Pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palvelu

[NRR]

Raaseporin RKP-johto on päättänyt kunnallisen itsehallinnon puitteissa tarjota vain
ruotsia A-kielenä. Se on aivan laillista.

Englanti ei nimittäin ole pakollinen kieli lainsäädännön mukaan, joten sitä voidaan
tarjota myös B1-kielenä eli mikään laki ei velvoita siihen, että jokainen suomalainen
saa opiskella englannin pitkän oppimäärän.

Lakia pitäisi siis TK:n tavoitteen saamiseksi muuttaa siten, että englanti on pakollinen
pitkä A-kieli ja lisäksi on valinnainen B1-kieli sekä vapaaehtoinen A2-kieli.

Pitäisi siis olla säädös, että A-englantiin on oppilaalla subjektiivinen oikeus?

[Hannu Jussi]

Raasepori, entinen Karjaa (suomenkielisvoittoinen), ent. Pohja (suomenkielisvoittoinen) ja Tammisaari, jossa enemmän ruotsinkielisiä, yhdistyivät.

Raaseporin rajanaapureita ovat Hanko (suomenkielisvoittoinen), Perniö (suomenkielisvoittoinen), Lohja (suomenkielinen ja ??) sekä Inkoo (ruotsinkielisvoittoinen).

Niinpä, millä ilveellä tämän laajan Raaseporin suomenkielisistä nyt noin vain voidaan tehdä uhreja surujen alttarille. Alueet ovat olleet historiallisesti suomenkielisiä, sen tietää paikkakuntien ja sukujen nimistä.
Ei ole oikein, että suomenkielisiltä Raaseporissa kielletään kehitys ja tulevaisuus.... varsinkin KOSKA:
Lehdissä on lukenut, että jos ruotsin alkaessa A1 ja oppilaalla on hankaluuksia kielen kanssa, englanti tullaan siirtämään neloselta kutoselle.
Sitten on puhuttu resursseista - ehkä englantia ei tulekaan????

Pari päivää sitten oli, että vanhemmat vastustavat ja opetusihmiset etsivät kompromissia jne jne.

Siis, Raaseporissa on selvästi suomenkielisiä alueita. Ei näitä suomenkielisiä lapsia saa uhrata jollekin kunnan ruotsalaistamisalttarille ajattelematta lainkaan. mikä on lapsen parasta hänen kehityksensä kannalta.

Ei kaikki Raaseporilaisetkaan halua jäädä ammattikoulutasolle. Ja tästä tulikin mieleeni, että koska suomenkielisvoittoinen Hanko "köyhänä" kuntana ei pysty järjestämään kaikkea koulutusta suomeksi.... ja Raasepori ei HALUA kouluttaa suomeksi, niin Hankolaiset joutuvat matkustamaan Lohjalle toisen asteen koulutukseen ja siitä eteenpäin.

Sitä paitsi, nyt ei ole kyse vain ruotsinkielisten haluista... nyt on kyse siitä, että myös suomenkielisillä on oikeus itsenäisyyteen.

[NRR]

Jaskan blogissa eräs kirjoittaja nostaa esiin kaksi "ajatusvirheeksi" kuvaamansa kielivapauden kannattajien näkemystä.

Ensimmäinen on, että pakollinen ruotsi olisi jonkintyyppinen asevelvollisuus, joka sitten myös velvoittaisi ainakin joitakin julkisiin palvelutehtäviin. Näinhän ei ainakaan yhteiskunnan normaalioloissa ole. Näihin töihin ei ole pakko lähteä, ellei halua. Jos kokee, että ruotsintaito liittyy vain näihin töihin, niin valinnan jättää se ruotsi vähemmälle huomiolle koulussa pitäisi siten olla helppo.

Siis ei palvelu ruotsiksi ole velvollisuus vaan velvollisuus tai "vero" on nimenomaan ruotsin pakollinen opiskelu peruskoulusta yliopistoon. Sellaista vähemmistökielen opiskeluvelvoitetta ei ole muualla maailmassa. Vastineiksi usein nostettu iiri on lingua francaa puhuvien irlantilaisten alkuperäiskieli ja tanska vähälukuisille islantilaisille välttämätön koulutuskieli ja verkostokieli - eikä näissäkään ole niin pitkää ja ehdotonta pakkoa kuin meidän pakkoruotsissamme.

Ilmeisesti tämä on ruotsinkielisellä puolella niin vaikea asia ymmärtää, koska heillä ns. pakkosuomi on niin tuttua ja niin tarpeellista, ettei ole minkäänlaista kykyä eläytyä suomenkielisten koulujen pakkourduun läpi koulupolun.

Kieltäydytään myös vertaamasta pakkoruotsia Suomessa kuvitteelliseen pakkosuomeen Ruotsissa. Vaikka prosentit ja kielen todellinen käytettävyys ovat samat, suomi on se rahvaan kieli, josta ei koskaan voinut tulla kansalliskieltä Ruotsissa, ja vain kansalliskieli voisi olla pakollinen, oli sille käyttöä tai ei.

Toinen on, että palvelut, myös ruotsinkieliset palvelut, olisivat pääosin julkisia. Näin ei ole. Modernissa yhteiskunnassa 80 % palveluista ovat kaupallisia ja vain noin 20 % julkisia. Näin ollen on kysyntää ruotsin taidoille on myös muualla kuin kunnan ja valtion virkasuhteissa, vaikkapa vientiteollisuudessa, matkailussa tai ravintola-alalla.

Kun jopa Stockmannin myyjien rinnuksista ovat ruotsinliput enimmäkseen kadonneet, on vaikea ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa. Tarkoittaako se, että suomenkielinen muulla kielitaidolla kuin ruotsilla ei kelpaa vientiteollisuuteen (kun jopa EK on vaatinyt pakkoruotsin purkamista), matkailuun (joka vakavimmin selvitysten mukaan kärsii esim. venäjän taidon puutteesta) tai ravintola-alalle (missä muuten paljon jo palvellaan englanniksi eikä osata edes suomea)?

Kun häneltä kysytään, keksiikö hän jonkin yhtä velvoittavan ajankäyttöä verottavan asian, hän vastaa:

Oman asunnon rahoittaminen vuokravaihtoehtojen puuttuessa on aika velvoittavaa kokemus Suomessa, omalta osaltani nelilukuisella summalla kuukausittain kunnes siirryn eläkkeelle. Silloin asunto on toivon mukaan maksettu.

Eihän mikään velvoita sinua aikuisena ylläpitämään ruotsiasi. Tai minua pitämään pitkää koulumatikkaani, jossa olin keskinkertainen, kondiksessa. Paitsi jos haemme töitä, jossa niitä kysytään.

Oma asunto on valinta, sijoitus ja valinta. Valitettavasti ihmisiä rajusti jakava valinta, mutta valinta.

Ja sitten taas pakkomatematiikka - se on muka kuin ruotsi eikä kumpaakaan tarvitse ylläpitää koulun jälkeen.

Voi syksy!

Uskon, että on ollut äärimmäisen tärkeää kartoittaa näitä pakkoruotsin taustalla olevia ajatuskuvioita, sillä ne ovat useimmille suomenkielisille täysin käsittämättömiä. Ne ovat oleellisia myös pakon purkamisen kannalta, sillä moni, joka kuvittelee jo luopuneensa pakkoruotsin kannattamisesta, ei niiden vuoksi näe tilannetta selvästi eikä näe mitään syytä kiirehtiä pakon purkamista, sillä ostavathan ihmiset asuntojakin ja onhan meillä pakkomatematiikkaa.

[JV Lehtonen]

Raaseporin RKP-johto on päättänyt kunnallisen itsehallinnon puitteissa tarjota vain
ruotsia A-kielenä. Se on aivan laillista.

Englanti ei nimittäin ole pakollinen kieli lainsäädännön mukaan, joten sitä voidaan
tarjota myös B1-kielenä eli mikään laki ei velvoita siihen, että jokainen suomalainen
saa opiskella englannin pitkän oppimäärän.

Lakia pitäisi siis TK:n tavoitteen saamiseksi muuttaa siten, että englanti on pakollinen
pitkä A-kieli ja lisäksi on valinnainen B1-kieli sekä vapaaehtoinen A2-kieli.

Pitäisi siis olla säädös, että A-englantiin on oppilaalla subjektiivinen oikeus?

Vapaan kielivalinnan valossa juuri näin.

Ruotsin "subjektiivinen oikeus" on ideologinen, kaksikielisyysideologian tuottama, orwellilainen oikeus.
Oikeus englantiin on samalla oikeus länsimaisuuteen, globalisaatioon, kansainvälistymiseen, korkeampaan koulutukseen jne.
Ja samalla jokaikisen englannin taito on Suomen kokonaisedun mukaista.

Mutta pakottaa ei ketään yhteen tiettyyn kieleen pidä, edes englantiin.

[Jan-Erik Andelin]

Jopa itse Orwell kirjoitti englanniksi.

[NRR]

Jopa itse Orwell kirjoitti englanniksi.

Voisikohan Orwell selittää, miten ruotsin pakollisuus ja omistusasumisen edullisuus vertautuvat toisiinsa? Ottavatko ihmiset yleisesti lainaa saadakseen ruotsinopintonsa suoritettua, myyvät sitten ruotsinsa hyvällä voitolla ja sijoittavat voiton ranskanopintoihin, jotka jättävät aikanaan jälkipolville perinnöksi?

Ruotsinopinnoista voi toki olla hyötyä (joillekin vaan ei kaikille sanoo Saukkonen), mutta opintoina niiden paikalle voi laittaa ihan minkä tahansa kielen tai taidon.

[NRR]

--- pakottaa ei ketään yhteen tiettyyn kieleen pidä, edes englantiin.

Periaatteessa pakollinen englanti ei tällä hetkellä ole ongelma, se on lähes koulukieleen verrattava perustaito.

Mielestäni on tärkeää, että englanninkin kohdalla pidetään vapautuksen mahdollisina. Vain toimivan vapautuskäytännön kautta nähdään, miten ihmiset arvottavat nykyiset kielipainotukset ja milloin todellisuuden paine muihin ratkaisuihin käy riittävän suureksi, jotta muutoksia on tehtävä.

[NRR]

erään keskustelijan mielestä "ruotsinkieliset palvelut eivät voi olla mikään ongelma, nehän voidaan ostaa ostopalveluina". Niin, ostaa mistä? Ruotsistako?

Vaihtoehtoja on monia
- etsitään syntyperäisiä puhujia, tarjotaan heille asiantuntijakoulutusta tiettyyn tehtävään
- etsitään asiantuntijoita, joille on halukkuutta kielitaitoon, ja annetaan heille kielikoulutus osana työtä
- tuotetaan ulkomailta (vaikka Ruotsista ja missä kaikkialla nyt ruotsia puhutaankaan)
- turvaudutaan tulkkeihin, puhelintulkkeihin
...

Oikeasti, kun ruotsinkielisiä on maassa vajaa viisi prosenttia ja heistäkin iso osa puhuu suomea isän tai äidin tai ainakin puolison kanssa, niin tarvittavan pavelijajoukon määrä ei voi olla käsittämättömän suuri.

Miten voi olla mahdollista, että vaikka tällä ryhmällä on omat koulutusväylänsä ja esim. lääkäreiksi ja tuomareiksi omat väylänsä, silti ei saada palvelua pyörimään, vaan siihen on pakkokoulutettava. Tuntuu järjettömältä.

[TK]

Kun ruotsi saadaan muutettua valinnaiskieleksi kaikissa suomenkielisissä kouluissa kautta Manner-Suomen, niin on selvää, että joitakin lakeja on muutettava.

Opetuslakien muuttaminen on tärkeintä. Opetussuunnitelmassa ei voida sallia kunnan muuttavan pakollisiksi sellaisia aineita, jotka valtakunnallisesti on määritelty valinnaisaineiksi. Näin esim. pakkoruotsin kohdalla. En tunne kunnallislakeja niin tarkkaan, että osaisin arvailla, millaisia muutoksia niihin pitää opetussuunnitelmien laatimisen osalta tehdä.

Ruotsin kielen viralliseen asemaan pakkoruotsin lakkauttaminen ei käsittääkseni vaikuttaisi mitenkään. Sen alan lakeihin ei tässä pakkoruotsi-asiassa ole tarkoitus puuttua.

[Jaska]

Venäjän kohdalla voi vaikealla kirjaimistolla olla vaikutuksensa: vaikka itse kieli nähdäänkin lapsille tärkeämpänä kuin ruotsi (itse vastaajien kohdalla ruotsi oli toistaiseksi vielä tärkeämpi), ei moni ehkä halua laittaa lastaan vielä ainakaan alakoulussa (A1- ja A2-kielet) venäjää pänttäämään.

Yksi ratkaisu voisi olla jonkinlainen "latinalainen transkriptio", jollaisia käytetään mm. tutustuttaessa alussa uralilaisiin kieliin: silloin voi keskittyä niiden kielen piirteiden bongaamiseen eikä mieli jumitu vieraaseen kirjaimistoon. Myöhemmin (yläkoulussa?) voisi sitten siirtyä lukemaan kyrillisiä tekstejä, kun itse kieli on jo tuttu - se on helpompaa kuin opetella uusi kieli ja uusi kirjaimisto yhtäaikaa heti alussa.

Venäjää lukeneena kyllä sanoisin, että kirjaimisto lienee se helpoin asia omaksua... Ei se niin paljoa eroa kuitenkaan ja itsekin huomaa, että jos osaa lukea aakkosia, niin tuttuja sanoja löytyy helposti (varsinkin jos osaa myös ranskaa).

Kyllä se eroaa! Muutama kirjainmerkki on sama, mutta suurin osa aivan erilaisia. Jos samaan aikaan pitää opetella ihan uusia äänteitä ja vielä niitä kuvaavia, usein samannäköisiä kirjainvänkyröitä, niin siinä on rima aika korkealla. Vaikka kirjaimiston nimellisesti oppisikin, niin sanojen lukemisessa sen läpi tulee silti vielä pitkään virheitä - osa merkeistä tulkittuu "latinalaisen" selkäytimen pohjalta, kun osa kapasiteetista menee sanan tunnistamiseen.

Venäjä on helppo ja tutun oloinen kieli latinalaisittain kirjoitettuna: moj syn = my son! Vieraat aakkoset vaikeuttavat asiaa huomattavasti, ainakin minun ja monen muun kohdalla.

Helpointa olisi jos kieli ja kirjaimisto opeteltaisiin eri aikaan. Tätä metodia hyödynnetään myös kielentutkimusaineissa.

[Jaska]

Jaska, ihan vaan selvyyden vuoksi ja täsmennykseksi kysyisin, kannatatko nyt ruotsin muuttamista valinnaiskieleksi kaikissa suomenkielisissä kouluissa koko Manner-Suomen alueella?

En kannata pakkoruotsin lakkauttamista ruotsinkielisten kuntien suomenkielisissä kouluissa. Aivan kuten en kannata pakkosuomen lakkauttamista suomenkielisten kuntien mahdollisissa ruotsinkielisissä kouluissa.

Olen jo perustellut, miksi alueen enemmistökielen oppimisen täytyy olla velvollisuus – muuten päädytään ongelmiin, koska kieltä osaamattomista tulee ikuisia elätettäviä, ja sitä ei talous kestä. Ei voi olla oikeutta jättää opettelematta paikallinen yhteiskunnallinen kieli! Se on turmion tie.

Jos hyväksyy täydellisen kielivapauden kaikkialla Manner-Suomessa, niin tämä sulkee pois kuntakohtaiset pakkoruotsivaatimukset. Ei voi samaan aikaan kannattaa kielivapautta ja kannattaa pakkoruotsia joillakin alueilla.
Tämä on peruskysymys tässä kielivapausasiassa.

Kielivapaus täytyy toteuttaa tasavertaisesti. Ei ole mitään perusteluja, miksi poistettaisiin vain pakkoruotsi kaikkialta muttei pakkosuomea mistään. Yhteiskunta toimii kunnallistasolla, ja kunnan enemmistökielen pitää siksi ratkaista. Ruotsinkielisillä kunnilla on täsmälleen sama oikeus toimia ruotsiksi kuin suomenkielisillä on toimia suomeksi.

Tästä seuraa, että aivan kuten suomenkielisissä kunnissa on implisiittinen pakkosuomi, ruotsinkielisissä kunnissa on oltava implisiittinen pakkoruotsi – ei voida antaa ihmisille oikeutta jättää opettelematta yhteiskunnan kieltä. Siihen ei näin velkaantuneella valtiolla ole varaa, koska kielitaidottomat ovat ikuisia elätettäviä.

Siksi täydellinen kielivapaus ruotsista suomenkielisille myös ruotsinkielisissä kunnissa tarkoittaisi ruotsinkielisten oikeuksien polkemista: silloin ruotsia ei pidettäisi yhtä arvokkaana yhteiskunnallisena kielenä kuin suomea. Tällaista epätasa-arvoa ei voida suvaita!

Kielivapaus ei voi jyrätä tasa-arvoisuusperiaatetta!

Mitä tulee subjektiiviseen oikeuteen: jokaisessa kunnassa pitäisi tarjota ainakin kahta A-kieltä, muuten kyseessä on kielipakotus.

[TK]

Toki on ihan selvää, että siinä missä ruotsi muuttuu valinnaiskieleksi suomenkielisissä kouluissa muuttuu suomikin ruotsinkielisissä kouluissa valinnaiskieleksi. Siinä se tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyy ja toteutuu. Näin pitäisi tapahtua kaikissa kouluissa kautta Manner-Suomen riippumatta kunnan kieliprosenteista.

Subjektiivinen oikeus tarkoittaa oikeutta kieltäytyä jostakin, johon on mahdollisuus.
Suomenkielisissä kouluissa subjektiivinen oikeus tarkoittaa sitä, että ruotsi on tarjolla, mutta oppilaalla on oikeus kieltäytyä ruotsin lukemisesta niin halutessaan = ruotsi on valinnaiskieli.
Samoin ruotsinkielisissä kouluissa subjektiivinen oikeus tarkoittaa sitä, että suomi on tarjolla, mutta oppilaalla on oikeus kieltäytyä suomen lukemisesta niin halutessaan = suomi on valinnaiskieli.

Olisi hyvä, Jaska, jos blogeissasi, vaikka lopussa lyhyesti kertoisit, että et kannata kielivapautta kuin joillakin syrjäseutujen alueilla, joissa ei ruotsinkielisiä ole. Esim. tätä blogia "pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palveluja" lukiessa joku, joka ei tunne ajatuksia ennestään , voi hyvin ajatella, että kannatat kouluissa kielivapautta eli subjektiivista kielioikeutta poikkeuksetta koko Manner-Suomen alueella.

[Hannu Jussi]

Niin, ja lukekaapa tunnoista ruotsinkielisessä kunnassa kirjoituksestani tänään, 12:26.

Sitten voidaan puhua siitä, että millä oikeudella ruotsinkielinen alue yhtyy suomenkieliseen, ja mitkä ovat suomenkielisten syntymävelvoitteet näillä alueilla.

[NRR]

Jaska, ihan vaan selvyyden vuoksi ja täsmennykseksi kysyisin, kannatatko nyt ruotsin muuttamista valinnaiskieleksi kaikissa suomenkielisissä kouluissa koko Manner-Suomen alueella?

En kannata pakkoruotsin lakkauttamista ruotsinkielisten kuntien suomenkielisissä kouluissa. Aivan kuten en kannata pakkosuomen lakkauttamista suomenkielisten kuntien mahdollisissa ruotsinkielisissä kouluissa.

Ruotsinkielisiä kuntia on mantereella kolme

Närpiö 84,8 - Suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläaste ja lukio yhteinen naapurikunnan kanssa, Kaskinen 65,9% suomea.
Korsnäs 87,2 - Ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta.
Luoto 92,5 - Suomenkieliset oppilaat esikoulusta 9. luokkaan asti käyvät suomenkielisiä kouluja Pietarsaaressa. Toisen asteen oppilaat voivat vapaasti hakea mihin tahansa lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

Näistä siis vain Närpiössä on suomenkielistä opetusta ja silloinkin vain luokilla 1-6.

[Jan-Erik Andelin]

Vapaa kielivalinta tulee ensisijaisesti olemaan kunnan päättäjien vapaa kielivalinta – ei koululaisten ja heidän vanhempien. Jos pieni vähäresurssinen kunta, vaikkapa Itä-Suomessa rajan tuntumassa, tarjoaa

alakoulussa valinnaisen englannin tai venäjän, jommankumman pitää valita, sekä
yläkoulussa valinnaisen englannin tai venäjän, jommankumman pitää valita

niin kunnan "pakkokielet" ovat silloin pakollinen englanti ja pakollinen venäjä. Tällaisia "kuntapakkoja" on luonnollisesti jo nyt, ja tulee edelleen olemaan vaikka ns. vapaa kielivalinta toteutuisi.