Isompi kielipoliittinen kuvio taustalla ?

[NRR]

JEA, tunnetko sinä ketään, jolle pakkoruotsi on ollut haitaksi ja jonka olisit suonut saaneen käydä koulunsa ilman pakkoruotsia?

En tunne. Tunnen lapsia, joilla on ollut laajoja oppimisvaikeuksia joissa kouluruotsi varmaan on ollut yhtenä ongelmana muitten joukossa. Mutta joustava ja pätevä suomalainen koulujärjestelmä on pitänyt heistäkin huolen, joskus aika erikoisinkin ratkaisuin.--- Hyvä nuoruuden kaveri jätti ns. pakkosuomen takia ylä-asteen kesken ja suoritti koulunsa loppuun asuen yksin Ruotsissa ja meni sitten siellä suoraan työelämään. --- tuntemieni maahanmuuttajien keskuudessa olisi ollut haitaksi jos he olisivat lähteneet valitsemaan ruotsin ensimmäiseksi kielekseen. Tässä kannatan ehdottomasti suomea ensimmäisenä kielenä lähes koko maassa. Mutta heidän lastensa joukossa en tällä hetkellä tunne yhtään lasta, jonka olisi saatava vapautusta juuri ruotsinopetuksesta.

Näin arvelin - ja tapasi puhua koululaitoksesta, joka hoitaa kaiken kaikkien parhaaksi, on turhan imelä, sillä ongelmia on paljon.

Mutta ymmärrän, että on vaikea hyväksyä muiden kokemusta, jos sitä ei ole läheltä nähnyt - ja jos se vielä naarmuttaa omaa identiteettiä ja käsitystä oman äidinkielen siunauksellisuudesta isänmaalle. Tämä on se ruotsinkielisten oma suuri este vuoropuhelulle.

Vaikkei näitä ongelmia vielä tunnusteta, oli eduskuntakeskustelussa pieni välähdys tätäkin: "Suna Kymäläinen /sd: --- jokaisella on oikeus äidinkieleensä ja oikeus olla omasta äidinkielestään ylpeä. Pitää kuitenkin samanaikaisesti muistaa, että monien Suomen kansalaisten äidinkieli tällä hetkelläkin on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Ei kieliä voi arvottaa keskenään. --- Keskustelin edustaja Modigin kanssa tästä pakkoruotsista tai ruotsikysymyksestä, ja siinä oli mielestäni mielenkiintoinen ajatus, että voisiko vapauttaa tätä asennetta siltä osin, että ruotsin kielen arviointeja muutettaisiin hyväksytty tai hylätty -suuntaan. Silloin nämä lapset, joilla ei ole resursseja kielten opiskeluun, kuitenkin voisivat opiskella ilman pelkoa siitä, että tuo alentaa sitten mahdollisesti todistusten keskiarvoja."

Tässä siis jo tunnustettiin, että ongelmia ruotsin suorittamisessa saattaa olla, tosin puhuttiin vain häveliäästi keskiarvon laskusta, joka tietysti sekin vaikuttaa vielä useamman elämään.

Suomenkielisillä ei myöskään ole sellaista hätävaraa kuin ruotsinkielisillä - että voisi muuttaa omankieliseen maahan, jossa voisi suorittaa opintonsa vain omalla kielellään. Lisäksi meillä on tuo ainutkertainen virkapakkoruotsi, kaikille pakollinen virkakieli, jollaista ei missään muualla ole.

Mielestäni ehdotus linnunpöntöistä edes yhdessä maan kunnista, joissa voisi asua virtuaalisesti sen aikaa, että lapsi saa koulusta paperit, olisi vähintäänkin reilu!

Mutta se, että suomalaisella olisi oikeus omaan kielitaitoon omilla ehdoilla on vielä kaukana tästä keskustelusta. Siihen ajattelua on ohjattava. Ehkä jo huomenna, nukutun yön jälkeen. Öitä.

[Indigo]

Eli on siis tosiaan olemassa pienituloisia suomenruotsalaisia palvelijoita, jotka eivät todennäköisesti äänestä RKP:tä (kirjastoväki on vähän vasemmalle kallellaan, nääs).

Mielenkiintoinen arvio. Uskon kuitenkin, että jos nyt menisit Hankoon RKP:n puoluepäiville vilkaisemaan kokousväkeä, niin todennäköisesti löytäisit hieman matalapalkkaisempaa väkeä kuin mitä ilmeisesti odotat. RKP:n ydin on kovasti keskiluokkainen porukka, ja nämä suurituloiset suomenruotsalaiset eivät kyllä puoluepolitiikalle, eikä välttämättä edes RKP:lle lämpene. Carl Haglund on lähtöisin lääkärisperheestä, Wallin on kirjakauppiaan poika ja Nylander on kovin matalaprofiiliseksi jääneestä ilmeisesti palkansaajaperheestä jne.

Kyllähän RKP:tä äänestää sekalainen seurakunta suomenruotsalaisia, mutta omasta ammattikunnastani varmaan osa ainakin äänestää vasemmalla olevia ruotsinkielisiä eikä RKP:tä. Ehkä palkkakehitystä pitäisi tarkistaa, jotta voisi tuntea itsensä edes keskiluokkaiseksi .

[JV Lehtonen]

Pakkoruotsin asemasta koulutuksessa on keskustelu vuodesta 1987 lähtien eli lähes 30 vuotta. Tänä aikana maailma on ratkaisevasti muuttunut. Englanti on noussut hallitsevaan asemaan kansainvälisessä kanssakäymisessä. Tämä rinnalla muiden suurten kielten, kuten espanjan, portugalin, kiinan ja Suomessa venäjän osaamisen tarve on korostunut EU:ssa tärkeiden ranskan ja saksan rinnalla. Kun näin on, eduskunnalle 24.4. jätetyssä kansalaisaloitteessa vaaditaan, että oppilaiden tulisi voida vaihtaa ns. pakkoruotsi johonkin muuhun kieleen.

Kielikeskustelussa on jäänyt täysin syrjään pakkoruotsin osuus syrjäytymisessä. Vaikka englantia osataan netin takia aiempaa paremmin, niin toisaalta kielellisesti heikoimpien oppilaiden – 10-15 prosenttia kaikista - taidot lukemisessa ja kirjoittamisessa jäävät liian heikoiksi jatko-opiskeluvalmiuksien kannalta. Minusta näille oppilaille tulisi tarjota mahdollisuus tehostettuun äidinkielen oppimiseen. Tehostetun äidinkielen (suomen tai ruotsin) opetuksen tulisi siis olla yksi valinnaisista kielistä ”toisen kotimaisen” sijaan.

Jos ei osaa kunnolla äidinkieltä, muu oppiminen vaikeutuu. Pakkoruotsin tunneilla opittu EVVK-asenne (ei voisi vähemmän kiinnostaa) saa muukin oppimisen tuntumaan turhalta. Tämä edistää ajan mittaan syrjäytymistä, vaikka käden taidoissa tällainen nuori olisi taitava ja voisi olla hyvä ammatissaan.

Ratkaisu ongelmaan ei ole koulussa istuttamisen ajan pidentäminen tai kurinpalautukset oppitunneille, jos oppimista ei ylipäätään koeta mielekkääksi puuttuvan omaksumiskyvyn eli äidinkielen riittävän osaamisen takia. Elämän eväät ovat vähäiset, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta.

Päästötodistusta jatko-opinnoista ei saa, jos ei ole suorittanut opintoihin kuuluvaa pakkoruotsiosuutta maahanmuuttajia lukuun ottamatta (esim. asetus 794/2004 6§). Onko kukaan koskaan selvittänyt kuinka paljon tällaisia suomalaisia on sitten vuoden 1978, jolloin pakkoruotsi tuli myös ammattikoulutukseen ja yliopistoihin? Entä ne, joiden valmistuminen on viivästynyt kuukausilla tai jopa vuosilla pakkoruotsin takia? Opinahjotkaan eivät saa valtiolta rahaa valmistumattomista. Eikö opintoaikoja pitänyt lyhentää, valmistumista tehostaa ja kelpoisuusvaatimuksia ammattiin väljentää?

Ehkä maahanmuuttajien vapauttaminen toisen kotimaisen osaamisesta on osaltaan luomassa kielteisyyttä maahanmuuttoa kohtaan. Turha myös on puhua kielivähemmistön oikeuksista, koska RKP ei itse hyväksy sitä, ettei suomalainen nuori osaa ruotsia.

On kohtuutonta ja varsin syrjäyttävää jättää jatko-opiskelijat ilman minkäänlaista todistusta vain sen takia, että pakkoruotsi on suorittamatta. Ikään kuin leimata heidät täysin epäonnistuneiksi kansalaisiksi kaikkien muidenkin taitojen osalta.

Onko mahdollisuus työllistyä valtiolle ja kaksikielisiin kuntiin niin tärkeää, että työllistymismahdollisuuksia muille sektoreille haitataan epäämällä todistuksen saanti vain pakkoruotsin takia? Onko Suomi jo polarisoitunut sen mukaan osaako ” virallisesti” ruotsia vai ei?

EU:n mukaan pakkoruotsi on Suomessa historiallisista ja poliittisista syistä. 2000-luvun Suomessa ei kuitenkaan enää ole sosiaalisista, taloudellisista ja psykologisista syistä varaa syrjäyttää 10-15 prosenttia nuorista pakkoruotsin takia. Tämän ovat kokoomuksen nuoret ymmärtäneet ollessaan aloitteentekijöitä kansalaisaloitteessa pakkoruotsin poistamiseksi kaikilla koulutusasteilla.

Pääministeri Jyrki Katainen myös totesi viime elokuussa pitämässään puheessa, että muutoksen keskeisenä tekijänä ovat erilaiset ihmiset, ”jotka eivät suostu elämään perinteisten auktoriteettien rajaamien ohjeiden mukaan”. Pääministeri näki muutoksessa haasteita, todeten, että ”oikea demokratia vahvistuu, ihmiset tekevät keneltäkään lupaa kyselemättä – ja sitä tarvitsematta – omia valintojaan”. Nämä valinnat tulisi mielestäni myös sallia kieliopinnoissa.

Erkki Pihkala
Professori, emeritus"

Juuri näin. Olemme heikoimpien, järjestelmän simputtamien puolella tässä asiassa.
RKP ei ole heikompien puolella.

Nyt lapsemme ovat vain pelinappuloita herrakansan pelissä.

Alan nyt käyttää kansan parissa kuulemaani
yleistä ilmaisua myös täällä kirjallisella puolella.

Se on hyvin yleisesti käytössä, kun arvioidaan suomenruotsalaisia ryhmänä!
Onko se kiihotusta kansanryhmää vastaan ?

Siinä tapauksessa ryhmä kiihottaa itse kansaa itseään vastaan - edunvalvojiensa kautta!

Minä ainakin kiihdyin näistä pakkoruotsin puolustuspuheista,.
nehän oli suunnattu suomenruotsalaisille- ei suinkaan kansalaisaloitteen tekijöille tai 2/3 kansasta.

Suuri osahan oli ruotsiksi, joka ei ole meidän äidinkielemme!

[Jan-Erik Andelin]

Indigo: Ehkä hieman yllättävä tieto on, että suomenruotsalaisista n. 3 % äänestää Perussuomalaisia, mikä on enemmän kuin mitä äänestävät Keskustaa tai Vasemmistoliittoa.

[NRR]

Pakkoruotsin asemasta koulutuksessa on keskustelu vuodesta 1987 lähtien eli lähes 30 vuotta. Tänä aikana maailma on ratkaisevasti muuttunut. Englanti on noussut hallitsevaan asemaan kansainvälisessä kanssakäymisessä. Tämä rinnalla muiden suurten kielten, kuten espanjan, portugalin, kiinan ja Suomessa venäjän osaamisen tarve on korostunut EU:ssa tärkeiden ranskan ja saksan rinnalla. Kun näin on, eduskunnalle 24.4. jätetyssä kansalaisaloitteessa vaaditaan, että oppilaiden tulisi voida vaihtaa ns. pakkoruotsi johonkin muuhun kieleen.

Kielikeskustelussa on jäänyt täysin syrjään pakkoruotsin osuus syrjäytymisessä. Vaikka englantia osataan netin takia aiempaa paremmin, niin toisaalta kielellisesti heikoimpien oppilaiden – 10-15 prosenttia kaikista - taidot lukemisessa ja kirjoittamisessa jäävät liian heikoiksi jatko-opiskeluvalmiuksien kannalta. Minusta näille oppilaille tulisi tarjota mahdollisuus tehostettuun äidinkielen oppimiseen. Tehostetun äidinkielen (suomen tai ruotsin) opetuksen tulisi siis olla yksi valinnaisista kielistä ”toisen kotimaisen” sijaan.

Jos ei osaa kunnolla äidinkieltä, muu oppiminen vaikeutuu. Pakkoruotsin tunneilla opittu EVVK-asenne (ei voisi vähemmän kiinnostaa) saa muukin oppimisen tuntumaan turhalta. Tämä edistää ajan mittaan syrjäytymistä, vaikka käden taidoissa tällainen nuori olisi taitava ja voisi olla hyvä ammatissaan.

Ratkaisu ongelmaan ei ole koulussa istuttamisen ajan pidentäminen tai kurinpalautukset oppitunneille, jos oppimista ei ylipäätään koeta mielekkääksi puuttuvan omaksumiskyvyn eli äidinkielen riittävän osaamisen takia. Elämän eväät ovat vähäiset, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta.

Päästötodistusta jatko-opinnoista ei saa, jos ei ole suorittanut opintoihin kuuluvaa pakkoruotsiosuutta maahanmuuttajia lukuun ottamatta (esim. asetus 794/2004 6§). Onko kukaan koskaan selvittänyt kuinka paljon tällaisia suomalaisia on sitten vuoden 1978, jolloin pakkoruotsi tuli myös ammattikoulutukseen ja yliopistoihin? Entä ne, joiden valmistuminen on viivästynyt kuukausilla tai jopa vuosilla pakkoruotsin takia? Opinahjotkaan eivät saa valtiolta rahaa valmistumattomista. Eikö opintoaikoja pitänyt lyhentää, valmistumista tehostaa ja kelpoisuusvaatimuksia ammattiin väljentää?

Ehkä maahanmuuttajien vapauttaminen toisen kotimaisen osaamisesta on osaltaan luomassa kielteisyyttä maahanmuuttoa kohtaan. Turha myös on puhua kielivähemmistön oikeuksista, koska RKP ei itse hyväksy sitä, ettei suomalainen nuori osaa ruotsia.

On kohtuutonta ja varsin syrjäyttävää jättää jatko-opiskelijat ilman minkäänlaista todistusta vain sen takia, että pakkoruotsi on suorittamatta. Ikään kuin leimata heidät täysin epäonnistuneiksi kansalaisiksi kaikkien muidenkin taitojen osalta.

Onko mahdollisuus työllistyä valtiolle ja kaksikielisiin kuntiin niin tärkeää, että työllistymismahdollisuuksia muille sektoreille haitataan epäämällä todistuksen saanti vain pakkoruotsin takia? Onko Suomi jo polarisoitunut sen mukaan osaako ” virallisesti” ruotsia vai ei?

EU:n mukaan pakkoruotsi on Suomessa historiallisista ja poliittisista syistä. 2000-luvun Suomessa ei kuitenkaan enää ole sosiaalisista, taloudellisista ja psykologisista syistä varaa syrjäyttää 10-15 prosenttia nuorista pakkoruotsin takia. Tämän ovat kokoomuksen nuoret ymmärtäneet ollessaan aloitteentekijöitä kansalaisaloitteessa pakkoruotsin poistamiseksi kaikilla koulutusasteilla.

Pääministeri Jyrki Katainen myös totesi viime elokuussa pitämässään puheessa, että muutoksen keskeisenä tekijänä ovat erilaiset ihmiset, ”jotka eivät suostu elämään perinteisten auktoriteettien rajaamien ohjeiden mukaan”. Pääministeri näki muutoksessa haasteita, todeten, että ”oikea demokratia vahvistuu, ihmiset tekevät keneltäkään lupaa kyselemättä – ja sitä tarvitsematta – omia valintojaan”. Nämä valinnat tulisi mielestäni myös sallia kieliopinnoissa.

Erkki Pihkala
Professori, emeritus"

Juuri näin.

Tuhat kertaa näin!
Missä ja koska tämä on julkaistu?
Fanitan Pihkalaa nyt täysillä!
Jossen olisi eilen antanut kaikkia ruusuja jänkäkoiralle, tulisi niitä nyt tähän sylillinen.
Ehkä nyt on aika lähetellä suukkoja poskille: x x

[Jan-Erik Andelin]

Siinä tapauksessa ryhmä kiihottaa itse kansaa itseään vastaan!

Koitko oikeasti eduskuntakeskustelun noin? Minusta siellä oltiin aika lailla rauhallisesti siellä missä kuului olla, eli koulutuspolitiikassa, eikä niinkään kieli- tai vähemmistöpolitiikassa. PS ja M11 eivät rähjänneet herrakansasta ja RKP jätti marmattamatta siitä, että ruotsinkielisiä palvellaan huonosti.

[JV Lehtonen]

Missä ja koska tämä on julkaistu?

Nyt en muista, kun minulla on näitä verkostoja niin paljon, että menee jo sekaisin,
mikä tieto mistäkin tulee. Nykypäivä -lehti ??

Pihkala on kyllä asiasta jo kirjoittanut aikaisemmin.

--------------
Toisaalta Lapsiasiamies vahvistaa ison kuvion, mutta ei tietenkään uskalla sanoa ääneen "pakkoruotsi"

"Uusi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on huolissaan lasten eriarvoistumisesta. – Harvojen Suomi vai kansakunta kaikille? Jokainen mukula on pidettävä kärryillä. Tässä tehtävässä emme ole onnistuneet riittävästi, vappuna virassaan aloittava Kurttila arvioi."

"Hän huomauttaa, että Suomessa joka kahdeksas poika ei osaa lukea peruskoulun päättyessä selvitäkseen jatko-opinnoista ja työelämästä."

http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/ ... ew/1881413

[JV Lehtonen]

Siinä tapauksessa ryhmä kiihottaa itse kansaa itseään vastaan!

Koitko oikeasti eduskuntakeskustelun noin? Minusta siellä oltiin aika lailla rauhallisesti siellä missä kuului olla, eli koulutuspolitiikassa, eikä niinkään kieli- tai vähemmistöpolitiikassa. PS ja M11 eivät rähjänneet herrakansasta ja RKP jätti marmattamatta siitä, että ruotsinkielisiä palvellaan huonosti.

Ei pidä vain kuunnella yksittäisiä puheenvuoroja, vaan katsoa kokonaisuutta.

Kokonaiskuva on juuri tämä:
Puolustajat puhuivat suomenruotsalaisille, eivät suomenkielisille.

Suomenkieliset olivat toimenpiteiden kohde, objekti, kuten koko pakkoruotsijärjestelmässä
ja kaksikielisyysjärjestelmässä.

Viesti hallitukselta oli: suomenruotsalaiset, emme ota kansan mielipidettä huomioon,
asetelma jatkuu ennallaan!

[JV Lehtonen]

Viesti hallitukselta oli: suomenruotsalaiset, emme ota kansan mielipidettä huomioon,
asetelma jatkuu ennallaan!

Ja tämä on ollut viesti koko itsenäisyyden ajan..

Kuinka kauan tätä viestiä aiotaan toistaa ?

On aina ollut ja on edelleen olemassa VANHA bättre folk,

Ei siis ole vaaraa, että tulee "uusi bättre folk";
kuten edustaja Tuppurainen maalaili, kun "tasa-arvoistava pakko" poistuu!

Bättre folk on nykyjärjestelmän tulos!
Itse itseään ruokkiva, enemmistölle epäoikeudenmukainen systeemi.

JEA, olen yrittänyt asettaa itseni suomenruotsalaisen kansanryhmän asemaan,
mutta se on mahdotonta.

Ei alistettu kansa osaa kuvitella itseään herrakansaksi.

Tosin erät saamelaiset haukkuivat minut juuri herrakansan edustajaksi,
ja olivat iloisia, kun vielä isompi herra kiusaa meitä pakkoruotsilla!

Voin vakuuttaa sinulle, että tämä kielikysymys on kaikenkaikkiaan tulenarka
ja herättää jopa minulle hyvin yllättäviä assosiaatioita!

Pinnan alla kuplii ja pahasti!

Edit: Mutta minä lähden nyt korjaamaan "veneramppiani" - venhot vesille!

[NRR]

Minä ainakin kiihdyin näistä pakkoruotsin puolustuspuheista,
nehän oli suunnattu suomenruotsalaisille- ei suinkaan kansalaisaloitteen tekijöille tai 2/3 kansasta.
Suuri osahan oli ruotsiksi, joka ei ole meidän äidinkielemme!

Ei pidä vain kuunnella yksittäisiä puheenvuoroja, vaan katsoa kokonaisuutta.
Kokonaiskuva on juuri tämä:
Puolustajat puhuivat suomenruotsalaisille, eivät suomenkielisille.

Viesti hallitukselta oli: suomenruotsalaiset, emme ota kansan mielipidettä huomioon,
asetelma jatkuu ennallaan!

Olet tässä analyysissäsi täysin oikeassa. Siksi pakon pitkittäjät ovat niin tyytyväisiä keskusteluun ja siksi pakon kriitikot kokevat, että koko keskustelu ohitti kansalaisaloitteen sisällön.

"Hän huomauttaa, että Suomessa joka kahdeksas poika ei osaa lukea peruskoulun päättyessä selvitäkseen jatko-opinnoista ja työelämästä."

Tämä on totta ja ongelmat vain pahenevat. Myös lukiolaisista osa on äidinkielessä hyvin heikkoja. Äidinkielen yo-kokeen vaatimukset ovat samalla nousseet. Kuulin tutulta lukionopettajalta, että heidän lukioissaan äidinkielenopettajat antavat maksullisia yksityistunteja. Meillä ollaan menossa siihen, että "varakkaat koulumyönteiset perheet" hankkivat lapsilleen, joilla on oppimisen ongelmia, maksullista tukiopetusta kaikilla tasoilla. Yleinen opetus syrjäyttää armotta.

[Indigo]

Indigo: Ehkä hieman yllättävä tieto on, että suomenruotsalaisista n. 3 % äänestää Perussuomalaisia, mikä on enemmän kuin mitä äänestävät Keskustaa tai Vasemmistoliittoa.

Voihan tuota tavallaan yllättävänä pitää, mutta jos ruotsinkieliselle pakkoruotsikysymys on jokseenkin yhdentekevä (tai sattuu olemaan intomielinen kielivapaustaistelija), niin miksikäs ei Perussuomalaisia voisi äänestää. On kuulemma suosittu puolue nykypäivänä. En tiedä äänestäisinkö itse heitä pelkästään kielikysymyksen takia, koska muuten mielipiteet eivät kyseisen puolueen kanssa kovin usein kohtaa.

[Jan-Erik Andelin]

Mutta ymmärrän, että on vaikea hyväksyä muiden kokemusta, jos sitä ei ole läheltä nähnyt... Tämä on se ruotsinkielisten oma suuri este vuoropuhelulle.

Jaa. No, kenet ajattelit kutsua paikalle katsomaan mitä ovat vaatimuksillaan aiheuttaneet täällä yhteiskunnassa jos matikkaa tökkii? Ydinfyysikoita, rakennussuunnittelijoita, K-kauppiaita? Että kuinka te, hävytön herrasektori, kehtaatte vaatia tältä kirkassilmäiseltä lapselta prosenttilaskua, tilavuuslaskua ja toisen asteen yhtälöitä? Ja entä jos äidinkieli tökkii?

Tässä olen 26 vuotta asunut täysitoimisen kieltenopettajan kanssa, joten aika hyvin on ollut koulumaailmaan näköalaa. Tosin kyllä ruotsinkielisestä koulusta, jossa maahanmuuttajia on vähän - mutta näinhän toisaalta taidat toivoakin, ettei heitä laitettaisi ruotsinkielisiin kouluihin, tai pakolliseen ruotsinopetukseen yleensäkään, mikä on ajatus, jonka hyväksyn. En ole tuonlaajuiseen ongelmaan törmännyt josta puhut.

[NRR]

Mutta ymmärrän, että on vaikea hyväksyä muiden kokemusta, jos sitä ei ole läheltä nähnyt... Tämä on se ruotsinkielisten oma suuri este vuoropuhelulle.

Jaa. No, kenet ajattelit kutsua paikalle katsomaan mitä ovat vaatimuksillaan aiheuttaneet täällä yhteiskunnassa jos matikkaa tökkii? Ydinfyysikoita, rakennussuunnittelijoita, K-kauppiaita? Että kuinka te, hävytön herrasektori, kehtaatte vaatia tältä kirkassilmäiseltä lapselta prosenttilaskua, tilavuuslaskua ja toisen asteen yhtälöitä? Ja entä jos äidinkieli tökkii?.

Kielellisten ongelmien perustana on se, että äidinkieli tökkii. Se on äärimmäisen suuri haaste kaikelle muulle opiskelulle. Siksi ruotsi, jolla ei käytännössä ole näiden oppilaiden kannalta mitään merkitystä (jossei merkitystä ole useimpien muidenkaan kohdalla), on järjetön karsintakriteeri sille, kuka saa valmistua ja kuka ei. Lukivaikeuteen liittyy usein erilaisia muistin käytön ongelmia. Tämä tekee useamman kielen ja erityisesti sellaisen kielen, jolla ei ole käyttöä, oppimisen käsittämättömän vaikeaksi.

Matematiikassa voi toki olla suuria ongelmia. Mutta vaikka olisi kykenemätön kymmenen ylityksiin päässälaskuissa, voi kuitenkin saada taskulaskimella pinta-alat ja prosentit oikein. Matematiikka ei nojaa samalla tavalla muistiin kuin kielet ja muistin ongelmat eivät kertaudu siinä. Keskeinen matematiikan aines ei ole kovin laaja. Kerran reputetun kurssin saa usein läpi opettelemalla ne ensimmäisen kokeen helpoimmat laskut kunnolla. Matematiikan suhteen ei myöskään ole tätä virallista "on saavutettava virkamatematiikan taso" eli siinä voidaan joustaa ja sen opinnot voi päättää yleissivistävän puolen päättyessä.

Tässä olen 26 vuotta asunut täysitoimisen kieltenopettajan kanssa, joten aika hyvin on ollut koulumaailmaan näköalaa. Tosin kyllä ruotsinkielisestä koulusta, jossa maahanmuuttajia on vähän - mutta näinhän toisaalta taidat toivoakin, ettei heitä laitettaisi ruotsinkielisiin kouluihin, tai pakolliseen ruotsinopetukseen yleensäkään, mikä on ajatus, jonka hyväksyn.

Suomenkielisten koulujen maahanmuuttajaopetus onkin äärimmäisen tärkeä kehityskohde, siinä tärkeitä ovat sekä kotikieli että koulukieli (suomi).

Liitän tähän vielä kommenttini toisesta ketjusta:

Mutta, yksilönvapauden kannalta uusi avaus, siis julkisessa keskustelussa,
mahdollisuus antaa ruotsista arvosana
hyväksytty/suoritettu.
---
Tuhlaus jatkuu, resurssien hukkaaminen jatkuu, epäoikeudenmukaisuus jatkuu,
mutta yksilönvapautta kunnioitettaisiin hitusen enemmän.

Tämä olisi perheellemme aivan käsittämättömän suuri helpotus!!!!!!!!!!!!!! (En osaa kuvata, miten helpottunut olisin! Tanssisin ja laulaisin pari viikkoa putkeen!)

Tällä hetkellä peruskoulussa käytetään huomattavia erityisopetuksen resursseja kantamaan oppilaita läpi ruotsista. Tämä on heille toisaalta myös karhunpalvelus, sillä saadessaan viitosen tai kuutosen peruskoulun päättötodistukseen, heille jää velvollisuus lukea ruotsia kaikilla seuraavilla asteilla, muttei todellisuudessa minkäänlaisia eväitä pärjätä siinä. Seuraavilla asteilla aloitetaan siitä, minkä kasin saaneet osaavat. Ja nuo vitosen ja kutosen saaneet ovat jo kesän aikana valuneet neloseen tai nollaan. Ja vaikka ruotsi alkaisi alusta, he tippuvat nopeasti kärryiltä. Jos heille erityisopetuksen sijaan saisi vapautuksen, vapautus jatkuisi läpi koulupolun. Erittäin harvan kohdalla on odotettavissa ihmettä, jossa kielten oppimisen ongelma äkkiä katoaisi.

En usko, että kansanedustajamme edes ymmärtävät, että oppilaan keskiarvo voi olla ysin paikkeilla, vaikka ruotsi on viisi - eikä kyse ole mistään asenneongelmasta, vaan kielellisestä ongelmasta. En usko, että he näkevät lukioon menevän porukkaa, jolla ei ole edellytksiä lukea englantia enempää vieraita kieliä. Siksi lukioruotsiin tuskin tulee helpotuksia. Onhan osassa maahanmuuttajavaltaisia lukioita jo ns. tähtikursseja, joissa kurssi käydään tuplatuntimäärällä ja vailla oikeutta poissaoloon ja sitten nelosen sijaan saa vitosen. Tällaisten kurssien ottaminen kaikkiin lukioihin mukavasti nostaisi ruotsinopettajien tuntimääriä. Voitte kuitenkin arvata, millaisesta oppilasaineksesta on kyse, kun tuplatuntien jälkeenkin ollaan nelosessa - ja jatketaan kuitenkin kurssilta toiselle.

Olisiko sitten virkapakkoruotsin kohdalle tulossa myös tähtikurssi, jonka suorittanut saisi todistuksen vaan ei virkakelpoisuutta?

Tähänkään asti näitä pieniä joustoja ei ole voinut "tasa-arvosyistä" tehdä, vaan "tasa-arvosyistä" oppilaat ovat saaneet käydä kurssejaan uudestaan ja uudestaan ja jättää mahdollisesti opinnot kesken ja tinkiä jakto-opinnoistaan. Peruste, jota ei sanota ääneen, on se, että jos vapautuksia ryhdytään jakamaan eikä arvosanallakaan ole merkitystä, se pienikin motivaatio ruotsin opiskeluun katoaa.

Epäilen, että koko ehdotus on tehty vain, jotta muka olisi jotain muutosta ilmasta. On periaatteessa kansantaloudellisesti kallista antaa ruotsin toimia karsivana tekijänä koulutuksessa kaikilla tasoilla, mutta todellisuudessa suomenkielisellä puolella ollaan karskeja tällaisten asioiden suhteen. Linja tulee kyllä olemaan se, että jollei ruotsia opi, ei ole mitään asiaa lukioon tai korkeakouluihin. Ruohonen-Lernerkin puhui vain ammattikoululaisista, joiden keskiarvoa ruotsi laskee juuri sopivasti, ettei pääsyä halutuimmille sähkölinjoille ole.

Kyse on koulutuksen taustalla olevista käsitteistä: sivistys, lahjakkuus, "kaikkea" ei voi tehdä vapaaehtoiseksi. Karkeasti sanoen resurssien tuhlausta ruotsiin ei olla huomaavinaan, mutta niiden kouluttaminen, jotka eivät ruotsissa pärjää, nähdään resurssien tuhlauksena.

[Ohramies]

Voihan tuota tavallaan yllättävänä pitää, mutta jos ruotsinkieliselle pakkoruotsikysymys on jokseenkin yhdentekevä (tai sattuu olemaan intomielinen kielivapaustaistelija), niin miksikäs ei Perussuomalaisia voisi äänestää. On kuulemma suosittu puolue nykypäivänä. En tiedä äänestäisinkö itse heitä pelkästään kielikysymyksen takia, koska muuten mielipiteet eivät kyseisen puolueen kanssa kovin usein kohtaa.

Jos haluaa äänestää pakkoa vastaan niin ei jää paljoa vaihtoehtoja. Kokoomus on ollut aidalla puoluekokouksissa jo useamman kerran mihin suuntaan kielipolitiikassa kallistutaan. Toistaiseksi pakko on pakko joten en äänestä heitä.

Nurinkurisesti kokoomuksen äänestäjät menevät aika 50/50 pakon suhteen mutta sen jäsenet ovat ainoana isoista puolueista käsittelemässä puoluekokouksessa asiaa asiallisesti. Persuja ei voi tähän laskea mukaan kun linjaus on siellä jo tehty. Kepulla, demareilla, vassareilla kuin myös vihreillä äänestäjillä on paljon kovempi kaipuu vapauteen mutta sitä sitkeämmin puoluevaltuutetut tarrautuvat ruotsiin.

[Eero Nevalainen]

Oho, Jan-Erik on paikalla.

Kaiken tämän satojen postausten kirjoittelun jälkeen, omalla blogillasi ja täällä, pidät minua edellen heikäläisenä - teillä on, te haluatte, te voisitte. Eli vaikka tiedät minun olevan vapaa kielivalinnan kannalla niin – väärin sammutettu.

Kyse on siitä, ettet ole uskottava. Tunnen useampiakin potentiaalisesti vkv-kannattajia, jotka sitten oikeasti eivät kuitenkaan ole, kun pitäisi keskustella siitä mitä se tarkoittaa.

...Sinä et määrittele minua mielipiteitteni pohjalta, vaan etnisyyteni.

Woohoo... maaginen sana "etnisyys"

Sinulla on etnisyys. Nyt tulee ihan uskomattoman tärkeä kysymys: Onko minulla sinun mielestäsi etnisyys, joka poikkeaa sinun etnisyydestäsi?

Toiseksi olet vakuuttunut siitä, että joidenkin ainoa pyrkimys on, itseisarvona, tuottaa enemmistölle kärsimystä. Et ehkä sanoisi näin jos elinkeinoelämä haluaisi parempaa matematiikanopetusta tai yleensäkin enemmän kieltenopetusta. Mutta olet vakuuttunut, että tietyissä asioissa tietyillä kansanryhmillä on tämä ainoa tavoite.

No ei kai nyt kärsimystä, mutta silti niiden pitää toteuttaa tiettyjä juttuja sinun takiasi jotta tietyt asiat toteutuvat. Eräs minua aikanaan haastatellut ahvenanmaalainen heitti sanan "välineellistäminen" ja se oli minusta oikein hyvin asiantilaa kuvaava.