"Kieltenopiskelun pitää perustua tarpeeseen"

[TMK]

Sehän on nytkin käytäntö vieraiden kielten osalta. Eli vapaa kielivalinta on sinun maailmassasi vapaa kielivalinta vain kunnes ollaan vapauduttu ruotsista. Sen jälkeen haluaisit tilalle uusia pakkoja, eli pakkoenglantia enemmistölle, ja kaksi pakkoa vähemmistöille: suomi ja englanti. Mielenkiintoista. Muilta osin lähdet nyt suoraan käänteisesti kopioimaan juuri niitä argumentteja oman mallisi puolesta, jotka ovat olleet niin halveksittavia kun niitä on käytetty pakollisen ruotsin puolesta.

Englanti on pakollista monissa maissa, oli tulossa Suomeenkin ennen pakkoruotsin keksimistä. Tietääkseni Ruotsissa (ja Ahvenanmaalla?) englannin pakollisuus ei ole tuonut ongelmia, koska käytännössähän kaikki sitä lukevat ja oppivat muutenkin, tai ainakin haluaisivat oppia. Englannin pakollisuutta puoltaa myös se, että sitä tarvitsee itse kukin jo omissa opinnoissaan ja sen osaamattomuus voi olla esteenä yliopisto-opinnoille. En kuitenkaan haluaisi englantia pakolliseksi ensimmäiseksi kieleksi, mutta pakolliseksi A-kieleksi sen voisi mielestäni laittaa, mikä ehkä helpottaisi kieliopintojen järjestämistä myöhemmässä koulutuksessa. Tosin koska kaikki sitä kuitenkin lukisivat, niin asialla ei ole suurempaa merkitystä.

(Olen pohtinut, olisiko mahdollista lukea A2-kieltä enemmän ja nopeammassa tahdissa, jotta yläkoulussa tai viimeistään lukiossa A1- ja A2-kielen lukijat voisivat olla samassa ryhmässä. Kielioppia olisi varmasti mahdollista käydä saman verran läpi lyhyemmässä ajassa ja englannin sanastoa oppivat nuoret jo nyt nopeasti muualta, varsinkin jos kyse on kielellisesti lahjakkaista, kuten toisen kielen ottajat yleensä ovat. Muistakseni joku kaverini kertoikin näin tapahtuneen, ehkä muuton takia, että hän oli samassa luokassa englantia pitempään lukeneiden kanssa, A1-kielenä oli kai ollut ruotsi. Itse muistelen, että lukioon mennessä oma englannin taitoni oli jo niin hyvällä tasolla, etten tuntenut oppivani lukiossa enää mitään. Silloin en edes ollut matkustellut paljoa, saati käynyt englanninkielisissä maissa, nettiäkään ei vielä ollut, vaan kielitaito oli tullut yksinomaan telkkarin kautta. Tosin meille tilattiin jonkin aikaa myös Time-lehteä, joten siitä tuli luettua artikkeleita.)

Myös maan selvän pääkielen eli Suomen tapauksessa suomen pakollisuus on täysin hyväksytty asia varmaan kaikkialla maailmassa. Suurin osa maista ei liene näin yksikielisiä, mutta maan hallintokielen, joka nyt "kaksikielisyydestä" huolimatta on suomi, osaamista pidetään kaikkialla muualla (koulutetussa maailmassa) täysin itsestäänselvänä.

[TMK]

Mutta kysyn myös, että haluatteko oikeasti, että kielivähemmistöt ottaisivat enemmän hoitaakseen Suomen ao. kielellä hoidettavia toimintoja, esimerkiksi ulkomaihin nähden? Noh, onhan se jo niin venäläisten osalta. Tuttava teki tutkimuksen venäläisten yrittäjyydestä Suomessa, ja yksi neljästä venäläisestä yrittäjästä oli jo pyörittämässä käännös- ja tulkkipalveluja ja kielikouluja Suomessa, vieläpä monesti rautaisen filologi- ja bisneskoulutuksensa pohjalta, joskus vip-tasolla ja hyvästä rahasta.
---
Sitäkö toivotte? Että suomenruotsalaiset, virolaiset ja venäläiset pesivät entistä selkeämmin naapurikaupassa, jotta te voisitte valita lapsillenne vapaammin espanjaa ja kiinaa? No, miksei niinkin.

Eihän Suomella tai suomalaisilla ole muuta mahdollisuuttakaan, koska kaikki on jo vuosikymmenet pakotettu opiskelemaan ruotsia. Mitä ihmeen vänkäystä tuo oikein on? Eihän Suomessa ole edes tarpeeksi venäjän, puhumattakaan viron, opettajia, jotta asiaan tulisi muutosta kovinkaan nopeasti. Pakkoruotsin poistaminen toisi automaattisesti enemmän venäjän osaajia, koska oma osuutensa sitäkin valittaisiin. Tuskin kovin suurta, koska niitä opettajiakaan ei olisi kaikkialle. Viroakin joku voisi lukea, koska ei tarvitsisi tuhlata aikaa kolmanteen pikkukieleen. Espanjaa puhuu myös aika suuri osa maailman maista, lisätään siihen portugalin puhujat, koska espanjan pohjalta sitäkin kieltä voisi tarpeen tullen lähteä opiskelemaan vähän helpommin kuin ruotsin. Jos kerran Ruotsissa ei tunneta tarvetta opiskella suomea Suomen (ja Viron) takia, niin miksi suomalaisten pitäisi olla kovin huolissaan ruotsin osaamisesta? Englantia osataan kuitenkin molemmissa maissa erittäin hyvin.

[NRR]

Mutta kysyn myös, että haluatteko oikeasti, että kielivähemmistöt ottaisivat enemmän hoitaakseen Suomen ao. kielellä hoidettavia toimintoja, esimerkiksi ulkomaihin nähden?

Kun koululla keskustellaan maahanmuuttajaoppilaan opiskelusta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista, oman kotikielen säilyttäminen on usein esillä. Kotikieli (esim. venäjä tai sen lähikielet, jokin aasian kieli, lähi-idän kielet jne.) voi olla juuri se, mille oppilas rakentaa ammattiuraansa, oli ammattina sitten vaikkapa logistiikka (vaikkapa rekkamiehen työ) tai kauppa tai matkailu/ravitsemus tai terveydenhoito tai ...

On tietysti winwin-tilanne, että näitä kotikieliä arvostetaan, suojellaan ja oppilaalla on mahdollisuus ammatissaan hyödyntää tätä rikkautta. Opetusneuvos Mustaparta sanoi haastattelussaan surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja.

[NRR]

Alkuvuodesta opetushallitukselta kysyttiin, mitä kieliä voitaisiin opiskella ruotsin sijaan.
– Me emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle.
http://yle.fi/uutiset/jos_ruotsi_olisi_ ... ia/6960388
Sitten jo otsikossa annettiin ymmärtää, että pelkkää englantiahan se sitten...

Miten voi virkamies valehdella suoraan: emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle.

Varmasti asiasta on keskusteltu, mutta ulospäin kuri on tiukka. Tämä asia on tabu.

Aiemmin opetusneuvos Mustaparta on esittänyt monikielisen Ruotsin mallin mukaan, että esimerkiksi kotikielellä voisi korvata toisen vieraan kielen (meillä siis useimmiten ruotsi) ja hänestä tarvittaisiin "avointa ja vilpitöntä keskustelua siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut". Huomatkaa, hän ei kysynyt, miten hoidetaan runsas ruotsin tarve kaupassa, tutkimuksessa, pohjoismaisessa yhteistyössä jne. - hän paljasti sanavalinnallaan, että pakkoruotsissa on kyse nimenomaan niistä palveluista, jotka nyt sitten eivät enää olekaan niin keskeisiä.

Mikä estää opetushallituksen virkamiehiä ajattelemasta vähän pidemmälle ja myös ajattelemaan ääneen? Heillä olisi tietoa valinnoista, toiveista ja he ovat varmasti seuranneet muiden maiden kielivalintojen toteuttamista.

Miksei vaikkapa Ruotsin mallin mukainen kuvio olisi tuunattavissa meille sopivaksi?

[Jan-Erik Andelin]

Varmaan voisi keskustelun selkeyttämiseksi sanoa, että Suomen kouluissa on jo pari de facto-pakkoa:

- englanti on muodollisesti valinnainen kieli, mutta käytännössä koulussa pakollinen kieli, josta erittäin harva pääsee ympäri
- suomi ruotsinkielisissä kouluissa, joka alkaa 3. tai 5. luokalta - muodollisestihan sen pitäisi symmetrian nimissä alkaa vasta 7. luokalta, samaan aikaan kun kun suomenkielisissä kouluissa alkaa pakollinen ruotsi

Eli eräänlaisia "piilopakkoja".

[NRR]

Varmaan voisi keskustelun selkeyttämiseksi sanoa, että Suomen kouluissa on jo pari de facto-pakkoa:

- englanti on muodollisesti valinnainen kieli, mutta käytännössä koulussa pakollinen kieli, josta erittäin harva pääsee ympäri
- suomi ruotsinkielisissä kouluissa, joka alkaa 3. tai 5. luokalta - muodollisestihan sen pitäisi symmetrian nimissä alkaa vasta 7. luokalta, samaan aikaan kun kun suomenkielisissä kouluissa alkaa pakollinen ruotsi

Eli eräänlaisia "piilopakkoja".

Kyse on todellisesta lingua francasta (englanti) ja maan pääkielestä (jonka varhaistamista ruotsinkieliset ovat itse halunneet). En missään muodossa puhuisi näiden kielten kohdalla pakkoenglannista tai pakkosuomesta. Jos Ruotsissa tai Virossa olisi pakollinen suomi, se olisi pakkosuomea. Jos meillä tai Ruotsissa tai Virossa olisi englannin sijaan muka lingua francana saksa, se olisi pakkosaksaa.

[Jan-Erik Andelin]

Mielenkiintoista kuitenkin, että ollaan pisteessä, jolloin keskusteluun tulee tälläisia uusia muka-itsestäänselvyyksiä kuten "todellinen lingua franca", ja "pääkieli". Vapaa kielivalinta tarkoittaa siis vapautta nimetä englanti uudeksi pakolliseksi kieleksi ruotsin sijasta. Mielenkiintoinen huipennus koko vapausprojektille. Lumeoperaatio.

[NRR]

Mielenkiintoista kuitenkin, että ollaan pisteessä, jolloin keskusteluun tulee tälläisia uusia muka-itsestäänselvyyksiä kuten "todellinen lingua franca", ja "pääkieli". Vapaa kielivalinta tarkoittaa siis vapautta nimetä englanti uudeksi pakolliseksi kieleksi ruotsin sijasta. Mielenkiintoinen huipennus koko vapausprojektille. Lumeoperaatio.

Mielestäni esimerkiksi Ruotsissa on todellinen kielivapaus, vaikka kaikki aloittavat englannilla ja kaikki opiskelevat ruotsia.

Pakon pitkittäjäthän ovat koko ajan yrittäneet väittää, ettei mitään kielivapautta voi olla, koska jokainen ei voi valita mitä tahansa kieltä missä tahansa ja koska tahansa. Sellainen puhe on pelkkää teettelyä.

Englanti on kieli, jota ei voida syrjäyttää vain puhumalla pakkoenglannista - käytännössä äärimmäisen harva haluaa jättää englannin pois - ja sellainen poikkeus onnistuu parhaiten vapautuksen kautta, ei niin että koko ikäluokalle rakennetaan englannitonta väylää, jota sitten kukaan ei valitse.

Käytännössä suomen kielestä tulee valinnainen perustuslain mukaan samaan aikaan kuin ruotsistakin - mutta ei se lakkaa olemasta maan pääkieli ja isolle osalle ruotsinkielisten koulujen oppilaita myös äidinkieli.

Olisiko ns. Ruotsin malli meille sopiva lähtökohta eli
1. kaikilla englanti,
2. toinen vieras kieli valittavissa yleisimmin paletista
- saksa,
- ranska,
- espanja,
- lisää englantia,
- lisää koulukieltä,
- omaa kotikieli
3. muita kieliä yksilöllisesti ja koulukohtaisesti

Millä tuunauksella tästä saisi hyvän mallin meille?

Yleisimpiin valinnaiskieliin lisäksi ruotsi ja venäjä?

Englanti aina joko A1- tai A2-kieli?

Harvinaiset A-kielivalinnat tehtäisiin aina erityisvalinnan kautta, jolloin perheet tietävät, että heidän on oltava koulu-uskollisia, jotta lapsi voisi jatkaa koko jatkumon läpi. Esimerkiksi kiinajatkumo on yhdessä koulussa ja perheen on muuttaessaan huomioitava, miten lapsi voi jatkaa kyseisessä koulussa.

[Jan-Erik Andelin]

Sieltähän se lopullinen vastaus lopulta tulikin. Vanhasta emämaasta.

[NRR]

Sieltähän se lopullinen vastaus lopulta tulikin. Vanhasta emämaasta.

Tästähän me olemme alun alkaenkin puhuneet, Ruotsin mallista. Ja meitä syytetään ruotsinvastaisiksi!

[TMK]

Varmaan voisi keskustelun selkeyttämiseksi sanoa, että Suomen kouluissa on jo pari de facto-pakkoa:

- englanti on muodollisesti valinnainen kieli, mutta käytännössä koulussa pakollinen kieli, josta erittäin harva pääsee ympäri
- suomi ruotsinkielisissä kouluissa, joka alkaa 3. tai 5. luokalta - muodollisestihan sen pitäisi symmetrian nimissä alkaa vasta 7. luokalta, samaan aikaan kun kun suomenkielisissä kouluissa alkaa pakollinen ruotsi

Eli eräänlaisia "piilopakkoja".

En kovin herkästi hermostu väittelyssä, mutta nyt alkaa jo ärsyttää tästä vääntäminen. Ilmeisesti koska niitä oikeita perusteluita ei ole, niin täälläkin pitää vetää keskustelu täysin sivuraiteille ja asioista, joiden todellisen laidan kaikki ymmärtävät. Englanti on ja pysyy "pakollisena" tai pakollisena, pakkoruotsin poistamiseen se ei liity mitenkään. Ruotsinkielisten lasten kannattaa ja pitääkin opiskella suomea, koska todennäköisesti Suomi on virallisesti yksikielinen maa, ennen kuin he jäävät eläkkeelle. Se, onko se heille oikeasti pakollinen, on suomenkielisille yhdentekevä asia, kunhan he eivät odota, että heille tarjotaan sitten kaikki asiat ruotsiksi melkein täysin suomenkielisessä maassa, vain koska heitä ei ole kiinnostanut opiskella suomea.

[Jan-Erik Andelin]

Tästähän me olemme alun alkaenkin puhuneet, Ruotsin mallista. Ja meitä syytetään ruotsinvastaisiksi!

Näin jälkikäteen voisi sanoa, että Vapaa Kielivalinta-nimeä vielä poliittisesti nokkelampi veto olisi ollut Pohjoismainen Kielivalinta!

[NRR]

Tästähän me olemme alun alkaenkin puhuneet, Ruotsin mallista. Ja meitä syytetään ruotsinvastaisiksi!

Näin jälkikäteen voisi sanoa, että Vapaa Kielivalinta-nimeä vielä poliittisesti nokkelampi veto olisi ollut Pohjoismainen Kielivalinta!

Ei ole myöhäistä lanseerata slogan:

Vapaa kielivalinta on pohjoismainen kielivalinta!

Lisäys:

Vai pitäisiko sloganin kuulua:

Vapaa kielivalinta on pohjoismainen tapa opiskella kieliä.

[Jan-Erik Andelin]

En kovin herkästi hermostu väittelyssä, mutta nyt alkaa jo ärsyttää tästä vääntäminen.

Turha sinun on hermostua, koska minä en vetänyt noita piilopakkoja mitenkään syyttelevästi. Onhan se niin, että jos:

99 % koulumaailmasta tarjoaa englantia A1-kielenä niin se on käytännössä = pakko
92 % ruotsinkielisistä kouluista tarjoaa suomea jo 3. luokalta niin se on käytännössä = pakko

Ja jos jossakin kunnassa, oli se kuinka vapaamielinen tahansa, tarjotaan valinnaisina kielinä espanja tai kiina, ja 95 % valitsee espanjan ja kiinan ryhmää ei muodostu niin espanja = pakko.

Saatoit ehkä hermostua siitä, ettet lainkaan pääsisi fennoilemaan ja uhoamaan tällä, että Suomi on vielä jonakin päivänä virallisesti yksikielinen maa. Kun meidän lapsemme siirtyvät eläkkeelle, merkittävä osa palveluista tarjotaan heille englanniksi, koska joidenkin mielestä se on nyt ja aina tämän maanosan lingua franca. Joudut vielä kokemaan tilanteen, että mikään ei velvoita palvelunantajaa palvelemaan sinua suomeksi. Mene jonkun suuremman kaupungin trendibaariin niin pääset kokeilemaan sitä jo nyt. Siellä irlantilainen tai australialainen backpackeri tekee keikkatyötä eikä puhu sanaakaan suomea.

[TMK]

En kovin herkästi hermostu väittelyssä, mutta nyt alkaa jo ärsyttää tästä vääntäminen.

Turha sinun on hermostua, koska minä en vetänyt noita piilopakkoja mitenkään syyttelevästi. Onhan se niin, että jos:

99 % koulumaailmasta tarjoaa englantia A1-kielenä niin se on käytännössä = pakko
92 % ruotsinkielisistä kouluista tarjoaa suomea jo 3. luokalta niin se on käytännössä = pakko

Ja jos jossakin kunnassa, oli se kuinka vapaamielinen tahansa, tarjotaan valinnaisina kielinä espanja tai kiina, ja 95 % valitsee espanjan ja kiinan ryhmää ei muodostu niin espanja = pakko.

Saatoit ehkä hermostua siitä, ettet lainkaan pääsisi fennoilemaan ja uhoamaan tällä, että Suomi on vielä jonakin päivänä virallisesti yksikielinen maa. Kun meidän lapsemme siirtyvät eläkkeelle, merkittävä osa palveluista tarjotaan heille englanniksi, koska joidenkin mielestä se on nyt ja aina tämän maanosan lingua franca. Joudut vielä kokemaan tilanteen, että mikään ei velvoita palvelunantajaa palvelemaan sinua suomeksi. Mene jonkun suuremman kaupungin trendibaariin niin pääset kokeilemaan sitä jo nyt.

Pakkoruotsissa on kyse LAISSA olevasta pakosta, ei käytännön syistä ja resurssien puutteesta johtuvista "pakoista". Laissa olevalle pakolle on mahdollista tehdä jotakin, resurssien ja käytännönmukaisuuden aiheuttamien "pakkojen" purkaminen on huomattavasti vaikeampaa ja yleensä vaatii rahaa, jota ei kai liiemmälti ole, paitsi tietenkin ruotsin kieleen tuhlattavaksi.

Edelleenkään kukaan ei velvoita tarjoamaan trendibaarissa palvelua suomeksi, eikä minua haittaa puhua englantia, jos se on yhteinen kieli. Suomen virallinen kaksikielisyys on eri asia ja ilmeisesti vain suomenruotsalaisten mielestä on täysin normaalia ylläpitää täysin ylimitoitettua ja ties mitä maksavaa järjestelmää koko ajan pienenevän ja kaksikielistyvän eliittivähemmistön takia muiden, sekä enemmistön että muiden vähemmistöjen, kustannuksella. 50 vuodessa ruotsinkielisten määrä on tippunut 2 prosenttiyksikköä, joten voinee odottaa, että seuraavan 50 vuoden aikana se tippuu samat 2 %-yksikköä. Jo tällä hetkellä ruotsinkielisten määrä Manner-Suomessa on alle 5 prosenttia. Kuinka kauan on järkevää ylläpitää kaksikielistä hallintoa? Niin kauan kun Suomi on "kaksikielinen", kaksikielisen Itä-Suomen hallinto-oikeuden kaltaisten älyttömyyksien syntyminen on ilmeisesti täysin mahdollista. Suomi on luonnollisesti yksikielisempi kuin moni muu maa Euroopassa, mutta silti harvoja "virallisesti" kaksikielisiä.