Hesari: Lukioon voi tulla lisää valinnaisuutta

[NRR]

50-60-luvulla luettiin matematiikkalinjallakin kolmea kieltä.

Tuon täytyy olla koulukohtainen valinta. Tuolloin tuntimäärätkin eri aineissa päätettiin koulun tasolla ja saatettiin tehdä omaleimaisia ja vaativia ratkaisuja.

Tuolloin lukioon meni huomattavasti pienempi ikäluokka kuin nykyään. Koko järjestelmä oli karmea, koska opinpolku määräytyi hyvin pitkälle vanhempien varallisuuden ja koulumyönteisyyden mukaan.

Biologia ja psykologia olivat lukioaikanani valinnaisia keskenään. Parempi olisi ollut saada perustiedot molemmista huuhaadogmatiikan asemesta.

Psykologia ei ole ollut kauaa pakollinen (yksi kurssi), biologiaa on kaksi pakollista kurssia ja katsomusainetta (uskonto tai ET) on kolme kurssia.

Paras ratkaisu on mielestäni nykyisissä erityislukioissa, missä oppilaat voivat "valita pois" kahdeksan muiden aineiden pakollista kurssia omien syventävien kurssiensa tieltä.

Sivistys ei ole muutamasta kurssista kiinni. Korimalli on siitä hyvä, että lähiaineet voivat paikata tosiaan maailmankuvan rakennusaineina.

[NRR]

Suomalaisten kielitaito on supistumassa pelkkään englantiin. Lukioon menijät ovat kuitenkin valikoitunut joukko joille kielten opiskelu yleensä ei ole ylivoimaista..

Tarkoitit varmaan sanoa, että kielitaito on pakolla supistettu kolmeen kieleen: suomeen, ruotsiin ja englantiin. Edellisistä englantia käytetään ulkomaalaisten kanssa toimittaessa ja suomea kotimaassa.

Minusta on tärkeä alleviivata tätä. Missään ei vaadita tavallisilta opiskelijoilta kolmea vierasta kieltä. Ahvenanmaan pakkosuomi poistettiin, koska kolmea vierasta kieltä ei voitu vaatia sielläkään, vaikka oppilaiden äidinkielenä oli tuo porttikielien porttikieli eli ruotsi. Pakkosuomi söi nuorten kielitaidon. Sama tapahtuu manner-Suomessa suomenkielisissä kouluissa. Ruotsinkielisten koulujen tilanne on toinen, koska maan pääkieli on niin vahvasti esillä ja monilla jopa toinen kotikieli, että arki tukee sen omaksumista ja tulevaisuus Suomessa vaatii sen omaksumista.

[Uolevi]

Itse kyllä pitäisin tärkeänä lukiovaiheessa saada perustiedot mahdollisimman monelta osa-alueelta eli monipuolisen yleissivistyksen. Opettajien opetustaito kyllä vaihteli nuoruudessani paljonkin. Matematiikka on tavallaan hankala tapaus. Matematiikassahan yliopistot odottavat jatko-opetukseen valmiimpia ihmisiä kuin saaavat. Itse opetin matematiikkaa lukioaikana luokkatovereille ja opiskeluaikana iltaoppikoulussa, lisäksi annoin jonkin verran yksityistunteja lukiolaisille ja itse opin opetettavilta kuinka hyvä motivaatio eli hinku korvaa huomattavasti puutteita oivalluskyvyssä. Koulumatematiikkahan ei vielä vaadi juuri muuta kuin hieman loogista päättelykykyä, jonka opettaminen sen perimmäinnen tarkoitus lieneekin.

[JV Lehtonen]

Subjektiivinen oikeus tarkoittaa käytännössä valinnanvapautta. On oikeus johonkin, mutta ei ole pakkoa.

Kansalaisaloite http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi ajaa valinnanvapauden lisäämistä eli subjektiivisen oikeuden käyttöönottoa ruotsin kielen opiskelussa: niille, jotka haluavat opetella ruotsia, annetaan siihen mahdollisuus, mutta ketään ei pakoteta väkisin opettelemaan ruotsia.

Ehkä subjektiivisesta oikeudesta puhuminen saa ihmiset nykyistä paremmin ymmärtämään, mistä on kysymys pakkoruotsin lakkauttamisessa ja halussa muuttaa ruotsi valinnaiskieleksi. On kysymys itsemääräämisoikeudesta ja valinnanvapaudesta.

Subjektiivinen oikeus mainittiin jo KIEPO-projektissa 2007, mutta sen tilalle kehitettiin Ahtisaaren paperi..

https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/ ... ktit/kiepo

Varsin eriskummallinen on tämä rikkaus, johon pitää aseella uhaten pakottaa. (ase = tutkinto evätään)

Vaihtoehto D

• Kaikissa valinnoissa, sekä yhteisissä että valinnaisissa kielissä, opiskeltava kieli olisi opiskelijan päätettävissä. Yhteisinä kielinä olisi K1 ja K2, joiden opinnot alkaisivat alakoulussa. Yläkoulussa ja toisella asteella olisi mahdollisuus opiskella valinnaisia kieliä. Jokaisella olisi kuitenkin subjektiivinen oikeus aloittaa ruotsin opinnot missä opinpolun vaiheessa hyvänsä.

[TMK]

Itsekin olisin sitä mieltä, että kyllä lukiossa voi vaatia kolmea kieltä, ainakin lyhyen matematiikan lukijoilta. Omassa koulussani moni aikoinaan lopetti pitkän matikan ekan luokan jälkeen, koska oli aikoinaan ottanut sen vain välttääkseen kolmannen kielen (systeemi oli juuri vaihtumassa luokattomaksi). Isäni oli puolestaan aikoinaan lukenut pitkän matikan sen takia, ettei ollut tarvinnut ottaa latinaa neljänneksi kieleksi. (Hän ei ollut kieli-, eikä matikkaihmisiä. Vanhemmat ihmettelivät, mistä mun matikkapääni on peräisin...) Lisäksi jos pakkoruotsin saisi jotenkin pois, niin moni varmaan valitsisi silloin ruotsin ilman pakkoakin.

En nyt tiedä tarkemmin nykyistä systeemiä, mutta jotenkin tuntuu, että jossain on menty väärään suuntaan, jos terveystietoa kirjoitetaan paljonkin. (Itsehän kirjoitin kaikki kuusi ainetta samana keväänä. Jos olisin halunnut kirjoittaa lyhyen saksan ja ranskan, ne olisi pitänyt tehdä samana päivänä.) Lukion tarkoitus on antaa mahdollisimman laaja yleissivistys, mutta tietenkin syventäviä kursseja on hyvä olla valittavana. Äidinkieltä eivät näytä nykyiset ylioppilaatkaan osaavan, ja toisaalta on minun kavereitteni kaltaisia, jotka myöhemmin sanoivat, että heidän ei olisi kannattanut mennä lukioon, koska siitä ei ollut heille hyötyä.

Lukion pitäisi muuttua jälleen arvostetuksi kouluksi, jonne mennään oikeasti sen takia, että halutaan opiskella, eikä vain sen takia, että ei tiedä, mitä muutakaan tekisi. Siksi siellä voisi myös vaatia enemmän, myös kirjoituksissa. Jos tietäisi jo valitessaan, että on suoritettava joko pitkä matematiikka tai se kolmas kieli, niin moni ehkä harkitsisi uudelleen. (Tosin tuo nyt on aika rankka ehdotus, mutta näinhän se vähän aikoinaan oli.) Samalla tietenkin ammattikoulutusta tulisi kehittää.

[NRR]

Oleellista ei nyt ole se, kuinka monta kieltä, ainetta ja ällää me olemme aikoinamme kirjoittaneet. Uskon, että meillä näitä kaikkia oli paljon - mutta meidän unelmillamme, suorituksillamme ja käsityksillämme ei voi sitoa tämän päivän saati huomisen lapsia ja nuoria.

On pelkästään hyvä, että ihmisille on annettu mahdollisuus hyvään yleissivistävään koulutukseen laajemminkin. Vuosisadan alussa lukiota kävi muutama prosentti ikäluokasta, vuonna 1960 lukion aloitti vajaat 20 prosenttia ikäluokasta ja nykyisin lukioon menee noin puolet ikäluokasta ja osa ikäluokasta tulee yo-kirjoituksiin ammatillista väylää pitkin. Yliopistoon ja korkeakouluihin tullaan myös avoimen yliopiston kautta. Ammattiopintoihinkin liitetään yhä enemmän yleistietoa ja taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnan ja elämän hahmottamiseen, ei vain kapean ammattiosaamisen toteuttamiseen.

En näe, että maailma olisi jotenkin parempi, mikäli lukiota kiristettäisiin tavalla, joka tekisi siitä pienen koululahjakkaan ryhmän pitkitetyn pääsykoekurssin yliopistoihin. En näe, että kiristämällä vähintään kolmella vieraalla kielellä ja kaikille pakollisella pitkällä matikalla ja laajalla fysiikalla, jotka meillä kaikilla varmasti on omassa taustassamme, saataisiin parempaa opiskelijamateriaalia ja korkeampaa sivistystä, laajempaa hyvinvointia. Lukiossakin on voitava kasvattaa persoonallisuutta ja rakentaa maailmankuvaa yhä monimutkaisemmassa, vaikeammin hallittavassa maailmassa.

Jos tavoitteena on karsia suurin osa nuorista jatko-opinnoista, tuputtaa heille eilisen menestysunelmia ja ajaa heidät hukkaamaan nuoruutensa keskinäiseen kilpailuun ja taisteluun muutamista huippupaikoista - niin ei kiitos!

[thmas]

Vielä 1980-luvulla kolmen kielen lukeminen oli pakollista lukiossa.

Ei ollut kuin humanistisella linjalla.

50-60-luvulla luettiin matematiikkalinjallakin kolmea kieltä. Kielilinja luki lisäksi (poikalyseossa) latinaa.

Vielä 1970-luvulla matematiikkalinjalla luettiin pakollista kolmatta kieltä joka yleensä oli saksa. Kielilinjalla oli neljäskin pakollinen kieli joka usein oli latina.

Vuosien mittaan peruskoulussa ja lukiossa on tehty paljon päätöksiä, jotka ovat vähentäneet sekä pakkoa että mahdollisuuksia kieltenopiskeluun.

Jo 1985 lukiossa vapautettiin lyhyen kielen opiskelusta ne, joilla oli laaja matematiikka. Tämä näkyi pian: yo-kirjoituksissa lyhyen kielen kokeeseen osallistuneiden määrä romahti.
Hiljalleen määrä palautui, mutta 1993 lyhyen kielen pakollisuus poistui kaikilta lukiolaisilta. Seurasi uusi pudotus.

Vuonna 1984 lyhyen kielen kirjoitti lähes 18 000 lukiolaista. Vuonna 2010 määrä oli alle 3 000.

Ylioppilaiden ei ole enää pakko kirjoittaa ruotsiakaan. Tämä ei ole lisännyt osallistumista muiden kielten kokeisiin.

Tuota viimeistä lausetta on foorumilla kommentoitu useampaan kertaan.

Subjektiivinen oikeus mainittiin jo KIEPO-projektissa 2007, mutta sen tilalle kehitettiin Ahtisaaren paperi..

https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/ ... ktit/kiepo

Varsin eriskummallinen on tämä rikkaus, johon pitää aseella uhaten pakottaa. (ase = tutkinto evätään)

Vaihtoehto D

• Kaikissa valinnoissa, sekä yhteisissä että valinnaisissa kielissä, opiskeltava kieli olisi opiskelijan päätettävissä. Yhteisinä kielinä olisi K1 ja K2, joiden opinnot alkaisivat alakoulussa. Yläkoulussa ja toisella asteella olisi mahdollisuus opiskella valinnaisia kieliä. Jokaisella olisi kuitenkin subjektiivinen oikeus aloittaa ruotsin opinnot missä opinpolun vaiheessa hyvänsä.

Vaihtoehto edellyttäisi resurssien lisäystä korkea-asteen
opinnoissa, erityisesti ruotsin alkeisopetuksen järjestämiseksi, ellei
korkeakoulujen tutkintovaatimuksia muuteta.

Olisi mieletöntä jos korkeakouluissa pitäisi opettaa ruotsia alkeista jotta opiskelijat saavat virkaruotsin suoritettua.

Lukion pitäisi muuttua jälleen arvostetuksi kouluksi, jonne mennään oikeasti sen takia, että halutaan opiskella, eikä vain sen takia, että ei tiedä, mitä muutakaan tekisi. Siksi siellä voisi myös vaatia enemmän, myös kirjoituksissa. Jos tietäisi jo valitessaan, että on suoritettava joko pitkä matematiikka tai se kolmas kieli, niin moni ehkä harkitsisi uudelleen. (Tosin tuo nyt on aika rankka ehdotus, mutta näinhän se vähän aikoinaan oli.) Samalla tietenkin ammattikoulutusta tulisi kehittää.

Olen jossain määrin samaa mieltä. Lyhyt matematiikka voisi edellyttää kolmatta pakollista kieltä. Eräs lukio-opettaja puhui turistilukiolaisista jotka ovat lukiossa turisteina ainoana tavoitteena saada ylioppilastutkinto arvosanoista välittämättä.

[NRR]

Vielä 1980-luvulla kolmen kielen lukeminen oli pakollista lukiossa.

Ei ollut kuin humanistisella linjalla.

50-60-luvulla luettiin matematiikkalinjallakin kolmea kieltä. Kielilinja luki lisäksi (poikalyseossa) latinaa.

Vielä 1970-luvulla matematiikkalinjalla luettiin pakollista kolmatta kieltä joka yleensä oli saksa. Kielilinjalla oli neljäskin pakollinen kieli joka usein oli latina.

Pitkää matematiikkaa lukevat eivät välttämättä lukeneet kolmatta vierasta kieltä. Ehkä tässä oli koulukohtaisia eroja, mutta kaikille pakollinen tuo kolmas kieli ei ollut. Ei ryhdytä nyt kirjoittamaan historiaa uudelleen.

[NRR]

Lyhyt matematiikka voisi edellyttää kolmatta pakollista kieltä. Eräs lukio-opettaja puhui turistilukiolaisista jotka ovat lukiossa turisteina ainoana tavoitteena saada ylioppilastutkinto arvosanoista välittämättä.

Miksi meidän tehtävämme olisi irvailla näille nuorille, joiden tavoitteista ja osaamisesta emme tiedä mitään? Onko nyt jokin kurinpalautuksen aika? Ovatko nuoret taas muuttuneet laiskoiksi ja kelvottomiksi ja kykenemättömiksi jatkamaan rakentamaamme sivistystä - ihan kuten kirjoitettiin savitauluihin muinaisessa Egyptissä.

Mistä nyt oikein keskustellaan? Kielivapauden palstalla?

[NRR]

vuonna 1960 lukion aloitti vajaat 20 prosenttia ikäluokasta ja nykyisin lukioon menee noin puolet ikäluokasta

Kun tiedetään, että noin 40% lukiolaisista opiskelee kolmea vierasta kieltä nytkin, kolmea kieltä opiskelee kutakuinkin yhtä suuri osa ikäluokasta kuin 1960 kävi ylipäätään lukiota. Vaikka kielten opiskelussa on tapahtunut laskua keskittymistä vaativan ainereaalin myötä, kyse on vain opiskelun painopisteen hienoisesta siirtymästä kielten painotuksesta asiaosaamiseen.

Kielillä on sitä paitsi merkitystä vain, mikäli on asiaa, jota niillä käsitellä. Kun asiaosaamisen painotus on kasvanut ja englannin merkitys on vahvistunut, kaikkialla on kielten opiskelu vähentynyt. Ei ole tarpeen opiskella kieliä vain periaatteen vuoksi. Tietyn kielen osaamisella täytyy olla jokin merkitys yksilön itsensä kannalta, jotta kielen vaatima ylläpitotyö koulun ulkopuolella ja jälkeen riittäisi pitämään hankitun kielitaidon ja vahvistamaan sitä.

[NRR]

Olisi mieletöntä jos korkeakouluissa pitäisi opettaa ruotsia alkeista jotta opiskelijat saavat virkaruotsin suoritettua.

Virkaruotsi on mieletön.
Suomalaisilta virkamiehiltä ei voi vaatia virkaruotsia, virkavenäjää tai virkasaamea kuin aivan poikkeuksellisissa tilanteissa.
Jatkossa tietysti yliopistolla on myös ruotsin nollakursseja.

[TMK]

Lukio nykymuodossaan ei ole kovin vaativa, sen pystyy suorittamaan hyvin ihan keskinkertaisella älykkyydellä ja lahjakkuudella, eivätkä taloudellisetkaan asiat estä kuten aikaisemmin. Mutta kaikki lukion käyneet eivät ole kiinnostuneita yliopistoista ja korkeammasta koulutuksesta. Peruskoulu tarjoaa kaikille peruskoulutuksen, mutta lukio kysyy jo motivaatiota enemmän. Kenenkään jatkokoulutus ei ole lukion käymättömyydestä kiinni, nyt kun yliopistoonkin pääsee jo ei-ylioppilaat, joten kyllä lukion käyneeltä voi vaatiakin jo jotain.

Itse luin neljää kieltä, kaikki psykologian kurssit ja pari valinnaista, mitä lukujärjestykseen mahtui. Toiset lukivat pitkää matikkaa ja fysiikkaa ja kahta kieltä, loput jotain siltä väliltä. Huomasin myös, että tunneilla oli huomattavasti rauhallisempaa ja mielekkäämpää vaihdettuani kolmen kielen lukijoiden luokasta pitkän matikan lukijoiden luokkaan. Viihdyin siellä paremmin, oletettavasti sen takia, että he myös halusivat myös opiskella ja panostaa siihen enemmän. Tuo kolme kieltä tai pitkä matikka kysyvät enemmän motivaatiota kuin erityistä lahjakkuutta (lukihäiriöisiä ehkä lukuunottamatta). Lisäksi opettajat harmittelevat, että oppilaat valitsevat ehkä useampia kielten ensimmäisiä kursseja, mutta eivät opiskele yhtään kieltä sen enempää.

Ollaan ilmeisesti thmasin kanssa aika samoilla linjoilla...

[NRR]

Lukio nykymuodossaan ei ole kovin vaativa --- Ollaan ilmeisesti thmasin kanssa aika samoilla linjoilla...

Lukio on riittävän vaativa. Haluatte siis kiristää lukiota ja tehdä sen osana kielivapauden vaatimusta? Miksi?

Yo-kokeiden valinnaisuuden yhteydessä oli nimenomaan tavoitteena lukioaikojen lyhentäminen ja reppujen vähentäminen. Nytkö pitäisi taas mennä toiseen suuntaan? Kuka hyötyy?

Kuinka suuren osan nykyisistä lukiolaisista haluatte pois lukioista ja minne heidän tulisi mennä?

[TMK]

Lukio on riittävän vaativa. Haluatte siis kiristää lukiota ja tehdä sen osana kielivapauden vaatimusta? Miksi?

Yo-kokeiden valinnaisuuden yhteydessä oli nimenomaan tavoitteena lukioaikojen lyhentäminen ja reppujen vähentäminen. Nytkö pitäisi taas mennä toiseen suuntaan? Kuka hyötyy?

Kuinka suuren osan nykyisistä lukiolaisista haluatte pois lukioista ja minne heidän tulisi mennä?

Lukio oli aineiden valinnaisuudella mitattuna ilmeisesti vähintään yhtä vaativa minun aikanani, silloinkin jotain puolet kävivät lukion. Silloin piti tosiaan lukea sitä kolmatta kieltä tai kiertää se pitkän matikan kautta. Omaan lukiooni ei ilmeisesti päässyt kovin huonolla keskiarvolla, mutta näitäkin lukioita on. Niissä on oppilaita, joille jokin toinen oppilaitos olisi parempi. Tämän takia ammattikoulujakin pitäisi kehittää. Ei ole kenellekään hyödyksi, jos lukioissa ja muissa oppilaitoksissa ei vaadita oppilailta mitään. Jos ylioppilaaksi pääsee kirjoittamalla terveystiedon ja pari muuta helppoa ainetta, niin ei sillä lakilla sitten enää mitään arvoa ole. (Tosin ei taida olla enää nykyäänkään.)

Lisäksi yliopisto-opettajat ovat tainneet valitella myös sitä, että entistä harvempi on lukenut pitkää matikkaa, jota tarvittaisiin monella alalla, ja tekussakin taitaa kulua resursseja lukiomatikan opettamiseen. Näin muistelen lukeneeni. Tämä "pakollinen kolmas kieli" saisi ehkä harkitsemaan sen lukemista, jos on yhtään matikkapäätä. Itsekin sitä harkitsin, mutta halusin lukea neljä kieltä, eikä niitä saanut mitenkään lukujärjestykseen sopimaan.

En tiedä, kuinka yleisiä reput olivat, mutta toisaalta nykyisin moni kirjoittaa kolmella kerralla tai käyttää sitten lukioon neljä vuotta. Minusta se riittää helpotukseksi. Taitaa yliopistoonkin päästä pelkällä lukiotodistuksella, jos ei pääsisikään ylioppilaaksi... Luulisi ainakin. Itse kirjoituttaisin mielelläni kokelailla äidinkielen lisäksi matematiikan ja (pitkän) kielen ja jonkin "pitkän" reaalin, josta olisi ollut tarpeeksi kursseja.

[NRR]

Lukio on riittävän vaativa. Haluatte siis kiristää lukiota ja tehdä sen osana kielivapauden vaatimusta? Miksi?

Jos ylioppilaaksi pääsee kirjoittamalla terveystiedon ja pari muuta helppoa ainetta, niin ei sillä lakilla sitten enää mitään arvoa ole. (Tosin ei taida olla enää nykyäänkään.)

Ylioppilaaksi pääsee lukemalla vähintään 75 kurssia, joista suurin osa on pakollisia. On kirjoitettava äidinkieli (uusimuotoinen kaksipäiväinen koe) sekä vähintään kolme muuta ainetta, joista yhden on oltava ns. pitkä - pitkä matikka tai pitkä kieli. Reaaliaineet voi valita. Helpoin on terveystieto, jossa pakollisia kursseja on vain yksi ja valtakunnallisia syventäviä kaksi, näillä voi jo kirjoittaa. Helpoin lisäaine on ehkä elämänkatsomustieto kolmella pakollisella ja kahdella syventävällä kurssilla.

Ihan hyvä lähtökohta monelle alalle. Ainakin on saatu yleissivistystä, harjaannuttu kirjoittamaan (peruskoulun jäljiltä monella on todella heikko kirjoitustaito) ja vahvistettu englantia. Ammattikoulussa nämä eivät olisi olleet niin vahvasti esillä. Sitä paitsi ammattikouluunkin on vaikea päästä. Ylioppilaspohjalta lähihoitajan tutkinto on kaksivuotinen. Ihan mielelläni ottaisin vanhana hoitajakseni yo-pohjaisen lähihoitajan kuin jonkun liikakoulutukselta varjellun yksilön - olisi ehkä enemmän puhuttavaakin ja geriatriaan voisi tulla enemmän kehitysmyönteisyyttä.

Turhaa kouluttaa kaikista maistereita, mutta yo-koulutus ei ole mielestäni mikään turhake, vaikkei todistus olisikaan paras mahdollinen. Muuten huonolla yo-todistuksella ei ole enää asiaa hoiva- tai sosiaalialoille.

Yo-kokeiden valinnaisuuden yhteydessä oli nimenomaan tavoitteena lukioaikojen lyhentäminen ja reppujen vähentäminen. Nytkö pitäisi taas mennä toiseen suuntaan? Kuka hyötyy?

En tiedä, kuinka yleisiä reput olivat, mutta toisaalta nykyisin moni kirjoittaa kolmella kerralla tai käyttää sitten lukioon neljä vuotta. Minusta se riittää helpotukseksi. Taitaa yliopistoonkin päästä pelkällä lukiotodistuksella, jos ei pääsisikään ylioppilaaksi... Luulisi ainakin. Itse kirjoituttaisin mielelläni kokelailla äidinkielen lisäksi matematiikan ja (pitkän) kielen ja jonkin "pitkän" reaalin, josta olisi ollut tarpeeksi kursseja.

Lisäksi yliopisto-opettajat ovat tainneet valitella myös sitä, että entistä harvempi on lukenut pitkää matikkaa, jota tarvittaisiin monella alalla, ja tekussakin taitaa kulua resursseja lukiomatikan opettamiseen. Näin muistelen lukeneeni. Tämä "pakollinen kolmas kieli" saisi ehkä harkitsemaan sen lukemista, jos on yhtään matikkapäätä. Itsekin sitä harkitsin, mutta halusin lukea neljä kieltä, eikä niitä saanut mitenkään lukujärjestykseen sopimaan.

Et vastannut kysymykseen.

Ammattikorkean matikanopettajia vartenko tarvitaan lisää pakkoa lukioon? Sinne tullaan myös ammattikoulutietä - kyllä siellä joudutaan kuitenkin oleelliset asiat kertaamaan.

Kuinka suuren osan nykyisistä lukiolaisista haluatte pois lukioista ja minne heidän tulisi mennä?

Omaan lukiooni ei ilmeisesti päässyt kovin huonolla keskiarvolla, mutta näitäkin lukioita on. Niissä on oppilaita, joille jokin toinen oppilaitos olisi parempi.

Siis kuinka paljon pois ja ammattikouluunko? Nimittäin ammattikouluun eivät kaikki hakijat pääse. Jos lukio-opiskelut vaikka puolitetaan, niin ammattikouluopinnot pitäisi moninkertaistaa. Ja ammattiopinnot ovat jopa kalliimpia kuin lukio-opinnot - useimmilla aloilla koneet, ohjelmat, pienet ryhmät maksavat.

Kaiken lisäksi ammattiopinnot vanhenevat nopeammin kuin lukio-opintojen tuoma ote pohtia ja analysoida kirjoja, ohjelmia, yhteiskuntaa... Ammattikoulusta pitää päästä töihin, jotta ammattitaito pääsee kehittymään.

Miksi lukio pitäisi rajata vain huippulahjakkaille?

Onko pelkän ammattikoulun varassa jatkaville muka töitä tarjolla riittävästi - ei ole. Sitten käydään ammattikoulu kahteen kertaan (moni ottaa ammatit kahdelta linjalta nytkin) tai luetaan yo-tutkinto siinä sivussa. Ei tässä mitään säästetä.

Onko lääkäriksi ja juristiksi muka liian helppo päästä, suomenkielisen?

Ihan oikeasti - nyt täytyy ajatella koko ikäluokan kouluttamista, kulttuurin siirtämistä ja sitä keskimääräistä kirjoitustaitoa ja osallistumiskykyä, jota teknisesti kehittynyt hyvinvointivaltio edellyttää kansalaisilta. Ja sitä, miten vahva pohjakoulutus ihmisillä tulisi olla, jotta he pärjäävät tulevaisuudessa, jossa ammatti saattaa vaihtua monta kertaa ja oma ympäristö muuttuu maahanmuuton ja kulttuurien kohtaamisen ansiosta.

Nuortemme asema ei ole turhan helppo. Heidän elämänsä ei ole turhan helppoa. Meidän tehtävämme ei todellakaan ole tehdä sitä rankemmaksi vaan antaa eväitä inhimilliseen ja hyvää elämään, joka säteilee inhimillisyyttä ja viisautta lastenlapsiemme kasvuun ja omaan vanhuuteemme.

PS. Kehittämistä ja keskustelua tarvitaan, tässä esimerkkejä:

Kaksi näkökulmaa, tyytyväinen ja kriittinen, ainereaaliin ja erityisesti terveystietoon opettajalehdessä
http://content.opettaja.fi/epaper/20130906/#
s. 8

Ammattikouluja ja lukioita ei ehkä voi kehittää loputtomasti erillään. Ruotsissa on ammattilukioita, Suomessa ei virallisesti ole - ei ole haluttu menettää lukion imagoa - mutta epävirallisesti on:
http://content.opettaja.fi/epaper/20130913/#
s. 9