Ruotsinkielisten suosiminen on suomenkielisten syrjintää

[Uusi kielipolitiikka]

Miten ihmeessä tällaista puppua voidaan tuottaa "asiantuntijalausuntojen" valepuvussa?

Onko siis suomenkielisen "onni ja autuus" päästä virkamieheksi palvelemaan ruotsiksi 4%:n vähemmistöä, joka ei suostu 216 vuotta Ruotsista eroamisen jälkeen osaamaan suomea, jotta voisi vastaanottaa palvelut suomeksi?

Jos meiltä kysytään, niin ei todellakaan ole.

Tarve turvata viranomaispalvelut ruotsiksi edellyttää pitkän tähtäimen toimenpiteitä, kuten ruotsin kielen opetuksen lisäämistä.

Toisen kotimaisen kielen osaamattomuus voi vaikeuttaa korkeakouluopintoihin pääsyä ja heikentää asemaa työmarkkinoilla.

Miten nämä väitteet voivat olla totta samaan aikaan, kun me emme halua virkamiehiksi palvelemaan eliittivähemmistöä?

Mutta aloituksen otsikko pitää paikkansa:
4%:n vähemmistön palvelut ovat yhteiskunnan ykkösprioriteetti.

Jopa valuuttatuloja synnyttävä vienti jää kakkoseksi!!

[Uusi kielipolitiikka]

Asiaa ei sanota suoraan, mutta väistämättä tulee mieleen, että meistä nykyjärjestelmän vastustajista koitetaan maalata jonkinlaisia isänmaan vihollisia. Pistää ajattelemaan, että tässä haetaan tarkoituksella vastakkainasettelua ja tilanteen eskalointia, kun yksinkertainen tapa tilanteen rauhoittamiseen olisi pakkoruotsin poisto. Nykytilanne ei palvele millään tavoin Suomen etua, vaan luo kuilua kieliryhmien välille. Kuka tästä loppujen lopuksi hyötyy?

Hyviä pohdintoja

Tämä on aivan sama ilmiö kuin suomettumisen ajan liturgia "ystävyydestä".

Jos kyseenalaisti tuon ystävyyden, joutui epäsuosioon, joten kaikkien oli teeskenneltävä. Hyvin harva uskalsi olla julkisesti eri mieltä. Heti alkoi syrjintä ja mustamaalaaminen.

Samanlaista teeskentelyä ja itsepetosta pakkoruotsin edessä rähmällään olo on.

Kuka suomalainen eniten hyötyi suomettumisen ajan itsepetoksesta?

Lustraatio tähänkin tarvittaisiin

[Uusi kielipolitiikka]

Jaksoiko kukaan lukea noita lausuntoja?

Miksi ei voida selvästi sanoa, että pakkoruotsia ei voi perustella perustuslailla?

PISTE!

Miksi pitää venkoilla tällä tavalla:

PL 22 §:n nojalla on

julkisen vallan,

siis
viime kädessä valtion,
turvattava yhdenvertaisesti jokaiselle kansalliskieliin, suomeen ja
ruotsiin, liittyvät oikeudet. Velvoite koskee - myös perustuslakivaliokunnan lausumien
valossa - myös oikeuksien tosiasiallista toteutumista.

Perustuslain säännökset eivät lausu
siitä, millä tavoin julkisen vallan on turvattava tai se voi turvata PL 17 §:n edellyttämät
yhdenvertaiset palvelut suomen ja ruotsin kielellä.

Perustuslaki edellyttää kouluopetuksen
saamista omalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi,

mutta

perustuslaissa ei lausuta suomen
kielen ja ruotsin kielen opetuksesta kouluissa.

Perustuslain 17 §:n vaatimukset '

saattavat


toisaalta

käytännössä

merkitä tarvetta huolehtia siitä, että säännöksessä tarkoitetuista
palveluista vastaaviin tehtäviin on

riittävästi saatavilla suomea taitavia ja ruotsia taitavia
henkilöitä

ja tämä puolestaan saattaa käytännössä merkitä tarvetta huolehtia riittävästä
suomen kielen ja ruotsin kielen opetuksesta kouluissa.

Tilannetta voidaan kuvata niinkin,
että perustuslaki ei aseta mitään vaatimuksia suomen kielen opetukselle ja ruotsin kielen
opetukselle kouluissa,

jos

PL 17 §:ssä edellytetyt yhdenvertaiset palvelut suomen kielellä ja
ruotsin kielellä voidaan turvata kouluissa annetusta näiden kielten opetuksesta riippumatta.


Kysymys siitä, miten suomen kielen opetus ja ruotsin kielen opetus kouluissa järjestetään,
ei siten periaatteessa välttämättä koske perustuslakia,

MUTTA

PL 17 §:n velvoitteiden
toteutumiseen vaikuttavista muista tekijöistä

riippuen

se saattaa

käytännössä muodostua
perustuslain asettamien velvoitteiden toteuttamisessa merkittäväksi kysymykseksi

EI jumalauta!! Lukekaa nyt oikein hartaudella tuo!!

[NRR]

Kuka itseään kunnioittava ihminen kirjoittaa noin?

Palautuu tähän sivistyvaliokunnan silloisen pj:n (kok) näkemykseen syksyllä 2014:

Vahasalo itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia tällä hetkellä.

– Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.

[Uusi kielipolitiikka]

Ja toinen asiantuntija:

quote]

Nähdäkseni ei ole kuitenkaan suljettu pois, etteikö kokeilu voisi saada

välillisiä
vaikutuksia

perustuslain 17 §:n 2 momentissa turvattujen oikeuksien toteutumisen
kannalta, etenkin

jos

kokeilun tulosten perusteella

mahdollisesti päädytään ratkaisuihin,


jotka ehdotettua sääntelyä enemmän puuttuisivat kansalliskielten eli käytännössä ruotsin
kielen asemaan perusopetuksessa.

Esityksen vaikutusarviointijaksossakin todetaan,
ehdotetun sääntelyn “(m)erkittävimmät

yhteiskunnalliset vaikutukset olisivatkin välillisiä

ja näkyisivät siinä,

mihin suuntaan

keskustelu Suomen kieli- ja koulutuspolitiikasta
tulevina vuosina kehittyy.” (

s. 12). Tätä kautta tämän tapainen kokeilu, olkoonkin
ajallisella, alueellisella ja henkilöllisellä ulottuvuudella rajattu, ''

voi nähdäkseni pidemmällä
aikavälillä

välillisesti vaikuttaa

haitallisesti ruotsiksi annettavan '

palvelun

tason säilymiseen tulevaisuudessa perustuslain 17 §:n edellyttämässä tasossa.


Kaiken kaikkiaan päädyn kantaan, jonka mukaan ehdotetun kokeilun hyväksyttävyys ei
ole kaikilta osiltaan selvä ja yksiselitteinen perustuslain 17 ja 6 §:n kannalta.

On syytä
jälleen kerran korostaa, että kysymys on kuitenkin toisen kansalliskielen opiskelun
velvoittavuudesta poikkeamisesta nimenomaan perusopetuksessa[/quote]

[Uusi kielipolitiikka]

Kolmas asiantuntija:

vaikuttaa lähinnä välillisesti kielellisiin perusoikeuksiin siten,

että edellytykset turvata niiden toteutuminen

voi
heikentyä,

jos

kansalliskielten riittävä taito
kokeilun johdosta olennaisesti heikkenee.

Kokeilu on kuitenkin alaltaan verraten
suppea ja koskisi vain pienehköä osaa oppilaita. Kokeilu ei siten

ilmeisesti

aiheuttaisi kielellisten
perusoikeuksien kannalta merkittävää tai pysyvää ongelmaa suomeksi ja ruotsiksi

annettavan palvelun tason säilymisen kannalta.

Myös kokeilun vaikutuksia kielellisiin perusoikeuksiin ja erityisesti oikeuteen saada
julkisia palveluja omalla äidinkielellään olisi joka tapauksessa paikallaan arvioida
kokeilun tulovksia analysoitaessa.

Tämä kokeilun kannalta olennaisena pidettävä
näkökohta olisi perusoikeuksien turvaamisvelvoitteen vuoksi perusteltua lisätä lakiehdotuksen
1 §:n 2 momentin säännökseen, jossa määritellään kokeilun tarkoitusta

HUOM

Lausunnot annettu kokeiluun, jossa muutama lapsi olisi saanut opiskella jotain muuta kieltä!!

[Uusi kielipolitiikka]

Neljäs asiantuntija:

Perustuslain 17 §:n kielellisten oikeuksien kannalta

olisi ongelmallista,

jos toisen kotimaisen
kielen opiskelusta

vapautuminen johtaisi kansalliskielten osaamisen yleiseen heikentymiseen.
4
Tämä voisi vaarantaa esimerkiksi eri kieliryhmien oikeuden saada omakielisiä palveluja.


Ehdotettu kokeilulaki on rajattu koskemaan enintään 2 200 oppilasta (5 § 3 mom.).

Kokeilulain
rajatussa kontekstissa asia ei muodostu valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliseksi.

Asetelma

voi muodostua '


tässä suhteessa erilaiseksi, jos

kokeilun jälkeen päädyttäisiin yleisesti luopumaan toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta perusopetuksessa.


Tällöin olisi arvioitava yleisemmin ratkaisun vaikutus perustuslain
17 §:ssä turvattujen suomen- ja ruotsinkielisen
väestön kielellisten oikeuksien toteutumiseen käytännössä.

Siis enemmistön palveluvelvoite on koko pakkoruotsikokonaisuuden läpäisevä tärkein kriteeri!!

[TK]

Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Tämä on ihan selvä asia.

Perustuslaki edellyttää ruotsinkielisiksi rekisteröityneille tarjottavaksi palveluja ruotsin kielellä. Perustuslaki jättää avoimeksi tavan, jolla palvelut järjestetään. Esim. tulkkipalvelut olisivat täysin käypä tapa palvella suruja, jotka haluavat palvelua ruotsiksi, vaikka osaisivatkin suomea hyvin, tai erinomaisen hyvin.

Surut kuitenkin vaativat heitä palvelevan henkilön puhuvan heille ruotsia ilman tulkkausta.
On luotava uusi ammatti: ruotsia puhuvat virkamiehet.

RUOTSIA PUHUVAT VIRKAMIEHET.
Nykyinen virkamiespakkoruotsin vaatimus on poistettava, korkeakoulujen virkamiespakkoruotsin kurssit on lakkautettava.
On perustettava uusi ammattikokonaisuus: virkamiehet, jotka erikoistuvat surujen palvelemiseen, virkamiehet, jotka oikeasti haluavat oppia ruotsia ja ovat innokkaita palvelemaan suruja.

Hyvin yksinkertaisesta asiasta on kysymys. Helppo toteuttaa. Tarvitaan ensiksi selkeää ajattelua ja sen myöntämistä, että nykyinen pakkoruotsi-systeemi ei tuota ruotsia osaavia palvelijoita suruille. Pakkoruotsi-systeemi on toimimaton, tulokset ovat olemattomia: ihmiset eivät opi eivätkä halua oppia ruotsia. Ihmiset eivät halua ryhtyä surujen palvelijoiksi.

On luotava uusi ammattikunta palvelemaan suruja: RUOTSIA PUHUVAT VIRKAMIEHET.
Varmasti löytyy innokkaita, jotka ovat valmiita luomaan uraa surujen palvelijoina.

[Uusi kielipolitiikka]

Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Tämä on ihan selvä asia.

Perustuslaki edellyttää ruotsinkielisiksi rekisteröityneille tarjottavaksi palveluja ruotsin kielellä. Perustuslaki jättää avoimeksi tavan, jolla palvelut järjestetään. Esim. tulkkipalvelut olisivat täysin käypä tapa palvella suruja, jotka haluavat palvelua ruotsiksi, vaikka osaisivatkin suomea hyvin, tai erinomaisen hyvin.

Surut kuitenkin vaativat heitä palvelevan henkilön puhuvan heille ruotsia ilman tulkkausta.
On luotava uusi ammatti: ruotsia puhuvat virkamiehet.

RUOTSIA PUHUVAT VIRKAMIEHET.
Nykyinen virkamiespakkoruotsin vaatimus on poistettava, korkeakoulujen virkamiespakkoruotsin kurssit on lakkautettava.
On perustettava uusi ammattikokonaisuus: virkamiehet, jotka erikoistuvat surujen palvelemiseen, virkamiehet, jotka oikeasti haluavat oppia ruotsia ja ovat innokkaita palvelemaan suruja.

Hyvin yksinkertaisesta asiasta on kysymys. Helppo toteuttaa. Tarvitaan ensiksi selkeää ajattelua ja sen myöntämistä, että nykyinen pakkoruotsi-systeemi ei tuota ruotsia osaavia palvelijoita suruille. Pakkoruotsi-systeemi on toimimaton, tulokset ovat olemattomia: ihmiset eivät opi eivätkä halua oppia ruotsia. Ihmiset eivät halua ryhtyä surujen palvelijoiksi.

On luotava uusi ammattikunta palvelemaan suruja: RUOTSIA PUHUVAT VIRKAMIEHET.
Varmasti löytyy innokkaita, jotka ovat valmiita luomaan uraa surujen palvelijoina.

Käytännössähän tämä toteutuu jo nyt esim poliisissa. Siellä on muutama äidinkieleltään ruotsinkielinen siltä varalta, että svenska Yle vaatii kommentteja ruotsiksi.

96% valtion virkamiehistä on suomenkielisiä ja valtion sisäinen kommunikointikieli on suomi.

Silti nämä lausunnonantajat ovat
juuttuneet palveluvelvoitteeseen.
Samoin pakkoruotsin opettajat.

Jossittelua jossittelua jossittelua täynnä
nuo lausunnot, vaikka ensin todetaan selvästi, että perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia.

"Preppaako" RKP näitä
lausunnonantajia jotenkin?

Selkeä lausunto ilman joutavaa jossittelua näyttää olevan mahdoton ajatus.