Kielikylpykoulutusta laajennetaan koko Suomen alueelle

[TK]

Andelin on alkanut saivartelemaan ja ymmärtää tahallaan kaikki asiat väärin, kääntää asiat päälaelleen.

Kun sanotaan, että kielikylpyrahat ohjataan pääosin (tarkoittaa käytännössä lähes kaikki) surukieliseen kylvetykseen, niin eihän se tarkoita suruille ohjattavaa rahaa, vaan suomenkielisten pakkoruotsituksen tehostamista ja aloittamista jo päiväkodeissa.
Kun kunnilla on puutetta päiväkotipaikoista, niin väkisin tulee tilanteita, usein, joissa vanhempien on pakko laittaa lapsensa surukylpypäiväkotiin, kun muita paikkoja ei ole tarjolla.

Tästä keskusteltiin jo aiemmin: olisi annettava rahaa englannin, saksan, ranskan, venäjän, espanjan ... jne kielikylpyihin myös. Eli tässä on yhtä lailla kysymys kielivapaudesta kuin kouluissakin.
Kysymys on koko ajan kielivapaudesta. Ihan sama aloitetaanko pakkoruotsitus jonkin kielikylpytoiminnan tai muun savuverhon takana jo päiväkodeissa - kysymys on koko ajan kielivapaudesta, valinnanvapaudesta.

[Hansa]

JEA, tietenkin kieliaktivistina noteeraan kaikki kieltenopetukseen liittyvät asiat.

Miksi joillakin voi olla oikeus lisättyyn ruotsinopiskeluun,
mutta toisilta on kielletty oikeus vähentää tarpeettomaksi koettua ruotsinopiskelua ja vaihtaa sen tilalle tapeellisempia opintoja???

Kiuru loukkaa kansalaisten tasavertaisuutta koulutusresurssien käytössä. Hän on kuuro kansan enemmistön toiveille, kuulee vain pienen vähemmistön vaatimuksia.

Kun ruotsi-kielikylpykoulutukseen ja Norden-koulujen perustamiseen lisätään määrärahoja, siihen törsätyt resurssit ovat pois enemmistön tarpeista ja oikeutetuista toiveista.

Kansalliskielistrategia ei ole mikään demokraattisesti päätetty laki, eikä sitä pidä käyttää perusteluna tuollaiseen epäoikeudenmukaiseen touhuun.

[Hannu Jussi]

Kielikylvyt on tarkoitettu toistaiseksi vain suomenkielisille lapsille, ainakin sen ruotsin suhteen. Jos muuta seuraa, niin ilolla otetaan vastaan. Mukavahan se olisi kuulla pikkupilttien laulavan ranskaksi - ei nyt Edith Piaffia, mutta kuitenkin.

Tänään kirjailija Kaj Korkea-aho kerto HBL:ssä, kuinka hän muutettuaan Turkuun opiskelemaan ei saanut hiuksiaan leikattua, koska ei löytänyt ruotsinkielistä kampaajaa/parturia. Siis henkilöä, joka osaisi leikata hänen hiuksensa ruotsiksi.
Pelko oli niin valtava, että hän nyt vasta pystyy kirjailijana ollessaan, siitä kirjoittamaan. Lohduttaa muita etelään muuttaneita, että pitää päästä siitä epämiellyttävästä tunteesta ja yrittää selviytyä suomeksi.
Tosin Korkea-aho ei käytä ihan näin positiivista ilmaisua.

Koerkea-aho voisi ehkä tehdä anomuksen, että hänen kotipaikkakunnalleen lähetettäisiin lähetyssaarnaaja, joka opettaisi paikkakunnan böndeille, ne alkeet. Ja myös suomen kieli....

[Uolevi]

Kyllä kieliä oppii myöhemminkin ja muiden kielten pakollinen opettaminen tuossa koulunaloitusvaiheessa monesti häiritsee lapsen kielellistä kehitystä. Äidinkielen sanvarasto saattaa jäädä puutteelliseksi ja kielikorva ontuu aikuisenakin. Toimittajien luulisi pystyvän kohtuulliseen oikeinkirjoittamiseen mutta esimerkiksi Ylen uutisten nettiuutissivuilla vilisee koko ajan pahoja kielivirheitä, joita ei voi puolustaa kiireellä. Kielikorva vaan ei toimi. Esikouluiässä ja ensimmäisillä luokilla on tärkeintä oppia sujuva äidinkielen taito, johon kuuluu laaja sanavarasto. Avainasemassa on myös lukeminen. Muita kieliä oppii myöhemminkin, ainakin auttavasti yli 60-vuotiaanakin, jos on tarve ja sen myötä motivaatio oppimiseen. Uuden kielen oppiminen eri äidinkielisten vanhempien tai muun kieliseen ympäristöön muuton kautta, on luontevampaa. Ilman virikkeitä lukemiseen uhkana on monen kohdalla tällöinkin puolikielisyys.

Kirjoitin muutama vuosi sitten:
"Kielikylvyn tarkoitus on alun perin ollut opettaa kielivähemmistölle enemmistön kieltä. Suomessa tämä tarkoitus on käännetty päälaelleen poliittisista syistä eli enemmistölle yritetään opettaa vähemmistön kieltä, jotta Suomen keinotekoinen kaksikielisyys vahvistuisi. Suomihan on poikkeuksellisen yksikielinen maa ja se vähä kaksikielisyyskin on usein puolikielisyyttä. Molempien kielten sananvarasto on puutteellinen ja jos puhe vielä luistaakin kummallakin kielellä kohtuullisesti, kirjoittamisessa on todellisia ongelmia.
Tätä ei vain kerrota suomenkielisille vanhemmille vaikka kielikyvyn Suomeen kahdeksankymmenluvulla tuonut Vaasan yliopiston ruotsinkielen professori Christer Lauren tämän hyvin tietää. Lauren kehui Helsingin Sanomissa (3.7.2002) kielikylvyn erinomaisuutta suomenkielisille lapsille. Samaan aikaan hän puhui päinvastaista Hufvustadsbladetissa (14.8.2002), jossa kirjoitti mm. että kielikylvetetty lapsi ei opi sanastoa äidinkielellään ja ongelmia voi tulla myös oikeinkirjoituksen kanssa. Tämä on kummallista kaksinaamaisuutta."

[Hannu Jussi]

"kielikylvetetty lapsi ei opi sanastoa äidinkielellään ja ongelmia voi tulla myös oikeinkirjoituksen kanssa."

tämä on tiedossa myös Raaseporissa (ruotsi ekalla A1), koska ilmaisivat sen näin: "Jos lapselle tulee hankaluuksia kielien kanssa, voidaan englanti siirtää neljänneltä luokalta kuudennelle."
Sitten kerrotaan, että Hakaniemen koulussa on opetettu vähemmän englantia, kuin muualla suomessa, eikä siitä ole ollut haittaa. Kerrottiin myös, että säästösyistä johtuen, ei tiedetä missä vaiheessa englanti tulee, vai tuleeko ollenkaan.

Raasepori on kriisikunta. Ja odottaa rahaa valtiolta. Raaseporissa on myös Suomen viljavimmat pellot ja pari aatelistakin näyttää olevan.

Niin tai näin, luulisi niistä veronmaksajien rahoista riittävän hiukan myös Raaseporiin, jotta saisi edes nuo alkeet hoidettua. Ei myöskään haittaisi, vaikka asioita kyselisi joltakin asiantuntijalta. Nyt kaikki on kiintiöhenkilöiden, eli rkp:n käsissä.

[Jan-Erik Andelin]

Jos nyt on pakko olettaa, että Kiuru suuren puoleen ministerinä valehtelee läpi kokonaisen lauseen, niin en tiedä voinko auttaa.

Tästä keskusteltiin jo aiemmin: olisi annettava rahaa englannin, saksan, ranskan, venäjän, espanjan ... jne kielikylpyihin myös. Eli tässä on yhtä lailla kysymys kielivapaudesta kuin kouluissakin.

Mikä Kiurun kertomassa siis mielestäsi sulkee tämän pois?

Kun tässä nyt kaikkinainen ruotsin tukeminen yhteiskunnan varoin jotenkin jumpataaan pakkoruotsitukseksi, tiemme kyllä erkanevat. Silloin voi pian pitää pakkoruotsituksena mitä tahansa.

Minä kannatan vapaata kielivalintaa, mutta pidän edelleen tärkeänä, että valtio erityisesti tukee suomea, ruotsia ja saamen kieliä. Kansalliskielistrategia on hyvä paperi, mutta sen ei saisi perustua kielten pakolliseen opiskeluun.

[Hannu Jussi]

Andelin: "Kansalliskielistrategia on hyvä paperi."

Mikä tässä paperissa on uutta ja/tai viisasta suomalaisen kannalta. Mitä se muuttaa?
Saamenkielisten määrärahoja on juuri leikattu.

[Hansa]

JEA väitti:
"sinä touhuat tämän "ihan eri asian" kimpussa, kun sinulla ei ollut minkäänlaista aikomusta vaatia "mitään muuta kuin pakollisen ruotsin poistamista kaikilla opetuksen asteilla"

Älä viitsi, JEA, minähän olen toistanut lähes jokaisessa kommentissa, että pakollisen ruotsin vaihtoehdoksi pitää sallia mahdollisuus valita lisäkursseja matikasta, fysiikaasta kemiasta, biologiasta, taito- ja taideaineista ja ison maailmankielen opiskelua. Eikö tuo ole mikään vaatimus? Sehän on esitetty aloitteessammekin. Vai tarkoitatko että meidän pitäisi olla Krista Kiurun kumpussa vaatimustemme kanssa?

Ja missä kohtaa minä olen vaatinut pakollisen ruotsin poistamista KAIKILTA? Olen sanonut, että ruotsi pitää muuttaa vapaavalintaiseksi. Ymmärrätkö, JEA, että se tarkoittaa, että ruotsin voisi jatkossa edelleen valita, jos se tuntuu tärkeältä, esim rannikkokaistaleella. Mutta pitää sallia myös mahdollisuus jättää ruotsi pois lukujärjestyksestä, kun näyttää, että sille ei ole käyttöä, esim Itä-Suomessa. Tai jos oppilas haluaa suuntautua esim tekniikan tai luonnontieteiden alalle.

JEA, sinulla alkaa olla lopussa lopussa faktat, kun alat keksiä olkiukkoja.

Mutta pisteet sinulle edelleen, että olet täällä meidän "harjoitusvastuksena". Kiva että saamme täällä väitellä edes yhden vastapuolen edustajan kanssa. Folktingetin ja Magman porukat ovat raukkoja, kun eivät uskalla tulla tänne.

[Hannu Jussi]

Lainaus

"”Minun Suomessani ketään ei jätetä oman onnensa nojaan. Jokainen lapsi on arvokas, jokainen ihminen tärkeä. Hyvinvointiyhteiskuntamme on rakentunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saavutuksille. Suomalaisten lasten on voitava luottaa siihen, että me aikuiset luomme heille hyvän tulevaisuuden. Minä uskon maailmaan, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan, jossa jokainen saa itse valita oman identiteettinsä. Vähemmistöjen suoja heijastaa kunnioitustamme ihmisarvoa kohtaan, sillä jokainen ihminen on yhtä arvokas.” Eva Biaudet"

"Vähemmistöjen suoja" "Suruja tulee suojella kuten susia" jne... Onko vähemmistövaltuutettu perehtynyt suomenkielisten ihmisoikeuksiin tai yleensä edes tietoinen tavallisen suomenkielisen elämästä . . . minkälaista on olla vähemmän suojeltuna.

[Jan-Erik Andelin]

JEA, sinulla alkaa olla lopussa lopussa faktat, kun alat keksiä olkiukkoja.

Kiitos Hansa pisteistä, mutta "faktat lopussa" minkä suhteen? Mehän puhumme toistemme ohi sen takia, että tässä foorumissa tuntuu olevan itsestäänselvyys, että (a) suomenruotsalaisten asemaa pitää kaventaa, mielellään eurooppalaisen vähemmistön asemaan (b) RKP:n valtaa pitää purkaa (c) suomen kieli pitää nostaa vielä selkeämmin ykkösasemaan Suomessa (d) myös vapaaehtoisuuteen perustuvat hankkeet kuten kielikylvyt ja kaksikielinen opetus myös vierailla, ulkomaisilla kielillä ovat sopimatonta "ruotsitusta".

Minuilla on ns. kielivapaustyöstä eri näkemys. Minusta ei pidä tahallisesti vähentää Suomen kolmen kansalliskielen asemaa. Pakollinen ruotsi pitää poistaa, mutta on pyrittävä siihen, että kansalliskieliä voi valita ja niihin perehtyä jatkossakin, ja että niiden kotipaikkaoikeus Suomessa säilyy muihin kieliin nähden (joskin olemme myös venäjänkielisten asemasta joskus väitelleet).

Suomenruotsalaisten ja saamelaisten suhteellinen paino luonnollisesti vähenee maahanmuuton yhteydessä ja uusien kieliryhmien muodostuessa maahan, mutta niin vähenee suomenkielisen kantaväestönkin paino. Joten minun agendallani ei ole kaventaa Suomessa puhuttavan ruotsin asemaa, esim. uusilla vielä pidemmälle menevillä kansalaisaloitteilla ja linjauksilla uusien jytkyjen toivossa. Minulla on vain sellainen tuntu että joillakin on.

[Hansa]

JEA kirjoittaa: ”tässä foorumissa tuntuu olevan itsestäänselvyys, että (a) suomenruotsalaisten asemaa pitää kaventaa, mielellään eurooppalaisen vähemmistön asemaan”

JEA, Onko sinusta sitten oikein, että suomenkielisillä ei ole Ahvenanmaalla edes vähemmistön asemaa? Ja tuolle asiantilalle on haettu ja saatu Kansainliitolta vahvistus! Miksi sitä pidetään itsestäänselvyytenä?

Luonnollisesti suomenkielisiä suututtaa, että Ruotsissa ei ole vastaavasti annettu suomen kielelle ”toisen kotimaisen” asemaa, vaikka sille olisi samat peruteet kuin meillä ruotsin kielelle.

Ymmärrätkö JEA, että monia meitä loukkaa, että meiltä vaaditaan ruotsin kielen aseman arvostamista, kun samaan aikaan vastaavaa arvostusta ei anneta suomen kielelle, esim Pohjoismaiden Neuvostossa


(b) ”RKP:n valtaa pitää purkaa ”

Tietenkin se suututtaa, että yhdellä kansanryhmällä on vuosikymmenien ajan hallituspaikka, kun taas jotkut toiset vaaditaan suljettavaksi pois hallituksesta, kun ne uskaltavat kyseenalaistaa ruotsin ylimitoitettua asemaa (Folktinget, Sasi, vs PS ). Kaikilla ei ole tässä maassa yhdenvertaista ajatuksenvapautta.


(c) ”suomen kieli pitää nostaa vielä selkeämmin ykkösasemaan Suomessa”

JEA, sanallakaan et ole pahoitellut sitä, että aikoinaan ruotsin kieltä pidettiin julmasti ykköskielenä maassa jonka väestön ylivoimainen enemmistö oli suomenkielisiä. Hyvin pitkään ruotsin kielellä jarrutettiin suomenkielisten mahdollisuuksia päästä korkekoulutuksen piiriin. Ja samalla estettiin suomenkielisten pääsyä mukaan oman maamme hallintoon, kun se toimi pääasiassa vain ruotsiksi. (OK, myönnän, tuo on historiaa, mutta silti, se on vielä muistissa, vaikka siitä vähän hyvin kirjoitetaan historiankirjoissa. Ja jäänteitä siitä on edelleen, mm ruotsinkielisten ylisuuri osuus maamme korkeimmissa viroissa)

(d) myös vapaaehtoisuuteen perustuvat hankkeet kuten kielikylvyt ja kaksikielinen opetus myös vierailla, ulkomaisilla kielillä ovat sopimatonta "ruotsitusta".

Nyt vain on niin, että rahaa jaetaan yksipuolisesti ruotsinkielisyyttä vahvistaville hankkeille, mutta vastaavaa rahaa ei löydy muille hankkeille, esim sellaisille joissa ruotsin tilalle voisi valita muita opintoja. Vaikka sellaiset hankkeet todella hyödyttäisivät tätä maata.

”on pyrittävä siihen, että kansalliskieliä voi valita”

Tuo on kestämätön vaatimus. Esim se Aleksandrin tapaus. Ei ole oikein että kupataan koulutusresursseja kohtuuttomasti yksittäisen henkilön oikkujen takia. Meidän verovarat pitää käyttää oman maamme elinkeinoelämän vahvistamiseksi, eikä siihen että koulutetaan työvoimaa naapurimaan työmarkkinoita varten.
Voiko Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Englannissa, jne jne valita jonkun muun kansalliskielen kuin maan pääkielen ja vaatia kotoutumista muulla kielellä?

” kansalliskielten ... kotipaikkaoikeus Suomessa säilyy muihin kieliin nähden”

Taas toistan, että kukaan ei ole ajamassa ruotsin kieltä pois Suomesta eikä kieltämässä oikeutta ruotsinkielisyyden säilyttämiseen Suomessa.
Tuo ”kielen ...kotipaikkaoikeus”, taas muistutan suomen kielen tilanteesta Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Ja toistan että kukaan ei ole ajamassa ruotsin kieltä tai ruotsinkielisyyttä pois Suomesta.


”Suomenruotsalaisten ja saamelaisten suhteellinen paino luonnollisesti vähenee maahanmuuton yhteydessä ja uusien kieliryhmien muodostuessa maahan, mutta niin vähenee suomenkielisen kantaväestönkin paino.”

JEA, oletko seurannut väestöennusteita, joista näkyy suomenkielisten määrän huolestuttava pieneneminen pääkaupunkiseudulla, jopa lähes 70% tuntumaan v 2030 mennessä?
Eikö meillä ole mielestäsi syytä olla huolestuneita tuosta kehityksestä?

Ruotsissa huolestuttiin ruotsin kielen asemasta, kun se putosi alle 90%iin ja säädettiin kiireesti ruotsin kielen opiskelu edellytykseksi kansalaisoikeudelle.

Miksi pienemmällä kielellä ja kansakunnalla ei saisi olla samanlaista oikeutta oman harvinaisen, jopa uhanalaisen kielensä suojeluun?



”minun agendallani ei ole kaventaa Suomessa puhuttavan ruotsin asemaa.... Minulla on vain sellainen tuntu että joillakin on”

JEA, edelleenkin ruotsin aseman nostamiseen tähtäävät pyrkimykset perustuvat siihen, että samalla pienennetään suomenkielisyyden asemaa ja ”syödään” resursseja suomenkielisyydeltä. Esimerkkejä siitä on pilvin pimein. Vaikkapa kun ruotsinkielisille ohjelmille aikoinaan haluttiin ja annettiin oma tv-kanava, ja sitten huomattiin että siellä on olemattoman pienet katsojaluvut, silloin mustasukkaisuus heräsi, ja alettiin vaatia lisäksi omaa ruotsinkielistä osuutta suomenkielisen kanavan ohjelmista. Se on tietenkin pois suomenkielisestä ohjelma-ajasta.

Julkisrahoitetussa mediassa, mm YleFemillä lähetetään avoimesti propagandaa ruotsin kielen puolesta, sen aseman vahvistamisesta Suomessa.
Suomenkielisen Ylen puolella ei kuitenkaan sallita vapaata keskustelua pakollisen ruotsin aiheuttamista ongelmista, siihen keskusteluun pitää vähintäänkin aina ottaa mukaan 50% ruotsinkielisen tahon edustajia.

[Hannu Jussi]

Närpiön asukkailla ei taida olla kaksikielisyys DNA:ta.

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/1 ... ala-medier

[Jan-Erik Andelin]

ruotsin aseman nostamiseen tähtäävät pyrkimykset perustuvat siihen, että samalla pienennetään suomenkielisyyden asemaa ja ”syödään” resursseja suomenkielisyydeltä.

Ei minua kiinnosta keskustella ns. kielivapaudesta tällaisen olettamuksen pohjalta. Ei kielivarannon rakentaminen ole mikään nollasummapeli. Ei minusta tule huonompaa suomenruotsalaista vaikka minä täällä keskustelen sinun kanssasi suomeksi, eivätkä minun saavutukseni levittää ruotsin kieltä Suomessa kavenna suomenkielisyyttä. Jos ihminen oppii kolmea, neljää kieltä tai kirjoittaa yo-kokeissa kolme tai neljä huippuarvosanaa, harva pohtii mistä se on ollut pois.

Ei minua muutenkaan kiinnosta keskustella ns. kielivapaudesta tälläisilla pienillä bonusaiheilla kuin että Ahvenanmaan statusta pitäisi harmitella tai että suomenruotsalaisten pitäisi pahoitella ruotsin asemaa historiassa tai että olisi historiallisten anteeksipyyntöjen aika.

Pitäisikö minun pahoitella sitä, että somenkielistä esi-isääni 1857 laitettiin viiden lapsen joukosta ainoana ei-vammaisena lapsena kouluun, joka oli ruotsinkielinen, koska muita ei ollut? Vai sitä, että isoäitini perhe muutti Iisalmesta Kemiöön 1897 ja ryhtyi osaamaan paikkakunnalla vallalla olevaa kieltä eli ruotsia? Ja, että meillä ollaan sen jälkeen oltu enemmän tai vähemmän kaksikielisiä kaiken aikaa? Milloin ruotsista olisi pitänyt luopua, ja miksi?

Tätä foorumia ei huoleta tippaakaan, että Vantaan historiallinen ruotsinkielinen vähemmistö hupenee. Miksi minua silloin kiinnostaisi millainen enemmistö teillä suomenkielisillä on pääkaupunkiseudulla 2030?

[NRR]

suomenruotsalaisten pitäisi pahoitella ruotsin asemaa historiassa [?] ---
Pitäisikö minun pahoitella sitä, että somenkielistä esi-isääni 1857 laitettiin viiden lapsen joukosta ainoana ei-vammaisena lapsena kouluun, joka oli ruotsinkielinen, koska muita ei ollut?

Ihan samoin kuin pahoittelemme sitä, ettei koulutusta ollut tarjolla naisille, köyhille tai vammaisille, tulee pahoillani sitä, että koulutusta oli vain ruotsiksi ja että kouluttautuminen edellytti kielenvaihtoa. Tämä ei tarkoita, että miehet, hyvin toimeentulevat, vammattomat tai ruotsinkieliset olisivat vastuussa menneisyyden realiteeteista.

Meinander historian professorina nosti taannoin osaksi pakkoruotsikeskustelua sen, että ilman Suomen irtautumista Ruotsin valtakunnasta suomen kielen olisi käynyt kuin iirin. Tämä ei ole merkityksetöntä nyt käytävän keskustelun kannalta.

[TK]

Onko mahdollisesti linkkiä Meinanderin iiriä ja suomen kieltä vertaavaan tilanteeseen?

Ensimmäiseksi tulee mieleen, että Meinanderille on tapahtunut paha lipsahdus, Meinander kun on selvästi pakkoruotsin kannattaja. Olen kerran ollut kuuntelemassa Meinanderin esitelmää ja lopussa oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Meinander häkeltyi, kun pakkoruotsista ja historian yhteydestä kysyttiin. Selväksi tuli myös se, että Meinander katsoo Suomen olleen "tyhjä maa", jossa ei ollut oikein mitään ennen ruotsalaisten ristiretkeilijöiden saapumista. Mielestäni se on suomalaisia halveksiva katsontakanta.
Lipponen nosti Meinanderin nykyiseen asemaansa, joten siihen nähden onhan se selvää, että ei Lipponen olisi nostanut Suomen historian professoriksi muuta kuin pakkoruotsin kannattajan.