Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?

[Hillevi Henanen]

Tällä tavoin ruotsi on itseisarvo. Tältä pohjalta voidaan äärimmäisen mustavalkoisesti tuomita kaikki kielivapauden tavoittelu.

Tässä on hyvin näkyvissä "kommunitär tänkande". Tätä on rakenneltu siis suomenruotsalaisten sisäisessä puheessa pitkään.

Tosin tästä ajatuksesta voidaan myös kevyesti luopua, kuin vanhasta takista, sitten kun aletaan katsoa asiaa laajemmin. Niin teki ystävänikin.

Ilahduttavaa on se, että ystäväsi asian kerran sisäistettyään tuskin palaa vanhaan ajatteluunsa. Ainakaan yksikään niistä, jotka minä olen onnistut tänä kesänä herättelemään, ei ole näin tehnyt, päinvastoin.

[NRR]

Tällä tavoin ruotsi on itseisarvo. Tältä pohjalta voidaan äärimmäisen mustavalkoisesti tuomita kaikki kielivapauden tavoittelu.

Tässä on hyvin näkyvissä "kommunitär tänkande". Tätä on rakenneltu siis suomenruotsalaisten sisäisessä puheessa pitkään.

Tosin tästä ajatuksesta voidaan myös kevyesti luopua, kuin vanhasta takista, sitten kun aletaan katsoa asiaa laajemmin. Niin teki ystävänikin.

Ilahduttavaa on se, että ystäväsi asian kerran sisäistettyään tuskin palaa vanhaan ajatteluunsa. Ainakaan yksikään niistä, jotka minä olen onnistut tänä kesänä herättelemään, ei ole näin tehnyt, päinvastoin.

Aivan. Tämä ruotsikeskeisyyshän on kamalan ahdistava maailmankuva, koko ajan eletään maailmanlopun odotuksessa kuin Jehovan todistajat ikään.

On varmasti helpottavaa ymmärtää, että ilman pakkoruotsia elämä jatkuu, suomalaisuus moninaistuu, heikoista pidetään huolta ja pohjoismaisuuskin kukoistaa ilman kahleita.

[JV Lehtonen]

Ja nyt tälle ajattelulle on siis nimi. Kommunitär tänkande.

No, täytyyhän heidän nyt jotenkin koristella tämä sama vanha lämmitetty perunakeitto..

Mutta ei tuo "Melinin luomus" sisällä mitään uutta oleellista.
Siinä on pakkoruotsittamisen peruselementit koottuna vain hieman eri nimen alle.

Olemme useasti täällä käsitelleet kansalaisen velvollisuuksia-
siis olemme tunnustaneet, että kansalaisella on olemassa myös velvollisuuksia yhteisöä kohtaan.

Melin nostaa suomenruotsalaisen perusoikeuden omaan kieleen
suomenkielisen henkilökohtaiseksi ruotsivelvollisuudeksi kierrättämällä
sen "yhteiskunnan" ja yhteisöllisyyden kautta.

Eihän aito yhteisöllisyys näin toimi! Senhän pitäisi lähteä kansalaisista itsestään- siis aidon yhteisöllisyyden-
ei valtion pakottama käytäntö ole yhteisöllisyyttä-

Itseasiassa nimenomaan vapaaehtoinen ruotsi perustuisi yhteisöllisyyteen, mutta se ei Melinille käy!

Jotenkin niin tyypillisen suomenruotsalaista: kaikki vaatimukset kierrätetään jonkin muun tai jonkun muun kautta-
mutta oma painostavan itsekäs rooli ja intressi jätetään autuaasti mainitsematta!

Siksi otin esille velvollisuuksista velvoittavimman: Kuolla ja tappaa isänmaan puolesta!
Jopa tälle kriittiselle velvollisuudelle, maanpuolustusvelvollisuudelle, on vaihtoehtoja-
tosin vaihtoehtojen eteen on saanut kamppailla vuosikymmeniä.

Kansalliskieli- se tuntuu nyt olevan pakottajien trendikkäin sana: "Kansallis- velvoittaa kaikkeen"

Täytyy näemmä lähteä tämän sanan juurille:

MITÄ SE ON ? KANSALLIS, KANSALLINEN

Minun käsitykseni mukaan se on kansalle yhteistä! Kansalle yhteistä sillä tavalla,
että KOKO kansa tai edes enemmistö kokee sen omakseen, yhteiseksi.
Siinä mielessä kansallis- ja yhteisöllisyys ovat läheisiä käsitteitä!

Tässä katsannossa ruotsin kieli ei ansaitse kansalliskieli-nimitystä-
se ei aidosti yhdistä kansaa! Kansa ei koe sitä omakseen ja yhteiseksi-
muuta kuin pakotettuna kokemuksena!

Velvollisuuksia toki on, mutta niiden pitää olla järkevässä suhteessa niiden velvoittavuuteen ja sen aiheuttamiin rasituksiin.
Maanpuolustusvelvollisuus on hyvin perusteltu, kansan laajasti hyväksymä, oikeustajun mukainen velvollisuus.
Maata puolustamalla me puolustamme kaikkia suomalaisia, jopa suomenruotsalaisia!

Mutta ruotsivelvollisuus antaa etua vain suomenruotsalaisille-
siksi se on kohtuuton velvollisuus suomenkielisille!


Siinä se Melinin sokea piste!
Hän ei tajua, että mikään yhteisö ei lähde yhteisiin ponnistuksiin eli yhteisöllisyyteen, jos
hyödyn kerää vain 5 %!

-----------------
"Nostalginen yhteisökäsitys

Tämä yhteisökäsitys on kuitenkin liian vahva. Se estää kommunitaristeja hedelmällisesti analysoimasta modernin yhteiskunnan (uus)yhteisöllisyyden muotoja, näkemästä pinnallisempienkin yhteisöllisyysrakenteiden tuottavia, esteettisiä ja eettisiäkin merkityksiä.

Tällainen yhteisökäsitys uhkaa jäädä epärealistiseksi ja tukahduttavaksi, sillä moraalin palautusyritykset saattavat nojata sellaiseen moraaliseen käsitykseen, jolle ei löydy ajastamme vahvaa vastinetta. Siksi kommunitaristinen romanttinen ja funktionalistinen yhteisökäsitys uhkaa tehdä siitä nostalgisen liikkeen, jolla on vain yksi sanoma: hyväksy asemasi."

[NRR]

Tällainen yhteisökäsitys uhkaa jäädä epärealistiseksi ja tukahduttavaksi, sillä moraalin palautusyritykset saattavat nojata sellaiseen moraaliseen käsitykseen, jolle ei löydy ajastamme vahvaa vastinetta. Siksi kommunitaristinen romanttinen ja funktionalistinen yhteisökäsitys uhkaa tehdä siitä nostalgisen liikkeen, jolla on vain yksi sanoma: hyväksy asemasi.

Kiitos, piti googlata linkki:
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tiet ... paradoksit

[NRR]

Melinin väite kuuluu selkokielellä, että pakkoruotsi on suomenruotsalaisen perusoikeus!
---
29. artikla
(1) Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
(2) Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.

Tämä ihmisoikeusnäkökulma on hyvä!

[Jan-Erik Andelin]

Mielenkiintoista, että tässä foorumissa lasi on aina puoliksi tyhjä.

Mieluummin nähdään, että Melin kehittää pakolliselle ruotsille uusia perusteita, kuin että hän itse asiassa ampui täysilaidallisen RKP:n kylkeen. Hänhän kirjoitti, että RKP ei ydinkysymyksessään, eli kieliasiassa, ole lainkaan se liberaali (omasta mielestään liberaalein) puolue, jota se haluaa yleispoliittisesti olla.

Mieluummin nähdään, että kirjaus "mahdollisuus oppia ruotsia" on orwellilainen tapa puhua pakosta, kuin että se olisi merkki siitä, että suurilta osin luutunut ruotsinkielinen ajattelumaailmakin olisi valmistautumassa luopumaan pakoista.

Mieluummin nähdään, että on rypäs suomenruotsalaisia toimittajia jotka voivottelevat oman työnsä kielellisiä haasteita, kuin että jo on suomenruotsalaisia mediavaikuttajia jotka pitävät pakollista ruotsia huonona asiana, ehdottavat kansalliskielistatuksen poistamista ja siirtymistä Ruotsin malliseen kielipolitiikkaan.

Voi sitä tyhjyyden päivä joillekin kun tämä asia vihdoin ratkeaa.

[TK]

Suomenkielisten lasi on edelleen piripintaa täynnä pakkoruotsia. Kovasti toivotaan, että lasi nopeasti tyhjenisi pakkoruotsin hapatuksesta ja jokainen voisi vapaasti täyttää lasinsa haluamallaan täytteellä.

Asian nopeuttamiseksi: http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

[JV Lehtonen]

Mielenkiintoista, että tässä foorumissa lasi on aina puoliksi tyhjä.

Mieluummin nähdään, että Melin kehittää pakolliselle ruotsille uusia perusteita, kuin että hän itse asiassa ampui täysilaidallisen RKP:n kylkeen. Hänhän kirjoitti, että RKP ei ydinkysymyksessään, eli kieliasiassa, ole lainkaan se liberaali (omasta mielestään liberaalein) puolue, jota se haluaa yleispoliittisesti olla.

Mieluummin nähdään, että kirjaus "mahdollisuus oppia ruotsia" on orwellilainen tapa puhua pakosta, kuin että se olisi merkki siitä, että suurilta osin luutunut ruotsinkielinen ajattelumaailmakin olisi valmistautumassa luopumaan pakoista.

Mieluummin nähdään, että on rypäs suomenruotsalaisia toimittajia jotka voivottelevat oman työnsä kielellisiä haasteita, kuin että jo on suomenruotsalaisia mediavaikuttajia jotka pitävät pakollista ruotsia huonona asiana, ehdottavat kansalliskielistatuksen poistamista ja siirtymistä Ruotsin malliseen kielipolitiikkaan.

Voi sitä tyhjyyden päivä joillekin kun tämä asia vihdoin ratkeaa.

Kovin ristiriitainen kyllä oli tuo Melinin kirjoitus, kun siinä vastustettiin ja kannatettiin pakkoruotsia samaan aikaan.

No, meillä on kyllä kollektiiviseen muistiin jo syöpynyt tämä orwellilainen uuskieli, joten on aivan luonnollista,
että svekokratialogian tulkitseminen tapahtuu sitä kautta.

Ja kokemuksestahan tiedämme, että vaikka ankkalammikossa olisi RKP-kriitikkoja ja terveen-järjen-käyttäjiä,
heidät vaiennetaan tylysti vuosikymmenestä toiseen. (Torvalds, Nykopp, Zilliacus, Albäck)

Kun saamme tämän konfliktin ratkaistua, voimme siirtyä ratkaisemaan vaikka Ukrainan kielikysymystä..
Presidentti Niinistöhän ehdotti jo Itä-Ukrainaan Ahvenanmaan mallia..Se tarkoittaisi Kiovaan ja Lviviin pakkovenäjää-
ja ukrainan kielen puhumiskieltoa Donetskiin.. Mitenkähän minä ukrainalaisena suhtautuisin siihen malliin ?

Eli ei maailmasta ongelmat lopu! Kaikesta räksytyksestä huolimatta
painopiste on järkevä ongelman ratkaisu- Se olisi pitänyt tehdä jo 50 vuotta sitten,
ja viimeistään 20 vuotta sitten! Mutta viivytys on ollut maailmanennätysluokkaa-
vain Castro ja Kim-dynastia ovat olleet yhtä tehokkaita!

PS. Tampereen ruotsinkielisten edustaja ilmoitti jo, että "olemme vähemmistö vähemmistöjen joukossa",
mutta tämä terve asenne ei ole vielä saavuttanut Helsinkiä!
"Man vill göra sig besvärlig fast man kan båda språken"- siis Helsingissä...

Forskaren och universitetsläraren Zea Kingelin-Orrenmaa
Kingelin-Orrenmaa säger att de svenskspråkiga nu för tiden är en minoritet bland alla andra minoriteter.
– Det som jag skulle önska är att man får hälsovård på svenska. Men när man själv är uppvuxen simultant på två språk så kan man sköta det mesta på finska. Man vill inte göra sig besvärlig när man ändå kan båda språken.
– Alla är väldigt positivt inställda trots att de inte kan svenska.
Det finns ingen fientlighet här, vare sig bland beslutsfattarna eller bland invånarna, säger Bjurström

http://hbl.fi/nyheter/2014-08-23/646551 ... tammerfors

[Jan-Erik Andelin]

Tampereen ruotsinkielisten kanssa olenkin aina tullut toimeen. Olen yhden ainoan kerran käyttänyt puheenvuoroa varaedustajana Folktingetin vuosisessiossa noin kymmenisen vuotta sitten. Ainoat selkääntaputtajat jälkeenpäin olivat tamperelaisia.

[NRR]

Mielenkiintoista, että tässä foorumissa lasi on aina puoliksi tyhjä.

Mieluummin nähdään, että Melin kehittää pakolliselle ruotsille uusia perusteita, kuin että hän itse asiassa ampui täysilaidallisen RKP:n kylkeen. Hänhän kirjoitti, että RKP ei ydinkysymyksessään, eli kieliasiassa, ole lainkaan se liberaali (omasta mielestään liberaalein) puolue, jota se haluaa yleispoliittisesti olla.

Mieluummin nähdään, että kirjaus "mahdollisuus oppia ruotsia" on orwellilainen tapa puhua pakosta, kuin että se olisi merkki siitä, että suurilta osin luutunut ruotsinkielinen ajattelumaailmakin olisi valmistautumassa luopumaan pakoista.

Mieluummin nähdään, että on rypäs suomenruotsalaisia toimittajia jotka voivottelevat oman työnsä kielellisiä haasteita, kuin että jo on suomenruotsalaisia mediavaikuttajia jotka pitävät pakollista ruotsia huonona asiana, ehdottavat kansalliskielistatuksen poistamista ja siirtymistä Ruotsin malliseen kielipolitiikkaan.

Voi sitä tyhjyyden päivä joillekin kun tämä asia vihdoin ratkeaa.

Minulle on tuntematonta pedagogiikkaa, että palkitaan virheellisestä päättelystä, jos sillä päästään itseä miellyttävään lopputulokseen. Keinot ovat osa päämäärää. Hyvästi orwellilaiset kielipelit.

Tamperetta fanitan tietysti

[Hillevi Henanen]

Voi sitä tyhjyyden päivä joillekin kun tämä asia vihdoin ratkeaa.

Tuota minulle hoettiin ennen eläkkeelle jäämistäni, koska minua pidettiin täysin työhulluna, vaikka tein vain sen mitä olin tehtäväkseni ottanut. Kun se oli ohi, niin se oli ohi, eikä viiteen vuoteen ole tullut ikävä eikä todellakaan aika pitkäksi. Uskon, että tässä käy samalla tavalla.

[NRR]

Voi sitä tyhjyyden päivä joillekin kun tämä asia vihdoin ratkeaa.

Tuota minulle hoettiin ennen eläkkeelle jäämistäni, koska minua pidettiin täysin työhulluna, vaikka tein vain sen mitä olin tehtäväkseni ottanut. Kun se oli ohi, niin se oli ohi, eikä viiteen vuoteen ole tullut ikävä eikä todellakaan aika pitkäksi. Uskon, että tässä käy samalla tavalla.

Joidenkin mielestä pakon kriitikot ovat outoja yksilöitä - jotain outoa täytyy olla ihmisessä, joka tekee työtä pakkoruotsin kaatamiseksi, kun voisi käyttää aikansa johonkin rakentavaan, kuten maahanmuuttajien tukemiseen, erityislasten tukemiseen, pedagogiikan kehittämiseen, kansainvälistymiseen, avaramman suomalaisuuden rakentamiseen, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisuuden lisäämiseen yhteiskunnassa, ... (Tosin pyrkimys pakkoruotsin purkamiseen on kaikkea tätä ja lisäksi välttämätöntä, sillä pakko ei poistu vain hymistelemällä.)

Jotkut ovat olleet vilpittömästi huolissaan siitä, mitä pakon kriitikot sitten tekevät, kun pakko poistuu, nämä kun ovat joidenkin mielestä hirttäneet itsensä tällaiseen mitättömään, pakonomaiseen vatvomiseen eivätkä osaa ajatella mitään muuta eivätkä varmaan teekään mitään muuta, eikä heillä tietenkään ole muuta elämääkään... (Tietysti kielivapauden tullen nykyiset pakon kriitikot jatkavat niitä muita hankkeitaan, joita työstävät jo nyt, osa niistä hyvinkin lähellä koulutuksen ja demokratian teemoja. Toivottavasti tavataan jatkossakin hyvien hankkeiden parissa.)

[Hannu Jussi]

Kuulin eilen hauskan uutisen pohjoissuomalaisten ja norjalaisten välisestä kaupankäynnistä.

Jos suomalainen aloittaa puhumalla ruotsia tulee luuri korvaan. Norjalaiset suostuvat kyllä käymään kauppaa ja puhumaankin, esim. englanniksi, jollei norjaa osaa.

Joten pakkoruotsin poistuttua, taidan tehdä matkan Norjaan hengenheimolaisteni luo - Norjaan, jossa ei suostuta puhumaan ruotsia.

Sitten pitää käydä Virossa, mutta sitä ennen on opeteltava hiukan kieltä, ihan vain kohteliaisuudesta, myös siksi, etteivät kutsuisi minua poroksi. (Jah, ma räägin eesti.) Eli kaikenlaista ruotsitonta kivaa tiedossa... myös ruotsillista. Pitää käydä myös Tukholmassa, pitkästä aikaa; olihan se kauan kotikaupunkini.

[NRR]

--- tässä foorumissa --- nähdään, että Melin kehittää pakolliselle ruotsille uusia perusteita, kuin että hän itse asiassa ampui täysilaidallisen RKP:n kylkeen. Hänhän kirjoitti, että RKP ei ydinkysymyksessään, eli kieliasiassa, ole lainkaan se liberaali (omasta mielestään liberaalein) puolue, jota se haluaa yleispoliittisesti olla.

Tämä täyslaidallinen menee kyllä meiltä ohi, koska suomenkielisten piirissä RKP:tä ei tosiaankaan tunneta liberaalina puolueena vaan Iltalehden toimittajan sanoin "sehän on vain meidän härlig lilla RKP, jonka ainoa tehtävä politiikassa on puolustaa ruotsinkielisten etuja".

Tuo kommunitäärinen ajattelu näyttää olevan pohjimmiltaan pienen joukon itsejulistettua oikeassaolemista (samaa, jota tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat käyttävät), joten voihan pakkoruotsin perustelujen liittäminen avoimesti kommunitääriseen ajatteluun olla sekin kovaa kritiikkiä.

Jos ruotsinkielisen lukijakunnan tavoittaminen vaatii näin ovelaa ja piilotettua lähestymistapaa (ja vielä kielivapauden kannattajien mitätöintiä heti aluksi), niin tuskin sen yleisön tavoittaminen meiltä muilta onnistuu ikinä.

[Jan-Erik Andelin]

Kommunitaarista ajattelua kielten suhteen voi ajatella myös toisin päin. Eli miten ruotsin- ja muunkieliset Suomessa suhtautuvat suomen kieleen.

( ) Suomen kieli on tärkeä kulttuuriperintö. Se on erikoinen ja kaunis kieli ja sen tulevaisuus on turvattava myös maailman kansainvälistyessä. Olen ylpeä, että osaan suomea koska se on osa elämääni Suomessa.

( ) Suomen kieli on suomenkielisten oma kieli. Minulle on samantekevää miten sen käy. Olen pragmaattinen ja puhun suomea vain niin kauan kuin se on minulle käytännöllistä.

( ) Suomen kieli on pieni, vaikea, erikoisrakenteinen ja näin ollen ennen pitkää häviävä kieli. Puhukoot kotonansa ken haluavat. Minun on turha opiskella sitä tai saada sinä hyviä arvosanoja.

Mikäköhän tänä päivänä saa suurimman kannatuksen ei-ruotsinkielisten joukossa?