ihannointia suomalaisesta perspektiivistä.
Suomen ollessa Venäjän vallan alla ja vihollisen armoilla, vietti Kaarle XII viisi vuotta "Turkin" vieraana ja sitten vihdoin palatessaan Ruotsiin määräsi loputkin miehet (ja myös viljan) tuotavaksi Ruotsiin ja sitten alkoikin taistelu Norjaa vastaan. Kuningas kuolikin tässä taistelussa.

[Tapsa]

Lehtonen huomauttaa olennaisesta asiasta.
Ruotsissa ihmisiä ei kiinnosta tämä höpötys ruotsin kielen asemasta Suomessa. Ja kun me puolustamme suomenkielisten kielivapautta, ei se ole mitään maaottelua Ruotsin kanssa.

Suru-poliitikot ja muut vastaavat eivät myöskään ole kielivapauskamppailun varsinainen osapuoli täällä.

Todellinen vastustaja on valtavan suuren suomenkielisen enemmistön yläpuolella ja keskuudessa vaikuttava "esivalta"-ideologia, johon uskoo poliittinen ja kulttuurieliitti. "Esivalta" tarkoittaa meille ylhäältä määrättyä suru-koneistoa ja sen hallintoperinnettä. Siinä on suruja mukana käsikirjoittajina ja kuiskaajina ja rahoittajina.

Vasta silloin kun syttyy oikea "kielisota" kansan ja tuon pääasiassa suomenkielisen hallitusvallan välille, alkaa muutos kielivapautta kohti. Nyt seistään ja "keskustellaan". Kielisota käydään suomen kielellä ja pääasiassa suomenkielisten kesken. Suomessa pääkansalliskieli on suomi, ja muut ovat hyvin pieniä vähemmistöjä.

Poliitikot höpöttävät sitä "kaksikielisyys"asiaa niin kauan kuin kukaan ei puraise vaan pelkästää jotkut välillä hiljaa haukkuvat (omassa porukassaan).

[Jan-Erik Andelin]

Jotenkin tämä tosiasia, että ruotsi on suomenkielislle vieras kieli, ei tunnu loksahtavan surujen tajuntaan. Luulisin, että tästä johtuen syntyy paljon väärinkäsityksiä ja turhaa inttämistä. Tunnistatko tämän asian omassa ajattelussasi, Andelin?

En tunnista. Kyllä minä olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että ruotsi on suuressa osassa Suomea yhtä vieras kieli kuin vaikkapa saksa, ranska, venäjä tai saame.

Toinen asia on, että Suomessa on toisaalta alueita, jossa ruotsilla on vahvempi asema kuin millään näistä mainituista kielistä missään päin Suomea. Työelämässä englanti on todennäköisesti Suomen toiseksi käytetyin kieli, mutta arkielämässa se on edelleen ruotsi.

Totean lopuksi, ettet ottanut lainkaan kantaa siihen mistä alunperin lähdettiin liikkeelle, eli siitä kansalaisaloitteen yhdestä lauseesta. Mitä olitkaan mieltä siitä?

[TK]

Ruotsi halutaan samalle viivalle muiden vieraiden kielten kanssa kouluissa ja työpaikkoja täytettäessä on huomioitava kielten osaamisen todellinen tarve, joten vastukseni (26.6. klo 00.15) sisältää kyllä vastauksen myös esittämääsi lauseeseen. Eikä ole mielekästä juuttua yhteen lauseeseen, koska aloite ei ole valmiiksi lakitekstiksi kaavailtu kokonaisuus.

Toisaalta Itä-Suomessa ja pitkin itäistä rajaa Pohjois-Suomeen asti on kuntia, joissa on runsaasti venäjänkielisiä asukkaita. Ja toisaalta suurissa kaupungeissa kuulee nykyään puhuttavan paljon useammin jotain muuta vierasta kieltä kuin ruotsia.

Suomen kielitilanne on muuttunut nopeasti 1990-luvulta alkaen. Suomi on tänä päivänä monikielinen maa, jonka selvä pääkieli on suomi. Muunkielisiä on jo yhtä paljon kuin surukielisiä (ellei ole jo enemmänkin). Surujen näyttää olevan hyvin vaikea sopeutua todelliseen kielitilanteeseen.

[Jan-Erik Andelin]

No hyvä, että kautta rantain hyväksyit vähintään lievemmän muodon tuosta kansalaisaloitteen lauseesta. Olkoon yksittäinen lause, mutta taitaa kyllä jossain valiokunnassa pistää silmään, että mitä sillä aloitteella (kenties vahingossa) ajetaan takaa.

Toisaalta Itä-Suomessa ja pitkin itäistä rajaa Pohjois-Suomeen asti on kuntia, joissa on runsaasti venäjänkielisiä asukkaita. Ja toisaalta suurissa kaupungeissa kuulee nykyään puhuttavan paljon useammin jotain muuta vierasta kieltä kuin ruotsia. Suomen kielitilanne on muuttunut nopeasti 1990-luvulta alkaen. Suomi on tänä päivänä monikielinen maa, jonka selvä pääkieli on suomi.

Onhan se näin. Vain neljässä maakunnassa ruotsinkieliset ovat suomenkielisten jälkeen suurin kieliryhmä (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa), Kanta-Hämeessä ovat vironkieliset ja muun manner-Suomen 11 maakunnassa venäjänkieliset.

Kuitenkin harmittaa joskus nämä puheet, ettei "ruotsia enää suurissa kaupungeissa kuule". Siellähän suurin osa Suomen ruotsinkielisistä asuu, 35 000 Helsingissä ja 20 000 Espoossa. Se, että heidän osuutensa prosentuaalisesti on pieni on sitten jostain karttaharjoituksesta haettua tietoa.

No, tämä ei nyt minkäänlaisena argumenttina kielivapausasiaassa, vaan yleistietona.

[Hansa]

Jan-Erik: "harmittaa joskus nämä puheet, ettei "ruotsia enää suurissa kaupungeissa kuule". Siellähän suurin osa Suomen ruotsinkielisistä asuu, 35 000 Helsingissä ja 20 000 Espoossa."

Vaikka ruotsia kuulee esim Helsingissä, se ei merkitse sitä, että heidän takiaan kaikkien suomalaisten tarvitsisi opetella pakollista ruotsia, koska Suomen ruotsinkieliset olosuhteiden pakosta, oman etunsa vuoksi, joutuvat opettelemaan maan pääkielen, niinkuin pienet kielivähemmistöt kaikissa maissa, esim ruotsinsuomalaiset, joutuvat tekemään.

Kieltenopiskelun pitää perustua tarpeeseen, julkista rahaa ei riitä törsättäväksi mihin tahansa, jonka joku kokee hauskaksi tai väittää kuuluvan yleissivistykseen.

Suomessa kuulee entistä enemmän ja useampia vieraita kieliä, kuten kaikkialla Euroopassa. Mutta realiteetti on, että ihmisen aika ja resurssit eivät riitä monien eri kielten opiskeluun. Pakko on valita, mikä on missä ja kenelle kohtuullista, järkevää ja tarpeellista

[Noustenmaa]

Mutta kansalaisaloitteessa sanotaan näin:

Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.
Eikö se silloin käänteisesti tarkoita myös että:
Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka opiskelevat ruotsia, eivät jatko-opintojen ja työuran suhteen hyödy siitä suhteessa niihin, jotka eivät opiskele ruotsia - ?

Tämä tarkoittaisi, ettei missään työhaastattelussa koko Suomen maassa saisi hyötyä siitä, että on opiskellut tai osaa ruotsia. En sitten tiedä olisiko tämä sinusta hyvä vai huono asia. Miten on? Tuota asiaa on selitelty parhain päin. Jos olisi ollut joku valpas juristi pöydän sivussa kun tuota aloitetta kirjoitettiin, se mitä mahdollisesti tarkoitettiin - ja johon voisinkin jopa yhtyä - olisi vaikkapa voitu kirjata näin:

Tämänlaisia tulkintoja voi toki esittää mutta paljon hyvää tahtoa ymmärtää aloitetta ja sen sisältöä silloin kyllä puuttuu.

Tietenkään ei pyritä siihen että jonkun toisen kieliopinnot nollattaisiin lainsäädännöllä. Tämän pitäisi kaikille olla täysin selvää. Tällä halutaan kiinnittää huomiota siihen tilanteeseen jossa tulevaisuudessa ihmisiä palkataan töihin joissa ei muulla kielitaidolla oikeasti ole mitään merkitystä kuin suomella. Aloitteen toteutuessa ruotsia opiskelleet eivät olisi yhtään sen paremmassa asemassa kuin saksaa tai espanjaa lukeneet jos kyseisiä kieliä ei työn tekemisessä vaadita.

Pidän tämän ymmärtämättä jättämistä tahallisena yrityksenä mustamaalata aloitetta ja sen tavoitteita.

[Jan-Erik Andelin]

Vaikka ruotsia kuulee esim Helsingissä, se ei merkitse sitä, että heidän takiaan kaikkien suomalaisten tarvitsisi opetella pakollista ruotsia,

Taisinpa juuri kirjoittaakin, että se ollut minun puolestani mikään argumentti kielivapausasiassa.

Toinen yleinen argumentti on että "muunkielisiä on jo enemmän kuin ruotsinkielisiä". Hehän eivät kuitenkaan puhu kaduilla "muu"-kieltä vaan yleisimmin viroa, venäjää tai jotakin muuta 150:stä Suomessa puhuttavasta vieraasta kielestä, moni toki englantia.

Kieltenopiskelun pitää perustua tarpeeseen.

Olisi hyvä yrittää hahmottaa mistä tämä tarve sitten muodostuu. Onko esimerkiksi vieraskielisillä paikkakuntalaisilla vaikutusta tähän? Muodostaako julkinen sektori tarpeen? Koulut ja koulutus? Muodostaako kaupallinen palveluala tarpeen? Mikä on paikallisten yritysten ulkomaankaupan vaikutus? Matkailun? Läheisyys valtakunnan rajaan?

[NRR]

Kieltenopiskelun pitää perustua tarpeeseen.

Olisi hyvä yrittää hahmottaa mistä tämä tarve sitten muodostuu. Onko esimerkiksi vieraskielisillä paikkakuntalaisilla vaikutusta tähän? Muodostaako julkinen sektori tarpeen? Koulut ja koulutus? Muodostaako kaupallinen palveluala tarpeen? Mikä on paikallisten yritysten ulkomaankaupan vaikutus? Matkailun? Läheisyys valtakunnan rajaan?

Mistä tarve muodostuu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Virossa,...?

Paikalliset yritykset vaikuttavat perheiden valintoihin, mutta iso osa nuorista siirtyy kuitenkin opiskelemaan ja työskentelemään kotikunnan ulkopuolelle. Tärkeintä on lasten ja nuorten oma mielenkiinto, perheiden mahdolliset muut kytkennät eri kielialueisiin.

[Hansa]

"Kieltenopiskelun pitää perustua tarpeeseen."
"Olisi hyvä yrittää hahmottaa mistä tämä tarve sitten muodostuu. Onko esimerkiksi vieraskielisillä paikkakuntalaisilla vaikutusta tähän? Muodostaako julkinen sektori tarpeen? Koulut ja koulutus? Muodostaako kaupallinen palveluala tarpeen? Mikä on paikallisten yritysten ulkomaankaupan vaikutus? Matkailun? Läheisyys valtakunnan rajaan?"

Paikkakunnan vieraskielisillä on ilman muuta merkitystä. Esim venäjänkielisillä ja ruotsinkielisillä jne

Julkisen sektorin tarpeet on asia, jota vanhemmat miettivät ja jotka kouluviranomaisten on otettava huomioon (esim pääkaupunkiseutu, Vantaa)

Koulut, koulutus ? Ei, koulujen pitää mukautua kansalaisten ja elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeisiin

Läheisyys valtakunnan rajaan - sillä on merkitystä, mm Itä-Suomessa ja pohjoisessa länsirajalla
Kuitenkin pitää huomata, että rajan läheisyydessä voidaan tarvita muitakin kieliä kuin rajan takaista, esim Turku, Vaasan seutu


Jan-Erik, unohdat laajemman näkökulman, EUn, globalisaation, monikielisten perheiden tarpeet, opiskelijavaihdon, työkomennukset, - kansalaisilla pitää olla oikeus päättää kieliopinnoistaan myös noista näkökulmista

Kielivalinnassa pitää kunnioittaa kansalaisten tarpeita ja mielipidettä. Luotan siihen että kansalaiset osaavat itse ratkaista, minkä kielen opiskelun he näkevät itselleen tärkeäksi, eri syistä. Ihmisillä pitää olla oikeus "hakea oman elämänsä parasta", kuten pääministeri totesi hiljattain.

[JV Lehtonen]

" Ihmisillä pitää olla oikeus "hakea oman elämänsä parasta", kuten pääministeri totesi hiljattain."

Tälle peukkua! Motivaatio on kieltenopiskelussa korostetun tärkeä osatekijä!

Pakkoruotsin ylläpitäjät asettuvat kansan yläpuolelle tietäen paremmin, mikä on
"kansalaisen oman elämän paras"

Kyllähän sellainen besserwisser-asenne alkaa jo hiljaisempaakin miestä kyrsiä!