Seuraava kansalaisaloite on koskettava kielitaitolakia

[NRR]

--- sen jälkeen asia taas painui unhollaan ja esim. kankaanniemien seksijuttuihin ja muiden
"yhteiskunnallisesti merkittävämpien asioiden varjoon.. (kaksinaismoraalia kyllä Toimiltakin..ei sen puoleen..)

Heti tuoreeltaan kuullessani tapahtuneesta minua nauratti, mutta samalla ajattelin, että kyseessä voi hyvinkin olla naisten päätös siirtää yksi miespoliitikko syrjään. Ja siltähän tuo nyt näyttää. Perussuomalaisissa on liian vahva miesedustus, naiset alkavat kapinoida tavoilla, jotka ovat mahdollisia. Tätä luulisi jo miespoliitikkojen osaavan varoa, kun luulevat viestittelevänsä samalla pikkutuhmalla aallonpituudella olevalle naiselle. Kaipaan ehkä kuitenkin sellaista suhtautumista, että yksityisasiat ovat yksityisasioita.

[NRR]

Kuulemma keskustelijoita oli hankala löytää, eikä ihme. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että pakkoruotsin järkevä kritiikki torjutaan ruotsivihana ja käännetään keskustelu esittäjän tai hänen lastensa asenneongelmiin, tyhmyyteen ja laiskuuteen. Kuka haluaa käydä ottamassa sellaista vastaan?

Minä olen valmis ottamaan tätä lokaa niskaan, mutta
tänne on vaikea löytää pakkoruotsin puolustajia,
eli kukahan tässä nyt välttelee ongelmanratkaisua ??

Aivan.
Keskustelut voidaan käydä tv/radio-ohjelmassa, jossa yhtä pakkoruotsin vastustajaa kohden on kolme kannattajaa ja kova huuto.
Keskustelua ei voi käydä kirjallisesti, koska huterat ja halveksivat puheet jäisivät kiertämään ja naurattamaan ja keräämään vastineita.
Kun joku viaton erehtyy blogissaan aloittamaan keskustelun, hän nopeasti haluaa päättää jutun siihen, että nyt vaan ollaan tästä eri mieltä.
Folktinget ei vastaa. Sivuilla on virheitä ja vääristeltyjä perusteita.
ÅA ei vastaa.

Tämä on keskustelu, jota muka kaivataan, mutta jota ei aiota käydä.

[JV Lehtonen]

--- sen jälkeen asia taas painui unhollaan ja esim. kankaanniemien seksijuttuihin ja muiden
"yhteiskunnallisesti merkittävämpien asioiden varjoon.. (kaksinaismoraalia kyllä Toimiltakin..ei sen puoleen..)

Heti tuoreeltaan kuullessani tapahtuneesta minua nauratti, mutta samalla ajattelin, että kyseessä voi hyvinkin olla naisten päätös siirtää yksi miespoliitikko syrjään. Ja siltähän tuo nyt näyttää. Perussuomalaisissa on liian vahva miesedustus, naiset alkavat kapinoida tavoilla, jotka ovat mahdollisia. Tätä luulisi jo miespoliitikkojen osaavan varoa, kun luulevat viestittelevänsä samalla pikkutuhmalla aallonpituudella olevalle naiselle. Kaipaan ehkä kuitenkin sellaista suhtautumista, että yksityisasiat ovat yksityisasioita.

Toimi sentään häpeää kaksoisstandardiaan ja kaksinaismoraaliaan, mutta pakkoruotsittajilla ei ole häpeää tunnerekisterissä..

Ja jälleen kerran; minun ärtymykseni suuntautuu nimenomaan kaksoisstandardiin ja kaksinaismoraaliin!

Vapaa kielivalinnalla oli eilen kokous, mutta koska en ole jäsen,
en voinut osallistua siihen, koska he uskovat tähän kaksikielisyysmytologiaan niin vahvasti.

Ongelma ratkeaa vasta sitten, kun Suomeen saadaan pohjoismainen kielilainsäädäntö, jossa "de jure kielivähemmistö puhuu
virallista vähemmistökieltä".

Nyt meillä on tilanne, jossa ajetaan kaksilla rattailla aina tilanteen mukaan.
Kun halutaan säälipisteitä ja uhriutumisen kautta valtaa, ollaan "pieni uhanalainen vähemmistö",
ja kun halutaan korostaa perinteistä valtaa ollaankin
"tasavertainen elinvoimainen kansalliskieli".

JOMPI KUMPI pitää valita!

[NRR]

Nyt meillä on tilanne, jossa ajetaan kaksilla rattailla aina tilanteen mukaan.
Kun halutaan säälipisteitä ja uhriutumisen kautta valtaa, ollaan "pieni uhanalainen vähemmistö",
ja kun halutaan korostaa perinteistä valtaa ollaankin
"tasavertainen elinvoimainen kansalliskieli".

JOMPI KUMPI pitää valita!

On kolmaskin vaihtoehto, se todellisuus: suomenruotsalaiset ovat erittäin hyvin toimeentuleva ja kulttuuriaan vaaliva vähemmistö, jota ei uhkaa yhtään mikään, mutta jonka poliittiset edustajat ovat tehneet muiden kieliryhmien elämän hankalaksi pakkoruotsilla ja kaksikielisyysmytologialla - hyvä elämä jatkukoon mutta ilman muiden mopotusta, kiitos!

[NRR]

Kun puhutaan asioista, joita ei sanota ääneen, tuli mieleen myös tämä:

Taannoin tv:ssä tuli suomenruotsalaisen viulistin ja kapellimestarin haastattelu, jota kuunnellessa oli pakko ihailla tämän muusikon tarkkanäköistä havainnointia. Muusikko sanoi suoraan, että ruotsinkielisillä on unelma Suomesta, jossa kaikki oppivat ruotsia ja puhuvat iloisesti ruotsia. Hän jatkoi, ettei tiedä, kuka uskoo tähän, mutta arvelee, että joku pitää mielellään kiinni vastakkainasettelusta, joka syntyy, kun tämä unelma ei olekaan totta.

[NRR]

Kielistrategia ohjaa kielitaitolain noudattamista näin:

Tämän työvälineen tarkoituksena on auttaa viranomaisia ja virkamiehiä soveltamaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia (424/2003) työhönotossaan siten, että henkilöstön kielitaito tehtäviin tarvittavissa kielissä varmistetaan.

Lain edellytykset

Valtion viranomaisen on Ilmoituksessa, joka koskee viran tai muun palvelussuhteen haettavana tai avoimena olemista, on mainittava mahdollisista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista sekä työtehtävien edellyttämästä taikka palvelukseen otettaessa eduksi luettavasta kielitaidosta (4 §).

Virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito (3 §).

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista (5 §)

Valtion viranomaisten henkilöstölle voidaan asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia vain lailla taikka lain nojalla valtioneuvoston tai asian omaisen ministeriön asetuksella.

Suomen ja ruotsin kielten taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä.

Jos lailla tai lain nojalla ei säädetä kunnallisten viranomaisten henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, niitä voidaan asettaa kuntalain (365/1995) mukaisessa järjestyksessä. Jos lailla tai lain nojalla ei säädetä itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, laitokset voivat vahvistaa niitä.

Tarkistuslista

Tehtävänkuvan laadinta

Mitä kieliä tehtävässä tarvitaan ja millä tasolla kielitaidon tulisi olla?
• Esimerkiksi kirjallinen taito vai riittääkö ymmärtäminen ja suullinen taito?
• Tasoja ovat tyydyttävä, hyvä ja erinomainen (aikaisemmin: täydellinen).
• Kielitaidon tarve voi koskea suomea, ruotsia ja mahdollisesti muitakin kieliä.

Virkailmoitus

Onko tehtävään säädetty kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia?

Minkä kielen tai kielten taitoa, ja millä tasolla, työtehtävät edellyttävät käytännössä tai luetaan hakijalle eduksi vaikka ne eivät olekaan muodollisia kelpoisuusvaatimuksia?
• Virkailmoituksen on oltava selkeä siten, että lukija ymmärtää kelpoisuusvaatimusten ja eduksi luettavien taitojen eron.

Työhönottohaastattelu

Varmistatko niin muodollisen kielitaidon (perustuu kielikokeeseen tai kielitodistukseen) kuin tosiasiallisen kielitaidon?
• Kielitaidon varmistaminen voi myös koskea esim. suomen kielen tosiasiallista kirjallista taitoa.

Ansioiden arviointi, esittelymuistio ja nimittäminen

Onko kielitaitoa koskevilla kelpoisuusvaatimuksilla ja eduksi luettavalla kielitaidolla tosiallista merkitystä
nimittämiselle?

Punnitaanko kielitaito ja sen merkitys muiden ansioiden tapaan esittelymuistiossa?

Kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten tarkistaminen

Ovatko kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset myös virastotasolla tarkoituksenmukaisella tasolla vai tulisiko niitä korjata?
• Olisiko eräisiin tehtäviin mahdollista säätää esimerkiksi erinomaisesta ruotsin kielen taitovaatimuksesta ja tyydyttävästä tai hyvästä suomen kielen taitovaatimuksesta?
• Olisiko mahdollista säätää symmetrisesti erinomaisesta suomen tai ruotsin kielen taitovaatimuksesta ja toisen kielen tyydyttävästä taitovaatimuksesta (vrt. eduskunnan virkamiehistä annettu laki, 1197/2003)?

Katso myös
Valtiovarainministeriön ohje virantäytössä noudatettavista periaatteista (VM 1/01/2009, VM/2165/00.00.00/2011)
Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamista työhönotossa valtion viranomaisissa ja
tuomioistuimissa (OM 3/58/2005)
Oikeusministeriön suositus: Kielitaito ministeriöiden työhönotossa – säännöksiä ja työhönottoon liittyvä
tarkistuslista (OM 1/58/2011)
Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista ja niiden merkityksestä viransaannin edellytyksenä,
http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf (s. 16–25)
Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa, http://www.tem.fi/files/34482/Maahanmuu ... nnossa.pdf

Kuinka usein valittu ohittaa muut hakijat nimenomaan kielitaidon vuoksi?
Onko tässä syy siihen, miksi virkamieskunnassa näyttäisi olevan paljon nimenomaan suru-kaksikielisyyttä ajavia?

[Noustenmaa]

Kuinka usein valittu ohittaa muut hakijat nimenomaan kielitaidon vuoksi?
Onko tässä syy siihen, miksi virkamieskunnassa näyttäisi olevan paljon nimenomaan suru-kaksikielisyyttä ajavia?

Tämä on täysin selvää.
Se betonoi kielen rakenteisiin.
Samalla se antaa vielä yhden ohituskaistan.

[Ajatuspaja]

Tarvitaanko nimenomaan kansalaisaloitetta kielitaitolain muuttamiseksi ?

Eikö oikeusministeriö olisi kypsä päivittämään lain painopisteeksi
kansalaisen oikeuden saada omakielistä palvelua sen sijaan että painopisteenä
on kansalaisen velvollisuus olla reservissä suorittamaan kielipoliittista viranomaistehtävää ?

Uusi muotoilu lakiin voisi olla vaikka seuraava:

Laki julkisyhteisöiltä vaadittavasta kielitaidosta


Toteutus voidaan hoitaa vaikka (kone)käännöksillä, simultaanitulkkauksella ja ennen kaikkea
kielen natiivipuhujilla, kuten tehtiin Kokkolan suuntautumisasiassa 2010 RKP:n vaatimuksesta.

Henkilöstön kielitaitoa ei siis tarvitse lain tasolla mainita ollenkaan,
vaan kielipalvelunkin tuottamisesta vastaa julkisyhteisön muistakin velvoitteista vastaava
julkisyhteisön johto kokonaisvastuullisesti.

Esim. EUssa toteutuu tämä logiikka:
vaikka EUssa on 23 virallista kieltä, kielellisten oikeuksien turvaamiseen
ei käytetä kielitaitolakia, vaan käännöstoimintaa.

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 08_123.pdf

http://www.soininvaara.fi/2010/09/08/te ... an-maalin/