Mitä kansanedustajan tulee tietää pakkoruotsista

[JV Lehtonen]

Taidamme elää hyvin erilaisissa elämänpiireissä, joissa vallitsee hyvin erilaiset realiteetit.

http://www.stat.fi/til/perh/2010/02/per ... 01_fi.html
http://www.stat.fi/til/perh/2010/02/per ... 02_fi.html
http://www.stat.fi/til/vaerak/2011/01/v ... 01_fi.html
http://www.stat.fi/til/perh/2011/02/per ... 02_fi.html

Kaikista perheistä 87 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia (3,8). Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on kolmessa prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 42 000, mikä on kolme prosenttia kaikista perheistä.

Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä.

Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 4 700 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 24 600 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 19 800. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 2 500:lla.

[JV Lehtonen]

Taidamme elää hyvin erilaisissa elämänpiireissä, joissa vallitsee hyvin erilaiset realiteetit.

http://www.stat.fi/til/perh/2010/02/per ... 01_fi.html
http://www.stat.fi/til/perh/2010/02/per ... 02_fi.html
http://www.stat.fi/til/vaerak/2011/01/v ... 01_fi.html
http://www.stat.fi/til/perh/2011/02/per ... 02_fi.html

Kaikista perheistä 87 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia (3,8). Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on kolmessa prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 42 000, mikä on kolme prosenttia kaikista perheistä.

Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä.

Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 4 700 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 24 600 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 19 800. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 2 500:lla.

Ei siis tarvita mitään virallista kaksikielisyyttä, kun kaksikielisyys on perheissä!

[Jan-Erik Andelin]

Tarkoitat, että omaistulkkeja.

[JV Lehtonen]

Tarkoitat, että omaistulkkeja.

50 vuoden päästä ei ole ruotsinkielisiä perheitä kuin nimeksi,
venäjänkielisiäkin perheitä on enemmän.

Lapsistanne tulee kaksikielisiä, joten he ylläpitävät kaksikielisyyden rikkautta!

Valtion ei tarvitse siihen osallistua..

Lapsissanne on elävä kaksikielisyys!

Sitähän ei kukaan vastusta, elävää kaksikielisyyttä!

[Jaska]

Mutta koko maan mittakaavassa ilmiö on merkitykseltään mitätön.

Miten tuon nyt ottaa. 32 % kaikista ruotsinkielisistä Suomessa asuvat talouksissa, jossa joku muu puhuu suomea. Taisi olla mediatalojen käytettävissä olevia lukuja vuodelta 2010. Pitääpi päivittää, varmasti on tuo prosentti noussut.

Kolmasosa ruotsinkielisistä = alle 100 000 = alle 2 % suomilaisista. Koko maan tasolla aika marginaalista, vaikka saman verran koskee suomenkielisiäkin.

[Eero Nevalainen]

Mutta koko maan mittakaavassa ilmiö on merkitykseltään mitätön.

Miten tuon nyt ottaa. 32 % kaikista ruotsinkielisistä Suomessa asuvat talouksissa, jossa joku muu puhuu suomea. Taisi olla mediatalojen käytettävissä olevia lukuja vuodelta 2010. Pitääpi päivittää, varmasti on tuo prosentti noussut.

Kolmasosa ruotsinkielisistä = alle 100 000 = alle 2 % suomilaisista. Koko maan tasolla aika marginaalista, vaikka saman verran koskee suomenkielisiäkin.

Ja noista yli puolet ovat niitä primitiivistä vihaa täynnä olevia tyyppejä jotka allekirjoittivat kansalaisaloitteen.

[Jaska]

Mutta koko maan mittakaavassa ilmiö on merkitykseltään mitätön.

Miten tuon nyt ottaa. 32 % kaikista ruotsinkielisistä Suomessa asuvat talouksissa, jossa joku muu puhuu suomea. Taisi olla mediatalojen käytettävissä olevia lukuja vuodelta 2010. Pitääpi päivittää, varmasti on tuo prosentti noussut.

Kolmasosa ruotsinkielisistä = alle 100 000 = alle 2 % suomilaisista. Koko maan tasolla aika marginaalista, vaikka saman verran koskee suomenkielisiäkin.

Ja noista yli puolet ovat niitä primitiivistä vihaa täynnä olevia tyyppejä jotka allekirjoittivat kansalaisaloitteen.

Eero, selkeyttä lisää, pyydän! Aavistan että tämän kärki olisi voinut olla hauska, mutten tiedä mihin se kohdistuu...

[Eero Nevalainen]

Eero, selkeyttä lisää, pyydän! Aavistan että tämän kärki olisi voinut olla hauska, mutten tiedä mihin se kohdistuu...

Ihan määriä vertaillen vain...

[Jaska]

Eero, selkeyttä lisää, pyydän! Aavistan että tämän kärki olisi voinut olla hauska, mutten tiedä mihin se kohdistuu...

Ihan määriä vertaillen vain...

Sen tajusin, mutten sitä, mihin puoliin viittasit - suomenkielisiin vai ruotsinkielisiin? Kommenttiasi edeltävässä kappaleessa esiintyivät molemmat.

[Hannu Jussi]

.

[Jan-Erik Andelin]

Olisiko se sinun mielestäsi hyvä vai huono lopputulos? Miten ru-ru-talouksien olisi käynyt?

[Jan-Erik Andelin]

Valtion ei tarvitse siihen osallistua.Lapsissanne on elävä kaksikielisyys! Sitähän ei kukaan vastusta, elävää kaksikielisyyttä!

Siitä voidaan toki kiistellä mikä on valtion rooli yhteiskunnan ylläpidossa. Monikielisyys, jolla ei ole julkista sijaa, on kuitenkin pian museoetnisyyttä. Amerikansuomalaisuus siellä suuressa, vapaassa maassa assimiloituu ja katoaa. Nyt pitäisi sinunkin kertoa mikä sinun mielestä olisi kunnianarvoinen lopputulos. Jos arvaan, niin se on suomalainen Suomi, jossa 160 kieliryhmää toimivat suomeksi ja muistelevat jonkun sukupolven ajan juuriaan kotioloissa. Mutta olen tietysti mielelläni väärässä.

[Eero Nevalainen]

Olisiko se sinun mielestäsi hyvä vai huono lopputulos?

No mutta eikös se olisi ihanaa että ruotsinkielisiä olisi näin autettu oppimaan suomi ihan luonnostaan kotona tai sitten viimeistään eskarissa leikkien ja laulaen, jolloin vanhempien ennakkoluulot ja asenteet eivät olisi siirtyneet jälkipolville. Siinä vähenisi kummasti nationalistinen stressi nordenilaisuudesta kun tajuaisi että suomalaiset ovat ihan normaaleja, fiksuja ihmisiä eivätkä jotain dehumanisoivan viholliskuvan mukaisia ugrimörköjä...

Itselleni jää monista "seka-avioliitoista" vähän semmoinen kuva että se suomenkielinen nainen jotenkin suorastaan pyytelee itseään anteeksi ja on toisaalta hyvin aggressiivinen juuri sen idean suhteen että ruotsinkielisyys on jotain poikkeuksellisen hienoa. Olisi vaikea kuvitella elävänsä vastaavassa tilanteessa ilman että olisin koko ajan riidoissa uuden sukuni kanssa

[Hannu Jussi]

.

[JV Lehtonen]

Valtion ei tarvitse siihen osallistua.Lapsissanne on elävä kaksikielisyys! Sitähän ei kukaan vastusta, elävää kaksikielisyyttä!

Siitä voidaan toki kiistellä mikä on valtion rooli yhteiskunnan ylläpidossa. Monikielisyys, jolla ei ole julkista sijaa, on kuitenkin pian museoetnisyyttä. Amerikansuomalaisuus siellä suuressa, vapaassa maassa assimiloituu ja katoaa. Nyt pitäisi sinunkin kertoa mikä sinun mielestä olisi kunnianarvoinen lopputulos. Jos arvaan, niin se on suomalainen Suomi, jossa 160 kieliryhmää toimivat suomeksi ja muistelevat jonkun sukupolven ajan juuriaan kotioloissa. Mutta olen tietysti mielelläni väärässä.

Usko tai älä, olen pohtinut asiaa hyvin monesta näkökulmasta.

Historiallisena tarkasteluna nykymuotoinen kaksikielisyys voi olla korkeintaan välivaihe, ei evoluution umpikuja.

Suomen alue on ollut vuoteen 1863 asti virallisesti yksikielisesti ruotsinkielinen.
Noin sata vuotta maa on ollut virallisesti kaksikielinen.

Seuraava looginen vaihe on yhden pääkielen monikielinen Suomi, aivan kuten suurin osa Euroopan maista.
Monikielisyys vaihtelee alueittain, joillakin alueilla ruotsin kieli on vahva, suurimmassa osassa Suomea (ja EUta) se on merkityksetön.

Ruotsin kielipolitiikka toteutettuna vuoden 2009 kielilain mukaisena on kunniallinen ratkaisu!
Toivottavasti Ruotsin valtio antaa suomenkielisille resurssit huolehtia itse suomenkielisten tarpeista!
Toivottavasti Suomen valtio antaa ruotsinkielisille vastaavat resurssit vastaaviin tarpeisiin..verovaroista!

Mutta tämä keskustelu ei oikeastaan ole lainkaan ajankohtainen, vaikka Claes Andersson ja ankkalammikko jo panikoi.
Ei kovin moni ajattele yhtä syvällisesti kuin minä ja muut areenan teoreetikot.

Eikä meillä ole valtaa eikä rahaa tässä asiassa, mutta kyllä teidän on hyvä tietää, että meidän kaltaisiammekin on-
aivopesu ei siis ole meihin purrut!

Kannattaa keskittyä nyt kansalaisaloitteen sanomaan eikä arvailla, mitä 61000+ ajattelevat muista kysymyksistä!