Vaivaako suomenruotsalaisuutta skitsofrenia ?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Vaivaako suomenruotsalaisuutta skitsofrenia ?

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 04.03.2015 23:48

TMK kirjoitti:
Hannu Jussi kirjoitti:Näyttää siltä, että teillä on jäänyt huomaamatta se, että tässä vuosien varrella ruotsin opetusta on lisätty, tai tullaan lisäämään, laajentamaan, aikaistamaan jne.
Kyllä sitä on minun mielestäni pikemminkin vähennetty.
Sekä että.

- Toisen kotimaisen kielen tuntimäärä B1-kielenä vuoden 1969 tuntijaossa joko 6 tai 12 vuosiviikkotuntia, mutta silloin käytiin lauantaisinkin koulua.

- Vuoden 1985 tuntijaossa B1-kielen määrä asettui 9 tunniksi.

- Vuosien 1993 ja 2001 tuntijaoissa B1-kielen tuntimäärä oli 6 vvt.
(http://www.minedu.fi/export/sites/defau ... .pdf?lang=)

Miksi 1993 kielten tuntimäärä putosi kahdella tunnilla (yksi tunti siirtyi B1-kielestä A1-kieleen)? Luultavasti siksi, että myös muualta leikattiin, sillä tarkoitus näyttää olleen laajentaa peruskoulun valinnaisuutta. Valinnaistunteja peruskoulussa saattoi olla 20 tuntiin asti (nykysin 13, jatkossa vähemmän). Myös kielissä oli siis mahdollista tarjota lisäkursseja - niitä vain ei juurikaan valittu.

Seuraavissa opetussuunnitelmissa peruskoulun alkuaikojen keveyttä alettiin reivata tietoisesti kohti nykyistä Pisa-huippua ja todellista valinnanvaraa alkoi löytyä esim. ilmaisutaitoa, musiikkia, tietotekniikkaa.

Ruotsin osuutta ollaan nyt lisäämässä. Kahden tunnin lisäys Helsingissä tarkoittaa, että ruotsinopettajien tunnit nousevat kolmanneksella! Se on valtava lisäys. Samalla lisätään ruotsin kielikylpyjä. Ja muutamissa kunnissa ruotsi varhaistetaan ykköselle ohi englannin, jolloin siihen satsataan aivan satumainen tuntimäärä.

Missään nimessä kaikille pakollista kielten tuntimäärää ei tule nostaa. Perusteena on se, että koulussa on ihan hirmuisen paljon muutakin opetettavaa. Maahanmuuttajien määrän kasvu (erityisesti pääkaupunkiseudun kouluissa) antaa myös omat haasteensa. Tavoitteena on myös lisätä projektimuotoista opetusta, jolloin keskitytään ajattelun taitojen hiomiseen ulkoaopeteltavan sälätiedon sijaan. Monien kohdalla kaksi vierasta kieltä on liikaa. Ja vaikkei kaksi kieltä olisikaan liikaa, monen kohdalla on tärkeää voida painottaa jotain muuta oppimisessa (liikuntaa, musiikkia, luonnontieteitä tms.).

Vastaa Viestiin