Grönlundin skaala

[Jan-Erik Andelin]

Mielenkiintoiseen pelleilyyn heittäytyy muutama foorumin vakioasiakas, kun osoittautuu, että kansan mielipide poikkeaakin ns. kielivapauden etujoukon mielipiteistä ruotsin asemasta Suomessa.

Eli poikkeamat ns. kansan mielipiteestä ovat tässä vaiheessa "kieliliigataulukossa":

JEA 5 kertaa 14:sta
NRR 7–9 kertaa 14:sta
Hansa 14 kertaa 14:sta

tai jos NRR:n opeallakan lievempää skaalaa käyttää, ja lasketaan vain todella räikeät poikkeamat:

JEA kansan kanssa käytännössä samaa mieltä
NRR 2–4 kertaa 14:sta
Hansa 8 kertaa 14:sta

[JV Lehtonen]

kansan mielipide poikkeaakin ns. kielivapauden etujoukon mielipiteistä ruotsin asemasta Suomessa.

Minua taas ihmetyttää suomenruotsalaisten järkytys ja tyytymättömyys hyvään tulokseen:
kansa pitää ruotsia arvostettavana asiana, mutta ei halua itse henkilökohtaisesti olla pönkittämässä sen asemaa.

Viimeaikaiset marttyyrikampanjat, "antisvensk"- ja vihapuhehysteria ovat siis mielikuvituksen tuotetta:
ainoa todellinen ongelma on ruotsin pakollisuus.

Ei siis ole olemassa mitään ruotsivastaista liikehdintää,
marttyyriasema on itse kehitetty, false flag -operaatio!

-------
Minä olisin ruotsinkielisenä äärettömän iloinen tutkimuksen tuloksista!
Mutta ilon sijasta ankkalampi vaatii uusia toimia, suunnitelma B:tä, moderaattoreita ja poliitikkoihin vaikuttamista,
jotta kansa tajuaisi, että kaksikielisyys vaatii pakkoruotsin ja pakkoruotsi turvaa kaksikielisyyden!


Eikö nyt kannattaisi iloita tästä hienosta tutkimustuloksesta, luopua pakottamisesta ja
panostaa positiivisen imagon luomiseen/vahvistamiseen..

Seuraavalla kerralla ei tarvitse kysyä kuin kymmenen kysymystä, ja vastaukset ovat entistäkin myönteisempiä!

Minä ainakin aion markkinoida tätä hienoa tutkimustulosta poliitikoille niin paljon kuin vain ehdin!

[NRR]

Mielenkiintoiseen pelleilyyn heittäytyy muutama foorumin vakioasiakas, kun osoittautuu, että kansan mielipide poikkeaakin ns. kielivapauden etujoukon mielipiteistä ruotsin asemasta Suomessa.

Eli poikkeamat ns. kansan mielipiteestä ovat tässä vaiheessa "kieliliigataulukossa":

JEA 5 kertaa 14:sta
NRR 7–9 kertaa 14:sta
Hansa 14 kertaa 14:sta

tai jos NRR:n opeallakan lievempää skaalaa käyttää, ja lasketaan vain todella räikeät poikkeamat:

JEA kansan kanssa käytännössä samaa mieltä
NRR 2–4 kertaa 14:sta
Hansa 8 kertaa 14:sta

En tiedä, miksi tämä on Sinulle tärkeää.

Tällainen kysely toki kartoittaa mielipiteitä mutta samalla vastaukset riippuvat oleellisesti siitä, miten hyvin vastaaja on selvillä tilanteesta ja onko hän pohtinut koko asiaa. Se ei kerro sitä, ollaanko edes tietoisia siitä, mitä kysytään.

Esimerkiksi kysymyksissä, joissa puhutaan rahasta tulisi olla vastaajalle tarjolla summia ja vertailukohteita. Entä jos olisi kysytty
Kuinka paljon rahaa valtio ja kunnat käyttävät ruotsinkielisiin palveluihin?
tai
Mitä hyötyä sinulle ja läheisillesi on ollut Suomen kaksikielisyydestä?
tai
Millaista taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä on Suomelle?

Mitä luulet, että ihmiset olisivat vastanneet?
Mikä hinta Sinusta olisi liian kallis?
Onko nyt saaduilla vastauksilla arvoa, jos todellisuudessa ihmiset eivät osaisi vastata näihin suoriin kysymyksiin?

[Hansa]

Grönlundin kysymykset ovat osittain huonosti harkittuja, ja vastaajat eivät ole ajatelleet mielipiteitään huolellisesti.

Esim
5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä. Vastaajat ovat enimmäkseen olleet samaa mieltä.

Kuitenkin, jos tuo väite pitäisi paikkansa, Suomen kannattaisi ruveta 12-kieliseksi (su,ru,ven,viro,engl,saame, romani, tatari, arabia, kiina, somali,kuurojenkieli), siitä tulisi 12-kertainen hyöty.


7 Ruotsin kielen taitoa tarvitaan hyvien suhteiden luomisessa muihin Pohjoismaihin. Taas vastaajat ovat olleet enimmäkseen samaa mieltä.

Mutta, mten ihmeessä muiden maiden suhteet Pohjoismaihin voivat olla hyvät, kun niissä ei opiskella pakollista ruotsia?

Ruotsissa ei opiskella suomea tai kaikkia maailman kieliä pakollisina, hyvien suhteiden luomiseksi muihin maihin. Miten suhteet silti onnistuvat?


8 On tärkeää, että ruotsinkielisille taataan palveluiden saatavuus heidän omalla äidinkielellään Taas tuo väite on hyväksytty nöyrästi.

Mutta. suomenkielisetkään eivät läheskään aina saa edes lääkärinpalveluja suomeksi, suomenkielienemmistöisessä maassaan.


12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli. Tuotakin väitettä on kannatettu.

Mutta, EUssakaan ei vaadita mepeiltä kaikkien virallisten EU-kielten osaamista !!! Tottakai suomenkielisten ja muukielisten suomalaisten pitää voida edustaa itseään ja omaa kieliryhmäänsä omalla kielellään. Muistaakseni jo YKn ihmisoikeus/kielijulistus takaa sen.


14 Olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta Tuotakin on kannatettu nöyrästi.

Mutta, mikä vahinko on tapahtunut Ruotsille tai Ahvenanmaalle, kun ne ovat jättäneet alkuperäisen suomenkielisen kielen ja kulttuurin katveeseen???
Mikä vahinko on tapahtunut Ruotsille kun he ovat jättäneet historialliset saksankieliset /ranskankieliset /latinankieliset juurensa taakseen???

[Hillevi Henanen]

Tällainen kysely toki kartoittaa mielipiteitä mutta samalla vastaukset riippuvat oleellisesti siitä, miten hyvin vastaaja on selvillä tilanteesta ja onko hän pohtinut koko asiaa. Se ei kerro sitä, ollaanko edes tietoisia siitä, mitä kysytään.

Esimerkiksi kysymyksissä, joissa puhutaan rahasta tulisi olla vastaajalle tarjolla summia ja vertailukohteita. Entä jos olisi kysytty
Kuinka paljon rahaa valtio ja kunnat käyttävät ruotsinkielisiin palveluihin?
tai
Mitä hyötyä sinulle ja läheisillesi on ollut Suomen kaksikielisyydestä?
tai
Millaista taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä on Suomelle?

Mitä luulet, että ihmiset olisivat vastanneet?
Mikä hinta Sinusta olisi liian kallis?
Onko nyt saaduilla vastauksilla arvoa, jos todellisuudessa ihmiset eivät osaisi vastata näihin suoriin kysymyksiin?

Hyviä huomioita! Omalla kohdallani voin sanoa, että pari vuotta sitten olisivat vastaukseni näihin kysymyksiin näyttäneet kovin erilaiselta kuin tänä päivänä kun tietoa asioista on kertynyt huomattavat määrät, vaikkakin faktojen edessä on välillä iskenyt suoranainen epäusko.

Omalla kohdallani olisin ajautunut eri puolelle keskiarvoaitaa kysymyksessä
4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille Vastaus A. Sekä NRR että Hansa näyttävät jakavan mielipiteeni.

Koska talousvaikutusten arvailukin on katsottu hyökkäykseksi kaksikielisyyttä kohtaan tähän asti, on kohtuutonta myöskin esittää niistä kysymyksiä.

Muut keskiarvosta poikkeavat A10,11 ja 13, sekä AAA kysymykseen 12.
10 Ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista
11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia
NRR:n ammatillinen minä on tässä estänyt häntä vastaamasta kysymykseen joko hän on lakannut pahoinpitelemästä opettajatovereitaan maanantaiaamuisin
12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli
-tähän minulta AAA kostoksi ja siksi, että on niin kiva katsella niiden kiemurtelevan haastatteluissa
13 Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) on kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa Suomessa

Ainoa todella tärkeä kysymys näistä on tuo 10, muut ovat enemmän tai vähemmän samantekeviä. Jos kymppiin pystyy vastaamaan, tai on edes pystyvinään vastaamaan myöntävästi, niin on päässyt jatkoon.

[Hillevi Henanen]

Grönlundin kysymykset ovat osittain huonosti harkittuja, ja vastaajat eivät ole ajatelleet mielipiteitään huolellisesti.

Esim
5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä. Vastaajat ovat enimmäkseen olleet samaa mieltä.

Kuitenkin, jos tuo väite pitäisi paikkansa, Suomen kannattaisi ruveta 12-kieliseksi (su,ru,ven,viro,engl,saame, romani, tatari, arabia, kiina, somali,kuurojenkieli), siitä tulisi 12-kertainen hyöty.


7 Ruotsin kielen taitoa tarvitaan hyvien suhteiden luomisessa muihin Pohjoismaihin. Taas vastaajat ovat olleet enimmäkseen samaa mieltä.

Mutta, mten ihmeessä muiden maiden suhteet Pohjoismaihin voivat olla hyvät, kun niissä ei opiskella pakollista ruotsia?

Ruotsissa ei opiskella suomea tai kaikkia maailman kieliä pakollisina, hyvien suhteiden luomiseksi muihin maihin. Miten suhteet silti onnistuvat?


8 On tärkeää, että ruotsinkielisille taataan palveluiden saatavuus heidän omalla äidinkielellään Taas tuo väite on hyväksytty nöyrästi.

Mutta. suomenkielisetkään eivät läheskään aina saa edes lääkärinpalveluja suomeksi, suomenkielienemmistöisessä maassaan.


12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli. Tuotakin väitettä on kannatettu.

Mutta, EUssakaan ei vaadita mepeiltä kaikkien virallisten EU-kielten osaamista !!! Tottakai suomenkielisten ja muukielisten suomalaisten pitää voida edustaa itseään ja omaa kieliryhmäänsä omalla kielellään. Muistaakseni jo YKn ihmisoikeus/kielijulistus takaa sen.


14 Olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta Tuotakin on kannatettu nöyrästi.

Mutta, mikä vahinko on tapahtunut Ruotsille tai Ahvenanmaalle, kun ne ovat jättäneet alkuperäisen suomenkielisen kielen ja kulttuurin katveeseen???
Mikä vahinko on tapahtunut Ruotsille kun he ovat jättäneet historialliset saksankieliset /ranskankieliset /latinankieliset juurensa taakseen???

Pehmoilu noissa vastauksissa on ilmiselvää ÅA-lisää. Sen takia tuo 74% onkin niin upea tulos. Siinä on moni käsi vavahtanut tämän kymppiruksin kohdalla. Jonkun muun, puolueettoman instanssin, tekemänä tämä sama tutkimus samoilla älyttömillä kysymyksillä olisi tuottanut vielä paljon räväkämmän tuloksen, mutta sen mitätöintikamppaja koko koneistolla olisi myös alkanut välittömästi.
Nyt ei niin oikein voida tehdä, ja niinpä joutuvat nyt pientenkin lehtien toimittajaparat töihin rakentamaan risuaitaa lumivyöryn eteen.

[Jan-Erik Andelin]

Eli poikkeamat ns. kansan mielipiteestä ovat tässä vaiheessa "kieliliigataulukossa":

JEA 5 kertaa 14:sta
NRR 7–9 kertaa 14:sta
Hansa 14 kertaa 14:sta

tai jos NRR:n opeallakan lievempää skaalaa käyttää, ja lasketaan vain todella räikeät poikkeamat:

JEA kansan kanssa käytännössä samaa mieltä
NRR 2–4 kertaa 14:sta
Hansa 8 kertaa 14:sta

En tiedä, miksi tämä on Sinulle tärkeää.

Koska se selittää minulle miksi olen muutaman vuoden ollut tämän VKV-porukan kanssa niin eri mieltä painotuksista ja argumentointitavoista, vaikka olenkin itse itse pakollisen ruotsin tarpeettomuudesta samaa mieltä. Samalla tietysti ilahduttaa, että 7 000 kansalaisen painotukset ovat enemmän minun mielipiteitteni mukaisia kuin ainakin muutaman VKV:n kärkidebatoijan mielipiteiden näyttää olevan.

[NRR]

Eli poikkeamat ns. kansan mielipiteestä ovat tässä vaiheessa "kieliliigataulukossa":

JEA 5 kertaa 14:sta
NRR 7–9 kertaa 14:sta
Hansa 14 kertaa 14:sta

tai jos NRR:n opeallakan lievempää skaalaa käyttää, ja lasketaan vain todella räikeät poikkeamat:

JEA kansan kanssa käytännössä samaa mieltä
NRR 2–4 kertaa 14:sta
Hansa 8 kertaa 14:sta

En tiedä, miksi tämä on Sinulle tärkeää.

Koska se selittää minulle miksi olen muutaman vuoden ollut tämän VKV-porukan kanssa niin eri mieltä painotuksista ja argumentointitavoista, vaikka olenkin itse itse pakollisen ruotsin tarpeettomuudesta samaa mieltä. Samalla tietysti ilahduttaa, että 7 000 kansalaisen painotukset ovat enemmän minun mielipiteitteni mukaisia kuin ainakin muutaman VKV:n kärkidebatoijan mielipiteiden näyttää olevan.

Kuinka saat itsesi vakuuttumaan tuosta tulkinnasta, kun samalla joudut ohittamaan koko muun viestini:

Tällainen kysely toki kartoittaa mielipiteitä mutta samalla vastaukset riippuvat oleellisesti siitä, miten hyvin vastaaja on selvillä tilanteesta ja onko hän pohtinut koko asiaa. Se ei kerro sitä, ollaanko edes tietoisia siitä, mitä kysytään.

Esimerkiksi kysymyksissä, joissa puhutaan rahasta tulisi olla vastaajalle tarjolla summia ja vertailukohteita. Entä jos olisi kysytty
Kuinka paljon rahaa valtio ja kunnat käyttävät ruotsinkielisiin palveluihin?
tai
Mitä hyötyä sinulle ja läheisillesi on ollut Suomen kaksikielisyydestä?
tai
Millaista taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä on Suomelle?

Mitä luulet, että ihmiset olisivat vastanneet?
Mikä hinta Sinusta olisi liian kallis?
Onko nyt saaduilla vastauksilla arvoa, jos todellisuudessa ihmiset eivät osaisi vastata näihin suoriin kysymyksiin?

[Jan-Erik Andelin]

Aika rennosti luotat siihen, että 7 000 haastateltua ihmistä todella edustavat tyhmää ja manipuloitua kansaa, joka ei ole pohtinut näitä asioita lainkaan.

[Hillevi Henanen]

Kyllähän JEA oikeassa on. HÄN on esim kymppikysymykseen vastannut B, eli saman kuin enemmistö, eli 38% vastaajista.
NRR:n (ja minun) vastausta A:ta kannattaa surkeat 36% vastanneista, niin että ei tässä vertailussa mistään lillukanvarsien nyppimisestä ole kysymys!

[Jaska]

Minäkin vaivaudun vihdoinkin vastaamaan. Ilmoitan myös monenneksi suurimpaan osuuteen kuulun ja olenko enemmistön vai vähemmistön puoliskolla (samaa vs. eri mieltä).

1 Ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.
C = eri mieltä kuten 27 % (2. suurin osuus; vähemmistö); syynä se, että omassa elämässäni en juurikaan ole ruotsin kieleen törmännyt, joten minulle yhteiskunta on suomenkielinen.

2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin
C = eri mieltä kuten 42 % (1. suurin osuus; vähemmistö); minusta on selvää, että vähemmistöihin kuluu päätä kohti enemmän rahaa kuin enemmistöön.

3 Olisin opiskellut ruotsia koulussa, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista
C = eri mieltä kuten 27 % (2. suurin osuus; vähemmistö); kysymys on hankala, koska en tiedä, olisinko opiskellut kolmea kieltä peruskoulussa ilman pakkoruotsia. Sukulaisuussyistä saksa oli englannin jälkeen kakkosvaihtoehtoni, mutta sain sen tietysti vasta kolmanneksi kieleksi.

4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille
B = samaa mieltä kuten 27 % (2. suurin osuus; vähemmistö); en keksi, miten se suomenkielisiä hyödyttäisi.

5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä
D = täysin eri mieltä kuten 35 % (2. suurin osuus; vähemmistö); en keksi, millä laskuopilla se voisi olla Suomelle kannattavampaa kuin yksikielisyys.

6 Suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettu ryhmä
C = eri mieltä kuten 41 % (1. suurin osuus; tasapeli); opiskelukiintiöitä tms. en itse näe ongelmallisina.

7 Ruotsin kielen taitoa tarvitaan hyvien suhteiden luomisessa muihin Pohjoismaihin
C = eri mieltä kuten 30 % (2. suurin osuus; vähemmistö); hyviä suhteita voi luoda millä tahansa kielellä - tässä kansa on niellyt RKP:n propagandan.

8 On tärkeää, että ruotsinkielisille taataan palveluiden saatavuus heidän omalla äidinkielellään
A = täysin samaa mieltä kuten 11 % (3. suurin osuus; enemmistö)

9 Suomessa on kohtuutonta vaatia julkisia palveluita muulla kuin suomen kielellä
D = täysin eri mieltä kuten 10 % (4. suurin osuus; enemmistö); mutten puhu koko Suomesta - suomenkielisillä alueilla on kohtuutonta vaatia muunkielisiä palveluja kunnallistasolla.

10 Ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista
A = täysin samaa mieltä kuten 36 % (2. suurin osuus; enemmistö)

11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia
B = samaa mieltä kuten 37 % (1. suurin osuus; enemmistö); useimmat hyötyneisivät enemmän suuremmista maailmankielistä.

12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli
C = eri mieltä kuten 26 % (2. suurin osuus; vähemmistö); ilmeisesti ruotsin taidolla on symboliarvo ihmisille - käytännössä useimmille riittänee, että presidentti lukee uudenvuoden puheensa myös ruotsiksi paperista.

13 Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) on kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa Suomessa
B = samaa mieltä kuten 38 % (1. suurin osuus; vähemmistö); pakkoruotsin pysyminen RKP:n hallituskausina kansan vastustuksesta huolimatta todistaa tämän.

14 Olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta
A = täysin samaa mieltä kuten 26 % (2. suurin osuus; enemmistö)

Saldo:
kuulun vähemmistöön 8/14 kysymyksestä.

Aika tasan siis menee. Se vain osoittaa, että pääkysymyksen jälkeen kansa on erimielistä. Se ei mitenkään muuta sitä, että 74 % haluaa eroon pakkoruotsista. Sen asian ajajina me olemme tasan yhtä täydellisiä kuin ne, jotka kaikissa muissakin kysymyksissä edustaisivat kansan enemmistöä.

[NRR]

Eli poikkeamat ns. kansan mielipiteestä ovat tässä vaiheessa "kieliliigataulukossa":

JEA 5 kertaa 14:sta
NRR 7–9 kertaa 14:sta
Hansa 14 kertaa 14:sta

tai jos NRR:n opeallakan lievempää skaalaa käyttää, ja lasketaan vain todella räikeät poikkeamat:

JEA kansan kanssa käytännössä samaa mieltä
NRR 2–4 kertaa 14:sta
Hansa 8 kertaa 14:sta

En tiedä, miksi tämä on Sinulle tärkeää.

Koska se selittää minulle miksi olen muutaman vuoden ollut tämän VKV-porukan kanssa niin eri mieltä painotuksista ja argumentointitavoista, vaikka olenkin itse itse pakollisen ruotsin tarpeettomuudesta samaa mieltä. Samalla tietysti ilahduttaa, että 7 000 kansalaisen painotukset ovat enemmän minun mielipiteitteni mukaisia kuin ainakin muutaman VKV:n kärkidebatoijan mielipiteiden näyttää olevan.

Kuinka saat itsesi vakuuttumaan tuosta tulkinnasta, kun samalla joudut ohittamaan koko muun viestini:

Tällainen kysely toki kartoittaa mielipiteitä mutta samalla vastaukset riippuvat oleellisesti siitä, miten hyvin vastaaja on selvillä tilanteesta ja onko hän pohtinut koko asiaa. Se ei kerro sitä, ollaanko edes tietoisia siitä, mitä kysytään.

Esimerkiksi kysymyksissä, joissa puhutaan rahasta tulisi olla vastaajalle tarjolla summia ja vertailukohteita. Entä jos olisi kysytty
Kuinka paljon rahaa valtio ja kunnat käyttävät ruotsinkielisiin palveluihin?
tai
Mitä hyötyä sinulle ja läheisillesi on ollut Suomen kaksikielisyydestä?
tai
Millaista taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä on Suomelle?

Mitä luulet, että ihmiset olisivat vastanneet?
Mikä hinta Sinusta olisi liian kallis?
Onko nyt saaduilla vastauksilla arvoa, jos todellisuudessa ihmiset eivät osaisi vastata näihin suoriin kysymyksiin?

Aika rennosti luotat siihen, että 7 000 haastateltua ihmistä todella edustavat tyhmää ja manipuloitua kansaa, joka ei ole pohtinut näitä asioita lainkaan.

He ovat elämää nähteitä ja hyvin koulutettuja ihmisiä, joita valtapopulismi kohtelee tyhminä ja manipuloitavina. Silti heistä 75% haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi. Mutta kuten minä viisi vuotta sitten hekin ovat vailla asiallista tietoa - ja väistelystäsi päätellen niin olet sinäkin.

Mitä jos vaihteeksi oltaisiin avoimia tämän kaksikielisyyden suhteen - avattaisiin hinnat, hyödyt, rasitteet sillä tavoin kuin asioista keskustellaan yhteiskunnassa, jossa luotetaan kansalaisten kykyyn ymmärtää ja päättää omista asioistaan.

[JV Lehtonen]

pääkysymyksen jälkeen kansa on erimielistä. Se ei mitenkään muuta sitä, että 74 % haluaa eroon pakkoruotsista. Sen asian ajajina me olemme tasan yhtä täydellisiä kuin ne, jotka kaikissa muissakin kysymyksissä edustaisivat kansan enemmistöä.

Juuri tämän kysymyksen ratkaisemiseksi Vapaa kielivalinta -yhdistys perustettiin 2007.
Juuri tämä kysymys on nyt vihdoinkin ratkaistava.

Joten, miten tästä eteenpäin ?

Kun kansan vastauksia katsoo, kaikki edellytykset pakkoruotsin poistamiseen on olemassa,
koska kansa kannattaa resurssien kohdentamista ruotsinkielisiin palveluhin!

On ajanhukkaa profiloida tämän foorumin kärkihahmoja,JEA!

On tullut aika ratkaista itse pääongelma! Mikä ratkaisussa tökkkii ??

[Hannu Koho]

A = vahvasti samaa mieltä
B = samaa mieltä
C = eri mieltä
D = vahvasti eri mieltä


1 Ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.
B (osin historiallisesti, ja paikallisesti, ei kaikenkattavasti)

2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin
A (Edellyttäen että tämä sisältää kaiken kaksikielisyyteen liittyvän palvelurakenteen)

3 Olisin opiskellut ruotsia koulussa, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista
B Minulla oli enimmillään neljä vierasta kieltä. Ruotsi olisi hyvin mahdollisesti ollut kolmas tai neljäs.

4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille
B (nykyjärjestelmässä näin, todellisuuteen perustuvasta kaksikielisyydestä voisi olla iloa ja hyötyä muillekin.)

5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä
D

6 Suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettu ryhmä
A

7 Ruotsin kielen taitoa tarvitaan hyvien suhteiden luomisessa muihin Pohjoismaihin
C

8 On tärkeää, että ruotsinkielisille taataan palveluiden saatavuus heidän omalla äidinkielellään
B Kun se tapahtuu käytännön tarpeet ja kohtuus lähtökohtana

9 Suomessa on kohtuutonta vaatia julkisia palveluita muulla kuin suomen kielellä
C Selkeästi kaksikielisillä/ruotsinkielisillä alueilla asia on toinen kuin Lahdessa.

10 Ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista
A

11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia
A

12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli
D Valtion johdossa yksi pääkieli on se millä pitää pystyä kaikkien toimimaan. Muuten menee farssiksi, kuten ruotsinkielinen vaaliväittely taannoin.

13 Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) on kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa Suomessa
A

14 Olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta
A

- - -

"Oikea rivi" - eli kansan keskimääräinen mielipide löytyy täältä: https://dl.dropboxusercontent.com/u/158 ... ndrivi.rtf

[Hannu Koho]

[
Viimeaikaiset marttyyrikampanjat, "antisvensk"- ja vihapuhehysteria ovat siis mielikuvituksen tuotetta:
ainoa todellinen ongelma on ruotsin pakollisuus.

Ei siis ole olemassa mitään ruotsivastaista liikehdintää,
marttyyriasema on itse kehitetty, false flag -operaatio!

-------
Minä olisin ruotsinkielisenä äärettömän iloinen tutkimuksen tuloksista!

Juha sano taas asian just niin kuin se on!
Tuossa on kaikki oleellinen.

Kai meillä on lupa olettaa, että joskus, jossain yhteydessä yksi tutkijakin osaisi tulkita todellisuutta?