TMK kirjoitti:NRR kirjoitti:Lukio on riittävän vaativa. Haluatte siis kiristää lukiota ja tehdä sen osana kielivapauden vaatimusta? Miksi?
Jos ylioppilaaksi pääsee kirjoittamalla terveystiedon ja pari muuta helppoa ainetta, niin ei sillä lakilla sitten enää mitään arvoa ole. (Tosin ei taida olla enää nykyäänkään.)
Ylioppilaaksi pääsee lukemalla vähintään 75 kurssia, joista suurin osa on pakollisia. On kirjoitettava äidinkieli (uusimuotoinen kaksipäiväinen koe) sekä vähintään kolme muuta ainetta, joista yhden on oltava ns. pitkä - pitkä matikka tai pitkä kieli. Reaaliaineet voi valita. Helpoin on terveystieto, jossa pakollisia kursseja on vain yksi ja valtakunnallisia syventäviä kaksi, näillä voi jo kirjoittaa. Helpoin lisäaine on ehkä elämänkatsomustieto kolmella pakollisella ja kahdella syventävällä kurssilla.
Ihan hyvä lähtökohta monelle alalle. Ainakin on saatu yleissivistystä, harjaannuttu kirjoittamaan (peruskoulun jäljiltä monella on todella heikko kirjoitustaito) ja vahvistettu englantia. Ammattikoulussa nämä eivät olisi olleet niin vahvasti esillä. Sitä paitsi ammattikouluunkin on vaikea päästä. Ylioppilaspohjalta lähihoitajan tutkinto on kaksivuotinen. Ihan mielelläni ottaisin vanhana hoitajakseni yo-pohjaisen lähihoitajan kuin jonkun liikakoulutukselta varjellun yksilön - olisi ehkä enemmän puhuttavaakin ja geriatriaan voisi tulla enemmän kehitysmyönteisyyttä.
Turhaa kouluttaa kaikista maistereita, mutta yo-koulutus ei ole mielestäni mikään turhake, vaikkei todistus olisikaan paras mahdollinen. Muuten huonolla yo-todistuksella ei ole enää asiaa hoiva- tai sosiaalialoille.
TMK kirjoitti:NRR kirjoitti:Yo-kokeiden valinnaisuuden yhteydessä oli nimenomaan tavoitteena lukioaikojen lyhentäminen ja reppujen vähentäminen. Nytkö pitäisi taas mennä toiseen suuntaan? Kuka hyötyy?
En tiedä, kuinka yleisiä reput olivat, mutta toisaalta nykyisin moni kirjoittaa kolmella kerralla tai käyttää sitten lukioon neljä vuotta. Minusta se riittää helpotukseksi. Taitaa yliopistoonkin päästä pelkällä lukiotodistuksella, jos ei pääsisikään ylioppilaaksi... Luulisi ainakin. Itse kirjoituttaisin mielelläni kokelailla äidinkielen lisäksi matematiikan ja (pitkän) kielen ja jonkin "pitkän" reaalin, josta olisi ollut tarpeeksi kursseja.
Lisäksi yliopisto-opettajat ovat tainneet valitella myös sitä, että entistä harvempi on lukenut pitkää matikkaa, jota tarvittaisiin monella alalla, ja tekussakin taitaa kulua resursseja lukiomatikan opettamiseen. Näin muistelen lukeneeni. Tämä "pakollinen kolmas kieli" saisi ehkä harkitsemaan sen lukemista, jos on yhtään matikkapäätä. Itsekin sitä harkitsin, mutta halusin lukea neljä kieltä, eikä niitä saanut mitenkään lukujärjestykseen sopimaan.
Et vastannut kysymykseen.
Ammattikorkean matikanopettajia vartenko tarvitaan lisää pakkoa lukioon? Sinne tullaan myös ammattikoulutietä - kyllä siellä joudutaan kuitenkin oleelliset asiat kertaamaan.
TMK kirjoitti:NRR kirjoitti:Kuinka suuren osan nykyisistä lukiolaisista haluatte pois lukioista ja minne heidän tulisi mennä?
Omaan lukiooni ei ilmeisesti päässyt kovin huonolla keskiarvolla, mutta näitäkin lukioita on. Niissä on oppilaita, joille jokin toinen oppilaitos olisi parempi.
Siis kuinka paljon pois ja ammattikouluunko? Nimittäin ammattikouluun eivät kaikki hakijat pääse. Jos lukio-opiskelut vaikka puolitetaan, niin ammattikouluopinnot pitäisi moninkertaistaa. Ja ammattiopinnot ovat jopa kalliimpia kuin lukio-opinnot - useimmilla aloilla koneet, ohjelmat, pienet ryhmät maksavat.
Kaiken lisäksi ammattiopinnot vanhenevat nopeammin kuin lukio-opintojen tuoma ote pohtia ja analysoida kirjoja, ohjelmia, yhteiskuntaa... Ammattikoulusta pitää päästä töihin, jotta ammattitaito pääsee kehittymään.
Miksi lukio pitäisi rajata vain huippulahjakkaille?
Onko pelkän ammattikoulun varassa jatkaville muka töitä tarjolla riittävästi - ei ole. Sitten käydään ammattikoulu kahteen kertaan (moni ottaa ammatit kahdelta linjalta nytkin) tai luetaan yo-tutkinto siinä sivussa. Ei tässä mitään säästetä.
Onko lääkäriksi ja juristiksi muka liian helppo päästä, suomenkielisen?
Ihan oikeasti - nyt täytyy ajatella koko ikäluokan kouluttamista, kulttuurin siirtämistä ja sitä keskimääräistä kirjoitustaitoa ja osallistumiskykyä, jota teknisesti kehittynyt hyvinvointivaltio edellyttää kansalaisilta. Ja sitä, miten vahva pohjakoulutus ihmisillä tulisi olla, jotta he pärjäävät tulevaisuudessa, jossa ammatti saattaa vaihtua monta kertaa ja oma ympäristö muuttuu maahanmuuton ja kulttuurien kohtaamisen ansiosta.
Nuortemme asema ei ole turhan helppo. Heidän elämänsä ei ole turhan helppoa. Meidän tehtävämme ei todellakaan ole tehdä sitä rankemmaksi vaan antaa eväitä inhimilliseen ja hyvää elämään, joka säteilee inhimillisyyttä ja viisautta lastenlapsiemme kasvuun ja omaan vanhuuteemme.
PS. Kehittämistä ja keskustelua tarvitaan, tässä esimerkkejä:
Kaksi näkökulmaa, tyytyväinen ja kriittinen, ainereaaliin ja erityisesti terveystietoon opettajalehdessä
http://content.opettaja.fi/epaper/20130906/#
s. 8
Ammattikouluja ja lukioita ei ehkä voi kehittää loputtomasti erillään. Ruotsissa on ammattilukioita, Suomessa ei virallisesti ole - ei ole haluttu menettää lukion imagoa - mutta epävirallisesti on:
http://content.opettaja.fi/epaper/20130913/#
s. 9