Eliitin maku ja kolme pakollista vierasta kieltä

[NRR]

Ensimmäiset koulutetut ei-akateemiset suomalaiset olivat kansakoulunopettajia ja heillä oli ruotsia opinnoissaan vuosisadan alussa, ei muita kieliä (voisin vannoa, ettei ollut venäjää edes sortovuosina mutta ihan varma en ole). Siis tällä tasolla yleissivistys kielissä sisälsi suomen ja ruotsin, ei muuta.

Oppikoulussa oli käsittääkseni alusta alkaen ruotsi ja toinen kieli, sillä suomenkielinen oppikoulu syntyi ruotsinkielisen koulun mallilla, siinä vain oli suomi opetuskielenä, muuten tavoiteltiin samaa kieliosaamista kuin ruotsinkielisissä kouluissa ruotsi mukaanlukien. Yliopistollakin opetettiin paljolti ruotsiksi.

Oppikouluissa luettiin vähintään kolmea kieltä, näin ilmeisesti ainakin jo itsenäisyyden alkuvuosina, neljää kieltä kielilinjalla (lyhyt matematiikka). Pelkästään keskikoulunkin käyneet lukivat jo kahta.

Wikipedia:
- Oppikouluja leimasi 1900-luvun alusta jako reaalikouluihin ja klassillisiin lyseoihin. Reaalilyseoissa luettiin "uusia" eli maailmankieliä sekä luonnontieteitä, kun taas klassillisissa lyseoissa keskeisiä oppiaineita olivat klassiset kielet (latina ja klassinen kreikka). Molemmissa koulutyypeissä opetettiin lisäksi matematiikkaa, joka oli luonteeltaan varsin teoreettista. Kielten opetuksessa kirjallinen kielitaito oli pääosassa.
- Sortoaikoina Suomessa oli myös oppiaineena pakkovenäjä.
- Oppikoulu oli tarkoitettu erityisesti virkamiesten ja papiston kouluttamista varten ja siihen kuului varsin runsaasti kieltenopetusta. Vakiintunut käytäntö oli, että ensimmäisenä vieraana kielenä opetettiin toista maan pääkielistä ja toinen oli tavallisimmin 1950-luvulle asti saksa ja siitä eteenpäin englanti.
- Oppikoulu jakaantui kahteen osaan eli yleensä viisivuotiseen keskikouluun ja kolme vuotta kestäneeseen lukioon 1914.
- Lukiossa pakollisina oppiaineina olivat jo niin sanotun linjalukion aikana muun muassa toinen pääkielistä ja kaksi vierasta kieltä.

Lukion kävi vuosisadan alussa tosi pieni osa ikäluokasta. Kieliä opiskeltiin säätyläisperheissä muutenkin. Eräästä tuon ajan nuoresta kirjoitettiin: "Kielissä hän oli lahjakas: hän osasi ruotsia, saksaa, kreikkaa ja myös jossain määrin englantia, jonka osaaminen tuohon aikaan oli erittäin harvinaista. Tähän kielitaitoon vaikutti erityisesti ulkomaalaiset kotiopettajattaret, joita kävi perheessä."

Joustovaraa kolmannen kielen suhteen täytyi ainakin myöhemmin olla, koska (jo ennen peruskoulun tuloa) lukioissa oli myös koulukohtaisia ratkaisuja, joissa lisättiin matematiikan ja luonnontieteiden opetusta ja jätettiin kolmas kieli pois.

[JV Lehtonen]

Oppikoulu oli tarkoitettu erityisesti virkamiesten ja papiston kouluttamista varten ja siihen kuului varsin runsaasti kieltenopetusta

Eli sieltä on tempaistu vaatimus, että jokaisesta pitää kouluttaa potentiaalinen virkamies,
jolle pakotetaan ruotsi, jotta voidaan suorittaa virkamiesruotsi!

Ajattelu on siis huomattavan vanhanaikaista, jämähtänyt sadan vuoden takaiseen aikaan..

[NRR]

Oppikoulu oli tarkoitettu erityisesti virkamiesten ja papiston kouluttamista varten ja siihen kuului varsin runsaasti kieltenopetusta

Eli sieltä on tempaistu vaatimus, että jokaisesta pitää kouluttaa potentiaalinen virkamies,
jolle pakotetaan ruotsi, jotta voidaan suorittaa virkamiesruotsi!

Ajattelu on siis huomattavan vanhanaikaista, jämähtänyt sadan vuoden takaiseen aikaan..

Tämä on muuten hyvä huomio. Ja virkamiehiä koulutetaan näköjään edelleen 1900-luvun alun maailmaan, ei tähän monikieliseen ja globaaliin euro-Suomeen.

[NRR]

Twitterissä kokoomusehdokkaaksi ryhtynyt Marko Forss kyselee pakkoruotsille perusteita ja Eva Biaudet ohittaa perusteet vaatimalla kaikilta kolmea vierasta kieltä:

Marko Forss ‏@markoforss 11. syyskuuta
Kaksikielisyyden säilyttäminen on ihan ok, mutta onko pakkoruotsille mitään fiksua puoltavaa argumenttia? http://yle.fi/uutiset/rkpn_varapuheenjo ... ua/7462076 …

Aleksi Hernesniemi ‏@HernesniemiA
Nuoriso on kansainvälisempää kuin ennen. Pakkoruotsi on vanhanaikainen, nyt pitää katsoa tulevaisuuteen. Monikielisyys on jees.

Eva Biaudet ‏@EvaBiaudet 11. syyskuuta
Jag håller på tvång för mångspråkighet. Alla borde lära sig minst tre andra språk!
[käännös: Kannatan pakkoa monikielisyyteen. Kaikkien pitäisi opiskella vähintään kolme vierasta kieltä]

Marko Forss ‏@markoforss 11. syyskuuta
Yritän opetella hablaamaan ystäväperheen takia espanjaa, mutta aikaa pitäisi saada jostain lisää.

asiamies ‏@asiamies1 11. syyskuuta
Opiskeluaikaa ei pidä tuhlata vain Ruotsissa puhuttavaan kieleen. GER, ENG, ESP, jopa RUS tärkeämpiä.

Eva Biaudet ‏@EvaBiaudet 11. syyskuuta
om du lär dig ens två av de övriga blir svenskan lätt som en plätt.
[jos opit edes kaksi noista muista, ruotsista tulee helppo nakki]

https://twitter.com/HernesniemiA/status ... 7923712000

Presidenttipelin aikana Biaudet piirsi huikean paljastavan kuvan sivistyskäsityksestään vertaamalla pakkoruotsia kritisoivaa suomalaisperhettä intialaisperheeseen, jossa ei haluttaisi kouluttaa tyttölasta ja tyttö itsekin olisi valmis tämän hyväksymään. Ikään kuin suomalainen Pisa-huippua edustava oppilas olisi kehitysmaan lukutaidottoman lapsen tasolla ilman pakkoruotsiaan.

Nyt pakkoruotsi yritetään pitää taustalla. Nyt halutaan haastaa pakon kriitikot puhumaan kieliä ja puolustamaan kieltenopiskelua kielivastaiseksi leimaamisen uhalla: vähintään kolme vierasta kieltä.

Ja kohta joku pääsee taas nälvimään "itkeviä pakkoruotsiäitejä", jotka suojelevat mopopoikiaan työltä ja menestykseltä.

Biaudet jatkoi vielä hetken


kannatan myös koulupakkoa. Ja matikkapakkoa. Hostoriapakko myös helt bra. Stöder att barnen blir smarta.
[kannatan myös koulupakkoa. Ja matikkapakkoa. Hostoriapakko myös ihan hyvä. Kannatan sitä, että lapsista tulee fiksuja.]

tyvärr avviker jag nu och följer med det svenska valet som intresserar mig mer. Hejsvejs.
[valitettavasti poikkean nyt muualla ja seuraan ruotsalaisia vaaleja jotka kiinnostavat minua enemmän. Hejsvejs.]


Pakkoruotsi ei siis muka kiinnosta, kun perusteet ovat niin vahvat: onhan meillä pakkomatematiikkaakin - ja pakkoruotsilla tehdään muka fiksuja lapsia

[Eero Nevalainen]

Twitter on harvinaisen huono media minkäänlaiseen keskusteluun, mutta en ihmettele että Biaudet käyttäytyy noin. Ensin typeriä heittoja ja sitten niskoja nakkelemalla tekemään jotain ruotsiksi koska ei kiinnosta.

Miten tuommoisia lapsia oikeasti päästetään poliittisesti tärkeisiin asemiin?