Mikä on ruotsin kielen todellinen tarve ?

[TMK]

Joka tapauksessa oppilaiden kodeissa läheisiksi koetut kieli- ja kulttuurialueet luultavasti painottuisivat, oli läheisyys sitten matkailun, musiikin, viihdemaailman, vanhempien omien kieliopintojen tai sukulaisten tuomaa. Samalla olisi mahdollisuus oppilaan painottaa jotain omassa persoonallisuudessaan kielivalinnan avulla.

Oma kokemukseni on keskeltä Savoa, eikä monella ole todellakaan mitään erityisiä sukulaisuussuhteita mihinkään suuntaan, eikä Venäjäkään kaikkia kiinnosta. Matkailun kautta tietenkin voi tulla jotain, mutta eivät kaikki matkailekaan niin paljon, kun ensiksi pitää melkein aina selviytyä Helsinkiin. Suurelle osalle minunkin luokan pojista oli varmaan se ja sama, mitä kieltä he opiskelivat, eivätkä he sitä oppineet kuitenkaan. Kielistä kiinnostuneet sitten valitsivat saksaa ja ranskaa, koska muutakaan ei ollut tarjolla, mutta kolmantena kielenä niiden oppiminen oli jo vaikeampaa.

[NRR]

Oma kokemukseni on keskeltä Savoa, eikä monella ole todellakaan mitään erityisiä sukulaisuussuhteita mihinkään suuntaan

Nykyisissä kaupunkikouluissa niitä siteitä kyllä on, onhan pääkaupunkiseudulla melkein 20% oppilaista maahanmuuttajataustaisia ja vanhemmat ovat melkoisen monikansallisia, jopa maahanmuuttajanuorilla on useita kulttuureja taustallaan.

Suurelle osalle minunkin luokan pojista oli varmaan se ja sama, mitä kieltä he opiskelivat, eivätkä he sitä oppineet kuitenkaan.

Niin. Voisivatko nämä "vitosen pojat" käyttää mielekkäämmin toiseen kieleen varatun ajan? Olisiko heillä esimerkiksi tarvetta nimenomaan suomen kielen vahvistamisessa. Osa näistä kavereista ei pysty kirjallisesti ilmaisemaan itseään esimerkiki tällaisella nettifoorumilla. Osa ei esimerkiksi ole koskaan oppinut kuukausien nimiä suomeksi.

[TMK]

Oma kokemukseni on keskeltä Savoa, eikä monella ole todellakaan mitään erityisiä sukulaisuussuhteita mihinkään suuntaan

Nykyisissä kaupunkikouluissa niitä siteitä kyllä on, onhan pääkaupunkiseudulla melkein 20% oppilaista maahanmuuttajataustaisia ja vanhemmat ovat melkoisen monikansallisia, jopa maahanmuuttajanuorilla on useita kulttuureja taustallaan.

Suurelle osalle minunkin luokan pojista oli varmaan se ja sama, mitä kieltä he opiskelivat, eivätkä he sitä oppineet kuitenkaan.

Niin. Voisivatko nämä "vitosen pojat" käyttää mielekkäämmin toiseen kieleen varatun ajan? Olisiko heillä esimerkiksi tarvetta nimenomaan suomen kielen vahvistamisessa. Osa näistä kavereista ei pysty kirjallisesti ilmaisemaan itseään esimerkiki tällaisella nettifoorumilla. Osa ei esimerkiksi ole koskaan oppinut kuukausien nimiä suomeksi.

Niin, pääkaupunkiseudulla. Minä puhunkin siitä suuresta osasta muuta Suomea, jonne maahanmuuttajia ei erityisemmin muuta, ehkä venäläisiä lukuunottamatta. Pakolaisia on tietenkin jonkin verran joillain paikkakunnilla, mutta he ovatkin asia erikseen. Eivätkä ne olleet erityisemmin mitään "vitosen poikia", ainakaan kaikki, vaan ihan tavallisesti muuten oppivia. Ehkä olisi pitänyt sanoa, että ovat varmaan sen sitten unohtaneetkin, vaikka oppivatkin ehkä muiden mukana. Pointti oli kuitenkin se, että ei läheskään kaikilla suomalaisilla ole mitään erikoista halua lukea juuri tiettyä kieltä, vaan se on aika sattumaa, miten toinen kieli tulee valittua. Monelle helppous on aivan yhtä hyvä syy kuin jokin toinenkin. Kyse on kuitenkin pitkälti maalaispojista, jotka ehkä jäävät asumaan kotiseuduilleen. Minulla on siellä myös vanhoja tyttökavereita jo kouluajoilta, eivätkä hekään ole olleet erityisen kiinnostuneita kielistä, vaikka niitä ovatkin lukeneet pakollisen määrän, kaksi tai kolme.

ETA: En kuitenkaan ole sitä mieltä, että pakollisten kielten määrää pitäisi lähteä tiputtamaan. Samalla tavalla kuin moni muukin asia on yleissivistävää, niin kyllä myös kielet ovat sitä, niiden on kuitenkin oltava valinnaisia. Kaikki eivät vain ole kiinnostuneita kaikesta, niin tytöt ja pojat. Olen kuitenkin kuullut pariltakin nuorelta mieheltä, joista toinen kiitti äitiään, että tämä oli pakottanut A-saksan lukijaksi, vaikka se teini-iässä harmittikin, ja toinen puolestaan harmitteli sitä, että oli jättänyt oman pitkän saksansa "kesken" lukiossa. Useimmat ovat kuitenkin aikuisena tyytyväisiä siihen, että niitä kieliä tuli jonkin verran koulussa luettua.

[NRR]

Pointti oli kuitenkin se, että ei läheskään kaikilla suomalaisilla ole mitään erikoista halua lukea juuri tiettyä kieltä, vaan se on aika sattumaa, miten toinen kieli tulee valittua. Monelle helppous on aivan yhtä hyvä syy kuin jokin toinenkin. Kyse on kuitenkin pitkälti maalaispojista, jotka ehkä jäävät asumaan kotiseuduilleen.

Ainakin mökkikunnassani moni maalaispoika on hakenut itselleen vaimon Aasiasta, tosi hymyileviä leidejä. Toki maaseutua on nyt ajettu alas ja tyhjennetty, mutta epäilen, että virta voi vielä kääntyä ja kyllä se monikulttuurisuus kielineen tulee kaikkialle. Siksi esimerkiksi kotikielten ylläpito-opetus pitäisi saada vauhtiin siten, ettei tarvita kokonaista ryhmää, vaan jokainen nuori voi opiskella tätä toista kieltään etäopetusryhmässä missä sitten onkin. Tähän minusta pitäisi nyt löytyä rahaa - onhan maahanmuutto monikulttuurisuuksineen virallisten ihanteiden mukaista. Se on pistettävä toimimaan.

Pojista ja heidän tarpeistaan ja oikeuksistaan jatketaan ehkä myöhemmin.

[TK]

Ruotsin kielen todellinen tarve suomenkielisille on mitättömän pieni.

Yksilöillä voi tietysti olla mielenkiintoa ja kiinnostusta ruotsin kieleen, joten valinnaiskielenä ruotsilla on oma asemansa tulevaisuudessakin. Pakkoruotsi sen sijaan on ehdottomasti poistettava kaikista suomenkielisistä kouluista Manner-Suomen alueella.

[TMK]

Ruotsin kielen todellinen tarve suomenkielisille on mitättömän pieni.

Paitsi jos uskoo Yle Femmiä. Kakkosella juuri mainostettiin ohjelmaa "Ruotsalainen kesä Suomessa", jossa ekana kai ruotsalaiset tavasivat joitakin suomenkielisiä lauseita jne. Sitten sanottiin kohteliaasti, että nämä ovat ihan turhia, koska Suomessa pärjää ruotsilla. Kiva kuulla juu.

[JV Lehtonen]

Ruotsin kielen todellinen tarve on noin kymmenesosa nykyisen systeemin keinotekoisesti luomaan tarpeeseen verrattuna.

Jos Suomi olisi normaali länsimainen demokratia, 5 %:n de facto vähemmistö olisi myös de jure vähemmistö-
ja ruotsin kieli olisi de jure alueellinen kieli, jota voitaisiin suojella Euroopan Neuvoston standardien mukaan.

Tällöin ruotsinkielisienemmistöiset alueet (Pohjanmaa, Raasepori, Kemiönsaari ja Turunmaan kunta)
olisi omavarainen ruotsinkielisten palvelujen suhteen ja tarpeen tyydyttäminen
hoituisi paikallisen enemmistön (eli koko maan vähemmistön) omin ponnistuksin.

Jos taas ajatellaan ruotsin kielen tarvetta maan ulkosuhteiden osalta,
meillä on absoluuttinen ruotsin osaamistarve kansainvälisten sitoumusten kautta:

Ahvenanmaan kanssa on asioitava ruotsin kielellä. Siitä ei pääse edes yhden pääkielen Suomi pakoon.

Ruotsin kanssa käytävän kaupan takia on olemassa ruotsin kielen tarve,
mutta se ei ole niin suuri kuin nykyjärjestelmä antaa ymmärtää.

Mutta kuten sanottu, nykyinen kuplaksi puhallettu tarve on kymmenkertaisesti ylimitoitettu.

Suomessa ruotsin kielen todellinen tarve tulisi tyydytettyä nykyisellä 5 %:n puhumalla ruotsilla
ja 5 %:n vapaaehtoispanostuksella eli vaikka sillä kielikylpykoulutuksella.

[TK]

Ahvenanmaan kanssa voitaisiin hyvin asioida tulkin välityksellä. Voitaisiin pistää pystyyn tulkkipalvelun kehitysprojekti Ahvenanmaan yhteyksien hoitamisessa ja laajentaa pikku hiljaa tulkkitoiminnan käyttöä Manner-Suomen svenskfinlandin suuntaan.

Tulevaisuudessa (lähitulevaisuudessa) yhteydenpito surutahojen kanssa voitaisiin hoitaa joko suomeksi tai tulkkipalvelun avulla.

[JV Lehtonen]

Ahvenanmaan kanssa voitaisiin hyvin asioida tulkin välityksellä. Voitaisiin pistää pystyyn tulkkipalvelun kehitysprojekti Ahvenanmaan yhteyksien hoitamisessa ja laajentaa pikku hiljaa tulkkitoiminnan käyttöä Manner-Suomen svenskfinlandin suuntaan.

Tulevaisuudessa (lähitulevaisuudessa) yhteydenpito surutahojen kanssa voitaisiin hoitaa joko suomeksi tai tulkkipalvelun avulla.

Tulkkien avullahan asioidaan jo nyt, joten Ahvenanmaan osuus ruotsin kielen tarpeessa on lähinnä symbolinen.
Riittää, että on tarpeeksi tulkkeja, jotka osaavat ruotsia.
Esim. eduskunnassa AX:n Nauclerin puheet tulkataan suomeksi ja hän saa puhua vapaasti ruotsia.

Mikään muu maa ei vaadi Suomelta oman kielensä osaamista, vaan asiat hoidetaan englanniksi,
joka ei sinällään enää ole minkään maan kansalliskieli, vaan lingua franca.(globish)

Mutta kuten sanottu, kyseessä on kansainvälinen sitoumus eli Ahvena-asiat on hoidettava ruotsiksi!
Siitä emme pääse eroon, ellei AX päätä itsenäistyä. (vrt Katalonia/Espanja, Skotlanti/UK)

[Jan-Erik Andelin]

Tulevaisuudessa (lähitulevaisuudessa) yhteydenpito surutahojen kanssa voitaisiin hoitaa joko suomeksi tai tulkkipalvelun avulla.

Är det månne du eller jag som ska skaffa tolk då?

[NRR]

Jos Suomi olisi normaali länsimainen demokratia, 5 %:n de facto vähemmistö olisi myös de jure vähemmistö-
ja ruotsin kieli olisi de jure alueellinen kieli, jota voitaisiin suojella Euroopan Neuvoston standardien mukaan.

Tällöin ruotsinkielisienemmistöiset alueet (Pohjanmaa, Raasepori, Kemiönsaari ja Turunmaan kunta)
olisi omavarainen ruotsinkielisten palvelujen suhteen ja tarpeen tyydyttäminen
hoituisi paikallisen enemmistön (eli koko maan vähemmistön) omin ponnistuksin.

Jos taas ajatellaan ruotsin kielen tarvetta maan ulkosuhteiden osalta,
meillä on absoluuttinen ruotsin osaamistarve kansainvälisten sitoumusten kautta:

Ahvenanmaan kanssa on asioitava ruotsin kielellä. Siitä ei pääse edes yhden pääkielen Suomi pakoon.

Ruotsin kanssa käytävän kaupan takia on olemassa ruotsin kielen tarve,
mutta se ei ole niin suuri kuin nykyjärjestelmä antaa ymmärtää.

Mutta kuten sanottu, nykyinen kuplaksi puhallettu tarve on kymmenkertaisesti ylimitoitettu.

Suomessa ruotsin kielen todellinen tarve tulisi tyydytettyä nykyisellä 5 %:n puhumalla ruotsilla
ja 5 %:n vapaaehtoispanostuksella eli vaikka sillä kielikylpykoulutuksella.

Tämä vastaa minusta todellisuutta, kiitos!

[Hansa]

Tuo Ahvenanmaan "oikeus" saada ikiajoiksi omakielistä/ruotsinkielistä palvelua suomenkielisiltä on EPÄOIKEUDENMUKAISTA, LOUKKAUS IHMISOIKEUKSIA VASTAAN, NÖYRYYTYSTÄ, APARTHEIDIA

Olen varma, että jos asiaa ruvetaan tutkimaan tänä päivänä tämän ajan oikeuskäsitysten mukaan, todetaan että tuollaista oikeutta ei voi olla kenelläkään.

Ei kenelläkään ole oikeutta sanoa kanssaihmiselle, että sinun pitää opetella minun kieleni ja palvella minun minun omalla kielelläni.