HBL: RKP valmiina keskusteluun kansalaisaloitteesta

[Indigo]

Ei, ei Naucler, tässä nyt odotellaan kommenttia sinulta siitä miten se uusi kielipolitiikka siellä teillä saaristossa oikein toimii!

[Hansa]

Ja hävytöntä, että Naucler kehottaa suomenkielisiä suomalaisia opettelemaan ruotsia, mutta Elisabeth itse ei ole opetellut suomea, jotta pystyisi osallistumaan eduskuntatyöhön 95% suomenkielisessä maassa. Käsittämätöntä ylimielisyyttä.

[TMK]

Tuosta bingolistasta puuttuu myös se, että sitten voi lähteä opiskelemaan muihin pohjoismaihin (ja tietty Suomessakin ruotsinkielisten kiintiössä).

Ja tuon Nauckerin sanomisia kyllä odotan mielenkiinnolla. Ilmeisesti ahvenanmaalaisten ei tule työllistyä Manner-Suomeen. En kyllä voi ymmärtää, kuinka kansanedustaja voi julkisesti sanoa, että suomalaisten pitäisi muuttaa muihin maihin töihin sen jälkeen, kun valtio on maksanut heidän koulutuksensa. Median vähintään pitäisi ottaa tuosta kiinni. (Ilmeisesti tässä ei ole kyse työkokemuksen hakemisesta, vaan ihan pysyvästä muutosta...)

[Jan-Erik Andelin]

Voisihan sitä jo valmiiksi tehdä listan näistä ajat sitten luurangoiksi ajetuista hevosista, kuten
-perustuslaki vaatii
-kulttuurisyyt vaativat
-historialliset syyt vaativat...

Niin, Helmi-Hillevi, tätähän tämän foorumin keskustelu onkin - vastapuolen argumenttien ja lausuntojen lähes itsetyydytyksenomainen kertaaminen, vuodesta toiseen.

Mielestäni kannattaa silloin mieluummin listata oman asiansa eduksi hyviä argumentteja ja meilata sitten niitä omalle lempikansanedustajalle. Voin suomenruotsalaisena luvata, että esim. joku näistä toimisi argumenttina myös ns. pitkittäjien silmissä.

- pakollisella ruotsilla on volyymiinsä (kuinka monta oppilasta) nähden liian huono tehosuhde
- yksilöiden kaksikielisyyden myötä ruotsinkielisten julkisten palvelujen tarve on pienentynyt
- maahanmuuton myötä on syntynyt uusia kansanryhmiä, joille on myös taattava "kielitilaa"
- on olemassa perusteltuja malleja (esim. Saukkonen) joiden mukaan uudelleenjärjestelyjä voisi lähteä suunnittelemaan
- ruotsi on tosiasiallisesti suuressa osaa maata "vieras kieli", eikä "toinen kotimainen", koska kieltä ei kuule arkiympäristössä
- ruotsin kielen status kansalliskielenä ei tosiasiallisesti huonone (nykyisestään) vaikka näma asiat otetaan puheeksi

[riippumatto]

Niin, Helmi-Hillevi, tätähän tämän foorumin keskustelu onkin - vastapuolen argumenttien ja lausuntojen lähes itsetyydytyksenomainen kertaaminen, vuodesta toiseen.

Mielestäni kannattaa silloin mieluummin listata oman asiansa eduksi hyviä argumentteja ja meilata sitten niitä omalle lempikansanedustajalle. Voin suomenruotsalaisena luvata, että esim. joku näistä toimisi argumenttina myös ns. pitkittäjien silmissä.

- pakollisella ruotsilla on volyymiinsä (kuinka monta oppilasta) nähden liian huono tehosuhde
- yksilöiden kaksikielisyyden myötä ruotsinkielisten julkisten palvelujen tarve on pienentynyt
- maahanmuuton myötä on syntynyt uusia kansanryhmiä, joille on myös taattava "kielitilaa"
- on olemassa perusteltuja malleja (esim. Saukkonen) joiden mukaan uudelleenjärjestelyjä voisi lähteä suunnittelemaan
- ruotsin kielen status kansalliskielenä ei tosiasiallisesti huonone (nykyisestään) vaikka näma asiat otetaan puheeksi

Olen Jan-Erik Andelinin kanssa samaa mieltä siinä, että kielivapauden kannattajat voisivat korostaa vielä enemmän kielivalinnaisuuden etuja pakkoruotsin mollaamisen sijaan. Jos esitämme asiaamme aina negatiivisen kautta, sulkevat monet pakkoruotsin kannattajat meiltä korvansa.

[Indigo]

Eiköhän noita hyviä argumentteja ole tässä vuosien saatossa lähetelty edustajalle, jos toisellekin. Valtamediaankin niitä kyllä mielellään tyrkytetään, jos vaan kelpaa. Äsken tuossa taisi myös lähteä useampi kymmenentuhatta nimeä käsittävä paperi edustajille muistutukseksi asian tärkeydestä. Lähinnähän nuo vastapuolen argumentit naurattavat, mutta myös itkettävät niin, ettei niitä viitsi jatkuvasti kerrata.

[Indigo]

Niin, Helmi-Hillevi, tätähän tämän foorumin keskustelu onkin - vastapuolen argumenttien ja lausuntojen lähes itsetyydytyksenomainen kertaaminen, vuodesta toiseen.

Mielestäni kannattaa silloin mieluummin listata oman asiansa eduksi hyviä argumentteja ja meilata sitten niitä omalle lempikansanedustajalle. Voin suomenruotsalaisena luvata, että esim. joku näistä toimisi argumenttina myös ns. pitkittäjien silmissä.

- pakollisella ruotsilla on volyymiinsä (kuinka monta oppilasta) nähden liian huono tehosuhde
- yksilöiden kaksikielisyyden myötä ruotsinkielisten julkisten palvelujen tarve on pienentynyt
- maahanmuuton myötä on syntynyt uusia kansanryhmiä, joille on myös taattava "kielitilaa"
- on olemassa perusteltuja malleja (esim. Saukkonen) joiden mukaan uudelleenjärjestelyjä voisi lähteä suunnittelemaan
- ruotsin kielen status kansalliskielenä ei tosiasiallisesti huonone (nykyisestään) vaikka näma asiat otetaan puheeksi

Olen Jan-Erik Andelinin kanssa samaa mieltä siinä, että kielivapauden kannattajat voisivat korostaa vielä enemmän kielivalinnaisuuden etuja pakkoruotsin mollaamisen sijaan. Jos esitämme asiaamme aina negatiivisen kautta, sulkevat monet pakkoruotsin kannattajat meiltä korvansa.

Jos positiivisuuden kautta saadaan joku kielivapauden kannalle, niin hyvä. Tosin osaa pakon kannattajista tuskin saadaan muuttamaan kantaansa millään keinolla.

[Jan-Erik Andelin]

Ainii... yksi jäi vielä hyvien argumenttien listalta, joten lisäsin

- ruotsi on tosiasiallisesti suuressa osaa maata "vieras kieli", eikä "toinen kotimainen", koska kieltä ei kuule arkiympäristössä

[NRR]

lähes itsetyydytyksenomainen kertaaminen, vuodesta toiseen

Haista sinä JEA sanonko mitä.

Meillä on pirullinen epädemokraattinen kielipolitiikka, joka syö lastemme mahdollisuuksia, tekee heille lisävuosia opintoihin vailla vastinetta, syrjii ja syrjäyttää - eikä pakkoa ajavat tahot, ruotsinkieliset verkostot etunenässä, suostu antamaan meille muita syitä pakolle kuin tuollaisia lapsellisia vänkytyksiä. Eivätkä ne edes häpeä. Kyllä me nauramme niille yhä uudestaan ja uudestaan.

Ja sinä jaat täällä ylimielisiä neuvoja ihmisille, jotka työn ja perheen ohessa ovat tehneet mahtavaa työtä kielivapauden eteen. Tosi asiallista.

[Hillevi Henanen]

Mielestäni kannattaa silloin mieluummin listata oman asiansa eduksi hyviä argumentteja ja meilata sitten niitä omalle lempikansanedustajalle. Voin suomenruotsalaisena luvata, että esim. joku näistä toimisi argumenttina myös ns. pitkittäjien silmissä.

- pakollisella ruotsilla on volyymiinsä (kuinka monta oppilasta) nähden liian huono tehosuhde
Eikös tästä juuri ole Sebastian Tynkkynen lähettänyt kansanedustajille ihka omat videotrvehdykset?
- yksilöiden kaksikielisyyden myötä ruotsinkielisten julkisten palvelujen tarve on pienentynyt
- maahanmuuton myötä on syntynyt uusia kansanryhmiä, joille on myös taattava "kielitilaa"
- on olemassa perusteltuja malleja (esim. Saukkonen) joiden mukaan uudelleenjärjestelyjä voisi lähteä suunnittelemaan
- ruotsin kielen status kansalliskielenä ei tosiasiallisesti huonone (nykyisestään) vaikka näma asiat otetaan puheeksi

Helmi-Hillevi !Hmmm! Mukava nimi, kiitos vaan, vaikka tuokin mieleni meidän taannoisen possun, jonka nimi oli Helmi-Hilma. Se oli kyllä ihan hyvä possu.
Olen herännyt pakkoruotsiasialle vasta reilu vuosi sitten, ja vaeltelin ensin vähän siellä sun täällä tietoa hakemassa, mutta kuten tiedät, tiedot ovat hajalla ja ristiriitaisia.

Kun sitten osuin VKV:n sivustolle, tunsin tulleeni kotiin. Olen alkajaisiksi lukenut tämän avoimen keskustelupalstan läpi, koska sieltä löytyivät vastaukset kysymyksiini, yksi toisensa jälkeen.
Sinun ja NRR:n keskustelut olivat niin jännittäviä aika ajoin, että teki mieli kurkata ketjun viimeiselle sivulle etukäteen, kuten hyvän dekkarin kanssa joskus tekisi mieli. (Se oli sittenkin hovimestari)

Korvaamattoman arvokasta tietoa olen saanut mm NRR:n kirjoituksista koulumaailmasta, koska ne käytännöt olivat minulle vieraita vanhempainiltoja lukuunottamatta.

Elikkä olen ollut VKV:ssä seitsemän kuukautta, ja nyt olen jonkin aikaa katsonut olevani valmis viemään tätä asiaa eteenpäin muille foorumeille. Tämä on minulle kotipesä, jossa mm harjoittelen kirjoittamista, ja josta sitten piipahtelen muualle.
Mielestäni satunnaiset kävijän on aina saatava täältä ajan tasalla olevaa tietoa, koska se todellakin on muuten kortilla tässä maassa. On ihan mukavaa nähdä näitä meidän tekstejä kommetoitavan muuallakin.

Lempikansanedustajaa minulla ei enää ole, eikä muuten ole puoluettakaan. Minun oikeudentajuuni ei noi takinkäännöt sovi.

Elikkä homma on minulla monella tapaa vielä vaiheessa. mutta se on jo varmaa, että tämä on minun elämäni missio!

[Jan-Erik Andelin]

No, hyvä jos löysit purtavaa!

En nyt ole vähään aikaan ollut täällä foorumissa, kun mielestäni kaikki kivet oli käännetty, eikä ollut enää uutta sanottavaa. Vähän uuvuttavaa on välillä olla täällä olla suomenruotsalaisena yksin useampien tikkatauluna. Silloinkin kun on porukan kanssa monesta asiasta samaa mieltä, niin joku aina muistuttaa, että minä kuitenkin olen "meikäläisiä", eikä minun agendastani voi olla varma. Tai jos selittää miten ymmärrän ns. pitkittäjän ajattelevan, tai tämän pelkäävän, niin ennen pitkää sinut niputetaankin tämän puolustajaksi. Eli dekkarikielellä sanottuna: murhaaja voi olla vielä keskuudessamme.

Joten jäin sitten pois. Enkä nyt sitten vastaa kaikkeen, koska siellä arkistoissa moni asia on jo aikoja sitten sanottu. Onnea missioon.

[Hillevi Henanen]

Ymmärrän sinua ja en ymmärrä, eikä johdu siitä, että en haluaisi. Meidät on ajettu niin mahdottomaan tilanteeseen, että edes molemminpuolisella hyvällä tahdolla ei ratkaisua voi löytyä, ja maksajina on koko kansantalous, ja ennen kaikkea meidän lapsemme, niin vanhat kuin uudetkin kansalaiset.

- yksilöiden kaksikielisyyden myötä ruotsinkielisten julkisten palvelujen tarve on pienentynyt
- maahanmuuton myötä on syntynyt uusia kansanryhmiä, joille on myös taattava "kielitilaa"
tätä olen erityisesti painottanut kaikilla foorumeilla oman mamutaustani takia
- on olemassa perusteltuja malleja (esim. Saukkonen) joiden mukaan uudelleenjärjestelyjä voisi lähteä suunnittelemaan
Voi olla, että olen ihan väärässä, mutta tästä tulee väkisinkin mieleeni ankkalammikon pohjamudissa asustavien Suursvenskfinlandista haaveilevien jutut, joita en millään ilveellä voi edes olla ottavinani vakavasti. Kovennettu pakkoruotsi pääkaupunkiseudulle ei tule kuuloonkaan.
- ruotsin kielen status kansalliskielenä ei tosiasiallisesti huonone (nykyisestään) vaikka näma asiat otetaan puheeksi
- ruotsi on tosiasiallisesti suuressa osaa maata "vieras kieli", eikä "toinen kotimainen", koska kieltä ei kuule arkiympäristössä

Nämä ovat asioita, jotka eivät mene perille kansanedustajille minun sanomisillani, jos he ovat tähän asti muuten onnistuneet sulkemaan silmänsä ja korvansa näiltä. Tahatonta se ei voi olla, joten jos joku ei halua nähdä asioita, niin hän ei niitä sitten näe.

Se on minulle selvinnyt, että pikavoittoja tässä hommassa ei ole odotettavissa, mutta minun nähdäkseni ainoa tie todelliseen muutokseen on koko kansan herättely. Jos se on tehtävä henkilö kerrallaan, niin tehdään se sitten niin. Meillä on kumminkin vastassa koko virallinen koneisto mediaa myöten, joten tässä ei auta muu kuin peräänantamattomuus eli suomeksi tiivistettynä SISU.

Luotan tässä ennen kaikkea suomalaisten oikeuden tajuun, kunhan joku heidät herättää, ja se työ on hyvässä vauhdissa!

[JV Lehtonen]

Siellä taitaa käydä melkoinen kuhina eduskunnan kammioissa tällä hetkellä kun arvotaan niitä, jotka pääsevät huomenna puolustamaan pakkoruotsia.

Ilmeisesti nämä kokoomusleidit ovat valmiina puolustamaan: http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/ ... otsi-20442
katsokaa nyt noita "perusteluja" taas. Ihan uskomatonta touhua.

Taattua "pakkomatematiikka"-laatua.

[Hannu Jussi]

Huomasin, että Andelin on lukenut Ilmari Rostilan kirjan ja käytti jotakin sanontaa suoraan kirjasta ja muutenkin taisi testata, olemmeko lukeneet kirjan.
Lainaan vapaasti samaa opusta "Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu"

Työpaikoilla on saksan kielen tarve suurempi kuin ruotsin, mutta kenellekään ei tulisi mieleen, että meillä olisi pakkosaksa.
Ruotsinkieliset opiskelevat suomea yleensä A1-kielenä, koska heille se on win win.
Esim. Oulussa 500 ihmisen tullessa vastaan, he ovat kaikki suomenkielisiä. Ai niin, ja sitten suomea tarvitaan kaikkialla Suomessa, myös töissä.
Myös Tammisaaressa on hyvä osata suomea, koska eivät saa palkattua ruotsinkielisiä lääkäreitä.

[NRR]

Rostilan kirja on todella hyvä. Sitä on käsitelty mm. tässä ketjussa
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... f=7&t=1845

Pidän erityisesti tavasta, jolla Rostila yrittää rautalangasta vääntää, ettei mitään symmetriaa suomen- ja ruotsinkielisten välillä ole puhuttaessa "toisesta kotimaisesta" ja sen opiskelusta:

- Suomen kielipolitiikan iso ja suurelta osin vaiettu kysymys koskee suomenkielisten todellista ruotsin osaamisen tarvetta.

- toisen kotimaisen osaamisen tarve koostuu periaatteessa kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on käytännöllinen osaamisen tarve (kielen käytettävyys) ja toinen osa on lailla säädetty osaamisen tarve. Suomenkielisten kohdalla toisen kotimaisen (ruotsin) osaamisen tarve perustuu keskeisesti lakeihin ja tutkintoja koskeviin säädöksiin. Säädöksiin perustuva ruotsin osaamisvaatimus on selvästi suurempi kuin käytännöllinen ruotsin osaamisen tarve. Ruotsinkielisen kohdalla tällaista epäsuhtaa ei ole.

- Kieliryhmien erilaisesta kohtelusta ei puhuta virallisissa yhteyksissä, vaan kysymys ohitetaan, kielletään ja torjutaan. Tätä varten kehitetään aaterakennelmia ja opinkappaleita, joiden avulla epäsuhtaa yritetään noitua näkymättömiin. Uusin esimerkki on yritys johtaa perustuslaista maan suomenkielistä väestöä varten sellainen yleissivistyksen käsite, johon sisältyy ruotsin osaaminen. Muualla maailmassa yleissivistys liitetään yleisiin käytännöllisiin osaamistarpeisiin tai siihen, että yksilö saa yhteyden koko ihmiskunnan kulttuuriin ja sen saavutuksiin.

- valtion viranomaiset suurentelevat järjestelmällisesti ruotsin osaamisen tarvetta yhteiskunnassa ja työelämässä.

- Tarpeellista kielitaitoa määriteltäessä tulee lähtökohdaksi ottaa yksilöiden itse ilmaisemat tarpeet --- Nämä tarpeet nousevat yksilöiden ja perheiden reaalitodellisuudesta

- vallitseva kielipolitiikka merkitsee muitakin kuin suoraan opiskeluun liittyviä hyvinvointihaittoja suomenkielisille. Näitä ovat esimerkiksi ruotsin kieltä koskevat ylimitoitetut osaamisvaatimukset julkisissa tehtävissä sekä suomenkielisten näkökulmasta piittaamaton ruotsin kielen aseman ylläpito pohjoismaisessa yhteistyössä.

- Vaikka suomen kielen merkitys maamme ruotsinkielisille on kokonaan toisenlainen kuin ruotsin merkitys suomenkielisille, silti toisen kotimaisen kielen opetusta kummallekin ryhmälle perustellaan tasa-arvolla.

- Toisen kotimaisen kielen määrääminen pakolliseksi sekä peruskoulussa että lukiossa oli puhtaasti poliittinen ratkaisu, jota tehtäessä ei otettu huomioon pedagogisia tai koulutuspoliittisia näkökohtia suomenkielisten kohdalla. Ratkaisu loukkaa tältä osin perustuslakia.

- suomenkieliset ja ruotsinkieliset koululaiset ja opiskelijat näkevät ”toisen kotimaisen” opiskelun hyödyllisyyden täysin päinvastaisesti. Tämä tulisi ottaa vakavasti eikä kuitata nuoren havaintoja ja kokemusta asenteina.

- Ruotsinkieliset suomalaiset ja suomenkieliset suomalaiset ovat yhtä järkeviä olentoja, jotka kykenevät tarkastelemaan kielten opiskelua omalta kannaltaan yhtä järkevästi.

@}--`--,----