Niin. Tämäkin nuori kaveri seuloitui esimerkiksi, koska hän ilmoitti pyrkivänsä Åbo Akademihin lukemaa tietojenkäsittelytiedettä ja puhui kauniisti ruotsin osaamisen merkityksestä.Eero Nevalainen kirjoitti:Tässä on kyse siitä että he haluavat omia itselleen lahjakkaat yksilöt ----NRR kirjoitti:Vasta 16-vuotias lohjalainen kirjoitti kymmenen laudaturia ylioppilaskirjoituksissa. Tämä yo kirjoitti lyhyestä venäjästä eximian, eli toiseksi parhaan arvosanan. Kielten laudaturit hän nappasi suomen lisäksi englannista, ruotsista, saksasta ja espanjasta. Onhan nykyäänkin mahdollisuus opiskella melkein mitä kieliä tahansa ( kts yo esimerkki) ja valita niistä itselle sopivimmat vaihtoehdot. Ei se ns pakkoruotsi ole kuin tekosyy jos ei ole halua opiskella tai ehkä riittävää kykyä siihen esim riittävään kielivalikoimaan jonka kokee itselleen tärkeäksi. Ei tämä maa laiskoja elätä!!
Abien historiasivustolla toisaalta kuvattiin Ruotsin vallan ajan ja autonomian alun suomalaisuutta näin:
Suomenruotsalaisuudessa näyttää säilyneen asenne, että "hyvä" ja "eteenpäin pyrkivä" tarkoittaa aina ruotsin kielen merkitystä korostavaa.Jokaisen elämässään eteenpäin pyrkivän etu oli --- tulla ”ruotsalaiseksi”. 1860-luvulle asti Suomi olikin selvästi ruotsalaistumassa.
Kansallisuusliike ja suomen kielen pääkieliaseman tunnustaminen herättää edelleen katkeruutta noilla areenoilla, joilta poimin lainaukset yllä, eräs puki sen sanoiksi näin:
Siis suomen kielen merkitys ohitetaan antamalla ymmärtää, ettei se ole (indo?)eurooppalainen kieli. Suomen kielen asemaa vahvistanut ajatusmaailmakin oli vain hetkellistä, vierasta nationalismia. Omaa nationalismia ei olla huomaavinaan.Ei Snellmankaan puhunut suomea, mutta kansallismielisyys oli silloin 1800-luvulla muotia ja tuontitavaraa. Fennoilu oli aikansa muoti, mutta nykyisin kansainvälisyys on päivän sana. Ruotsin kieli voisi jälleen olla Suomen ainoa virallinen kieli. Tulisi halvemmaksi kun puhuttaisiin eurooppalaista kieltä kaikki.
Samalla tarraudutaan tulkintaan Suomesta skandimaana:
Ei lainkaan tunnisteta, että suomenkieliset ja uussuomalaiset omaavat muitakin "viitealueita" ja erityisesti sukulaisuuden tunnetta toisaalle.meidän kulttuurinen ja taloudellinen viitealueemme koostuu 20 miljoonasta pohjoismaalaisesta jotka puhuvat skandinaavisia kieliä
Jatkuva puhe fennoista ja ruotsivihasta näyttää niin ikään kumpuavan historiasta. Ikään kuin suomenruotsalaisilla olisi jatkuva trauma siitä, ettei 1800-luvun alun ilmapiiriä enää ole.
Pakkoruotsia puoltavat suomenkielisetkin usein määrittelevät itsensä uudelleen Nordenin/skandinaavisuuden kautta. Tämä ketju sai alkunsa erään Åbo Akademissa opiskelevan nuoren blogista. Hän oli vaihtanut pakkoruotsikriittisyytensä pakkoruotsimyönteisyyteen. Hän oli äkkiä tullut tietoiseksi pakkoruotsin historiallisista, kulttuurisista ja pohjoismaalaisista perusteista. Ja hän oli löytänyt itseltään skandijuuret: "Oma sukuni on saanut nimensä todennäköisesti (ainakin näin olen ymmärtänyt) tanskalaisista muurareista, jotka tulivat samoihin aikoihin Suomeen Olavinlinnaa muuraamaan."