Vieraskielisten määrä ohittaa ruotsinkielisten määrän

[Hillevi Henanen]

Tämä suunnanmuutos on siis tapahtunut ihan viime vuosina, jos 2008-2010 väki on lisääntynyt n. 1600 henkilöllä, ja 2011-2013 vähentynyt 243 henkilöllä.

Löysin tilastokeskuksen sivuilta väestötilaston vuosilta 1980-2013. Se osoitti, että mistään suunnan muutoksesta ei ole kyse, vaan että vuosien 2008-2011 nousu ruotsinkielisten määrässä on vain ollut kuhmu pitkässä alenevassa kehityksessä.
http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaer ... 01_fi.html
Näiden mainittujen 4 plussavuoden lisäksi siellä on välillä 1980-2013 vain vuosi 1991, joka on 104 henkilöä plussalla.

Löytyi myös folktingetin lehdistötiedote "Suomenruotsalaiset 2012 - miltä tulevaisuus näyttää?", viime vuoden lopulta, ja jonka optimismiin on vaikea yhtyä näiden lukujen valossa.
http://www.folktinget.fi/fi/lehdisto/la ... 68546=1500

- Kaksikielisten perheiden ruotsinkielisiksi rekisteröityjen lasten tuoman lisän ansiosta ruotsinkielisten lisääntyminen on ollut selvästi korkeampaa kuin suomenkielisten viime vuosina, vaikka erot todellisessa syntyvyydessä ovat olleet pieniä.

1980-2013 suomenkieliset ovat lisääntyneet n. 400000 henkilöllä ja ruotsinkielisten määrä on vähentynyt noin 9400 henkilöllä. Jos määrä olisi lisääntynyt samana aikana samassa suhteesa kuin suomenkielisillä, olisi lisäystä pitänyt olla n. 23500 henkilöä.
BINGO! Yksi löytyi. Vuonna 2010 ruotsinkielisten määrä lisääntyi suhteessa enemmän kuin suomenkielisten.!!!!
Suomenkieliset +5894, ruotsinkieliset +761 vaikka 342 olisi piisannut tasapeliin.

- Viime vuosina tapahtunut väestönkasvu tulee ilmeisesti jatkumaan. Nykyinen ikärakenne viittaa myös siihen, että edessä on todennäköisesti pitempiaikainen luonnollisen väestönkasvun ajanjakso, sanoo professori Finnäs.

- On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007. On tapahtunut myönteinen trendimuutos. Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.

Näis siis lokakuussa 2013. 2008-2011 kuhmun koko on siis 1623, ja siitä on kyllä vähennetty tässä tiedotteessa vuoden 2012 -242 noin 1400:ksi, mutta ei ole haluttu pilata kivaa tunnelmaa mainitsemalla asiasta sen kummemmin.

[Hillevi Henanen]

Propagandankoneiston hallitsemisen teho on uskomaton. Minulla oli vaikeuksia uskoa silmiäni kun taas seikkailin tilastojen ihmeellisessä ja hämmentävässä maailmassa. Folktingetin viljelemät uskomukset

ruotsinkielisten lisääntyminen on ollut selvästi korkeampaa kuin suomenkielisten viime vuosina

ja

- On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007.

tuntuvat elävän ja voivan hyvin. Jälkimmäinen on jopa teknisesti totta kun ei oteta huomioon, että tämä nousu on vain pieni kuhmu laskevassa tilastossa, jossa 5 vuotena 33:sta on ollut jonkin asteista kasvua. Lisäksi luvuissa on mukana Ahvenanmaa, jossa eletään pienen tasainen kasvun aikaa edelleen, ja ruotsinkielisten osuus Manner-Suomessa on pudonnut 4,90 prosenttiin. En vielä tämän perusteella lähtisi uusia kouluja perustamaan. Varmaan vielä 2-3 vuotta folktingetin tilannetiedotuksessa nähdään tämä sama: Vuoden 2007 jälkeen... Sen jälkeen nämäkin tilastot joutavat unholaan, kuten NRR:n mainitsema vauvatilasto.

Näilläkin sivuilla on aina välillä ihmetelty, että mistä tätä disinformaatiota oikein levitetään.

No, näin se menee tässä tapauksessa: tiedotusvälineet toimivat tehokkaina tuulettimina, joihon folktinget lapioi ......
24.10.13
http://www.folktinget.fi/fi/lehdisto/la ... 68546=1500
24.10.13
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/10/2 ... -i-finland
Joku keskusteluosiossa yritti tarjota oikeita lukuja...
25.10.13
http://www.svtplay.se/klipp/1556782/ruo ... a-suomessa
25.10.13
http://www.svt.se/nyheter/uutiset/ruots ... a-suomessa

[Hillevi Henanen]

Rapporten är användbar för samhällsplanerare, forskare, journalister, politiker och såväl kommunala som statliga myndigheter i deras arbete.
Dataunderlaget för rapporten baserar sig uteslutande på uppgifter från Statistikcentralen. Arbetet med att sammanställa rapporten har utförts av Fjalar Finnäs, professor i demografi och statistik vid Åbo Akademi. Folktinget vill till honom framföra ett stort och varmt tack för hans arbete med de finlandssvenska statistiska rapporterna.

Raportti on tarkoitettu yhteiskuntasuunnitteijoiden, tutkijoiden, toimittajien, poliitikoiden ja niin kunnallisten kuin valtiollistenkin viranomaisten käyttöön heidän työssään.
Raportin tiedot perustuvat yksinomaan Tilastokeskuksen tietoihin. Raportin kokoamistyön on suorittanut Fjalar Finnäs, professor i demografi och statistik vid Åbo Akademi. Folktinget haluaa esittää hänelle suuret ja lämpimät kiitokset hänen työstää suomenruotsalaisten tilastoraporttien kanssa.

Ei kommentoitavaa.

[Hillevi Henanen]

Ruotsinkielisten määrä Suomessa on siis absoluuttisesti vähentynyt 1980-2013 n. 9600 henkilöllä kun taas Ahvenenmaalla on nousua ollut 1980-2012 n. 3700 henkilöä.
Tarkoittaa sitä, että Manner-Suomessa on vuodesta 1980 lähtien ruotsinkielisten määrä vähentynyt n. 13300 henkilöllä. Vertailun vuoksi laskin, että Manner-Suomen kolmessa ruotsinkielisessä kunnassa on 2013 ollut ruotsinkielisiä asukkaita yhteensä vajaat 12700 kpl.

Miten tällä perustellaan lisääntyvää pakkoruotsin opetusta ja pyrkimystä "kaksikielisten" kuntien määrän lisäämiseen Manner-Suomessa?

[TMK]

Heitetäänpä tämä vanha artikkeli vaikka tänne. On tietenkin saattanut olla juttua jo aikaisemminkin, mutta mikähän lienee tilanne tällä hetkellä?

Alla svenska barn fick plats - många finska blev utan
http://svenska.yle.fi/artikel/2011/08/0 ... -blev-utan

Itsehän en tiedä asiasta enkä Helsingin tilanteesta mitään, mutta tulipahan vain mieleen tässä sopivaa ketjua etsiessäni, että kumpaankohan joukkoon maahanmuuttajaperheet on laskettu. Joutuvatko he käyttämään suomenkielisten leikkipuistopalvelua? (Jos nyt tuosta oikein ymmärsin.) Mutta ilmeisesti suomenkielisten pakkoruotsitus ei riitä edes ekaluokkalaisten kanssa keskusteluun leikkipuistossa. Voivoi...

[Hillevi Henanen]

Oletettavasti suomenkielinen koulu ---> suomenkielinen iltapäivätoiminta, samasta riittämättömästä kiintiöstä jaetaan varmaan paikkoja suomenkielisille ja maahanmuuttajalapsille. Onneksi näillä vähemmistö(je)n esitaistelijoilla on homma pulkassa omalta osaltaan.

[TMK]

Näin minäkin kuvittelisin. En tosin ymmärrä, miksi sitä leikkipuistopalvelua (mikä ihme sekin on? Ja leikitäänkö siellä sitten joka päivä, sateella ja pakkasellakin? Luulisi lastenkin kyllästyvän joskus.) ei voisi järjestää ruotsiksikin.

[Hillevi Henanen]

Pohdin ihan samaa kuin sinäkin ja niinpä googlasin asian ja tässä meille molemmille tietoa leikkipuistotoiminnasta. Helsinki on minulle niin kaukainen paikka, että en ole tällaisestakaan koskaan kuullut.

10.1.2014
http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutis ... totoiminta

22.1.2014
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... leikkuriin

12.3.2014
http://www.metro.fi/uutiset/a1387801049421

[TMK]

Voisi tietenkin kuvitella (toivoakin?), että maahanmuuttajalapsille olisi järjestetty jokin oma iltapäiväkerho, jossa olisi paremmin tuettua läksyjenteko-ohjausta jne. Hehän sitä erityisesti tarvitsisivat, jotta oppisivat kunnolla kielen ja kaikilla varmaan ei ole koulutettuja ja kieltä osaavia vanhempia, jotka voisivat auttaa läksyjen teossa. Mutta olisi kai siitä jokin maininta, jos näin olisi...

[Hansa]

Vähän asiasta sivuun,
mutta lisään tähän mitä luin SvenskaYlen keskustelusta jossa oltiin huolestuneita ruotsinkielisten sote-palveluiden vähenemisestä kun muodostetaan viisi isoa sote-aluetta. Joku kirjoittaja näki kuitenkin että suomenkielisiin palveluihin kohdistuu suurempi riski "Större hot mot finskan"

"Större utländska bolag finns redan på den finländska vårdmarknaden och om de får en större andel kommer de inte att nyanställa (dyr) finsk personal, utan anlitar förmånligare utländsk personal. Sannolikheten är stor att utländsk personal har arbetserfarenhet från t.ex. Sverige & Norge och behärskar svenska & engelska bättre än finska."

Isot terveysalan monikansalliset yhtiöt palkkaavat ulkomaista henkilökuntaa, mm Ruotsista tai Norjasta ja todennäköisesti tuo henkilöstö hallitsee ruotsin ja englannin paremmin kuin suomen kielen.

Maahanmuuttajat tulevat Suomeen hyvin usein Ruotsista ja ovat jo siellä omaksuneet ruotsin kielen. Se lisää ruotsinkielisen väestön määrää.

Pääkaupunkiseudulla suomenkielisten osuus laskee lähitulevaisuudessa alle 80%n.

Ruotsissa säädettiin uusi kielilaki kun ruotsinkielisten määrä alkoi laskea huolestuttavasti. Uuden lain mukaan kaikilta Ruotsin kansalaisilta edellytetään ruotsin kielen osaamista ja/tai opiskelua.

Suomessa pitäisi kiireesti säätää vastaava laki joka edellyttäisi kaikilta Suomen kansalaisilta suomen kielen hallintaa.

Jos meille ei tuota lakia säädetä, hukka perii suomenkielisyyden.

Tuo laki ei syrji vähemmistökielten puhujia, koska heille taattaisiin mahdollisuus oman kielensä opiskeluun ja säilyttämiseen, vaihtoehtona pakollisen ruotsin opiskelulle.

[Hillevi Henanen]

Toisaalta taas ylimitoitetuista kiintiöistä huolimatta esim. ruotsinkielisiä lääkäreitä ja opettajia ei kuulu olevan tarpeeksi, elikkä Suomen korkeasti kouluttamaa porukkaa valuu koko ajan Ruotsiin. Samoilla syntyvyysluvuilla toinen porukka kasvaa ja toinen on kutistunut 30 vuotta. Jossain vuotaa.

Parhaillaan valetaan sillä puolella kannua siitä, että opettajia pitäisi ruveta kouluttamaan myös Helsingissä. Koko ruotsinkielinen väkimäärä mahtuisi Espoon kaupunkiin, ja sille porukalle pitäisi kouluttaa opettajia kahdessa paikassa. Kuinkahan monessa paikassa Islannissa koulutetaan opettajia?

Monelle koulutetulle on tämä ikävä kielitilanne liikaa. On syytä muistaa, että 40% ruotsinkielisistä on vapaaehtoisen ruotsin kannalla. Kun lukee ruotsinkielisiä kirjoituksia, ei voi kun ihmetellä sitä, miten ilkeitä he osaavat olla toisilleen.

Myös Ruotsin palkkataso houkuttelee. Kyllä Ruotsin maahanmuuttajatkin rahan päälle ymmärtävät.

[Hansa]

Ruotsinkielisiä opettajia koulutetaan jo nyt tarpeeksi, mutta he eivät jää opettajiksi vaan siirtyvät muihin, paremmin palkattuihin tai muuten mieluisampiin tehtäviin.

Nyt on menossa suunnitelmat kouluttaa uusiin suomi-ruotsi -kaksikielisiin kouluihin opettajia.

Se koulutus vähentää suomenkielisen (korkea)koulutuksen määrää, koska se otetaan pois suomenkielisen (korkea)koulutuksen määrästä, eikä ruotsinkielisen opetuksen määrästä.

Tuo suunnitelma on järjetön, koska paljon suurempi tarve on opettajista, jotka pystyisivät opettamaa sekä suomeksi että jollain vieraalla kielellä.

Mutta tuota suunnitelmaa ajetaan laput silmillä, suostumatta näkemään todellisuutta, miten tämä maa on muuttunut monikieliseksi ja ruotsinkieliset ovat vain pieni vähemmistö. Tuon todellisuuden tunnustaminen näyttää olevan ylivoimaisen vaikeaa ruotsinkieliselle eliitille.

Ruotsin kieli ei ole uhanalainen, ei se häviä minnekään, vaikka koko Suomen kansaa ei pakoteta sitä opiskelemaan.

Meitä kaikkia, suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä hyödyttää, jos sallitaan luonnollinen monikielisyys, kuitenkin niin että kansallisvaltion harvinaista pääkieltä suojellaan, eikä viedä siltä kohtuuttomasti resursseja muiden kielten suojeluun.

[NRR]

Parhaillaan valetaan sillä puolella kannua siitä, että opettajia pitäisi ruveta kouluttamaan myös Helsingissä. Koko ruotsinkielinen väkimäärä mahtuisi Espoon kaupunkiin, ja sille porukalle pitäisi kouluttaa opettajia kahdessa paikassa. Kuinkahan monessa paikassa Islannissa koulutetaan opettajia?

Islannissa oli siellä käydessäni yksi keskuspaikka, mutta opettajien koulutusta hoidettiin myös etänä. Näin pienten kylien epäpätevät opettajat saattoivat pätevöityä työn ohessa. He eivät myöskään halunneet opettajatutkinnosta itselleen vain väylää parempiin hommiin, vaan olivat oikeasti sitoutuneita sekä asuinpaikkaansa että opettamiseen.

Islannista toinenkin huomionarvoisa seikka. Koska heitä on suunnilleen saman verran kuin suomenruotsalaisia, kaikkien alojen koulutusta ei voi järjestää islanniksi Islannissa. Siksi kaikki opiskelevat jotain muuta nordiska språkia, yleensä tanskaa. Tätä "pakkotanskaa" on esitetty meille suomalaisille pakkoruotsin vastineena. Sitä se ei ole. Se ei ole palvelutanskaa vaan kieli, jolla valtaosa nuorista käy opiskelemassa ainakin osan opinnoistaan, käy hakemassa työkokemusta ja muodostaa ammatillisia asiantuntijaverkostoja. Englanti olisi vaihtoehto, mutta vastaava koulutus USA:sta tulisi paljon kalliimmaksi eivätkä asiantuntijaverkostot olisi riittävän lähellä. Toki Islannissakin pohditaan näistä pakkokielistä luopumista, mutta siis idea heidän pakkotanskalleen on sama kuin olisi pakkosuomella suomenruotsalaisille.

Ruotsinkielisiä opettajia koulutetaan jo nyt tarpeeksi, mutta he eivät jää opettajiksi vaan siirtyvät muihin, paremmin palkattuihin tai muuten mieluisampiin tehtäviin.

Tämä on oleellista. Lisäksi ruotsinkieliset opettajankouluttajat ovat oikeasti huolissaan harjoitteluun tulevien tasosta.

Nyt on menossa suunnitelmat kouluttaa uusiin suomi-ruotsi -kaksikielisiin kouluihin opettajia.

Se koulutus vähentää suomenkielisen (korkea)koulutuksen määrää, koska se otetaan pois suomenkielisen (korkea)koulutuksen määrästä, eikä ruotsinkielisen opetuksen määrästä.

Ou nou!

Tuo suunnitelma on järjetön, koska paljon suurempi tarve on opettajista, jotka pystyisivät opettamaa sekä suomeksi että jollain vieraalla kielellä.

ja maahanmuuttajiin erikoistuneista opettajista.

[NRR]

Pääkaupunkiseudulla suomenkielisten osuus laskee lähitulevaisuudessa alle 80%n.

Ruotsissa säädettiin uusi kielilaki kun ruotsinkielisten määrä alkoi laskea huolestuttavasti. Uuden lain mukaan kaikilta Ruotsin kansalaisilta edellytetään ruotsin kielen osaamista ja/tai opiskelua.

Tästä olisi tarpeen kuulla enemmän.

[Hillevi Henanen]

Tämän Wikimediasta löytämäni kuvan perusteella suomenruotsalaisen opettajakoulutuksen lisääminen voisi jopa olla perusteltua, mutta silloin ei kannata tutkia kuvaa liiaan tarkkaan.

Kuva on samalta ajanjaksolta, jota olen itsekin tutkaillut. 1,5 tuhannen väliaikainen nousu saadaan näyttämään näin komealta, kun tarkastelun alarajaksi nostetaan 284000.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File: ... 0-2011.jpg

Olisikohan folktingetinkin edustaja mennyt tähän retkuun? lausuessaan, että: Kaksikielisten perheiden ruotsinkielisiksi rekisteröityjen lasten tuoman lisän ansiosta ruotsinkielisten lisääntyminen on ollut selvästi korkeampaa kuin suomenkielisten viime vuosina, vaikka erot todellisessa syntyvyydessä ovat olleet pieniä.

Tämä on siis tapahtunut kerran 33 vuoden aikana.
Vuonna 2010 Suomenkieliset +5894, ruotsinkieliset +761 vaikka 342 olisi piisannut tasapeliin.

Opettajakoulutuksesta päätettäessä kannattaisi ennemminkin tarkastella kokonaislukuja mantereella 1980-2013
Suomenkieliset ja maahanmuuttajat +680000 (+400000+280000)
Ruotsinkieliset -13000

Tai viimeisiltä 10 vuodelta 2003-2013
Suomenkieliset ja maahanmuuttajat +230000 (+66000+164000)
Ruotsinkieliset 0

Miten näiden lukujen valossa voidaan perusteella opettajakoulutuksen lisäämistä RUOTSIKSI?

Syyksi muihin ammatteihin siirtymiselle sanotaan olevan pääkaupunkiseudun korkea hintataso. laskeeko se, jos lisäopettajat koulutetaankin Helsingissä?

Yhdeksi ratkaisuksi noissa keskusteluissa nähdään opettajien palkkojen korottaminen pääkaupunkiseudulla, mutta sitä ei oikein voi toteuttaa vain yhdelle kieliryhmälle.