Mikä on oikeudenmukaista?

[Jan-Erik Andelin]

Tämä tarkoittaa ainakin sitä. että surut pystyisivät halutessaan vastaamaan taloudellisesti oman tv-kanavan ylisuhteisesta toiminnasta

Varallisuudella ei ylläpidetä mitään, vaan tuotolla.

Kyllähän mediaa pyörittävä säätiö, jonka leivissä itse epäsuorasti olen, käy jatkuvasti keskusteluja niin Ylen kuin myös kaupallisten toimijoiden kanssa, en tosin tiedä millä tavoitteella. Jääkiekon MM-kisoissa ruotsalaisomisteinen MTV3 ja HBL tekevät jo yhteistyötä. Sopii jopa pohtia onko ruotsinkielisen tv-tarjonnan tulevaisuus ehkä kasvavassa määrin Maikkarin käsissä. Ehkäpä Ylevero sitten laskisi sinulla, ja oikeudenmukaista olisi, että se laskisi vielä enemmän minulla.

[Noustenmaa]

On kerrottu, että suomenruotsalaisten säätiöiden varallisuus on moninkertainen esim Nobelsäätiöön verrattuna. Tämä tarkoittaa ainakin sitä. että surut pystyisivät halutessaan vastaamaan taloudellisesti oman tv-kanavan ylisuhteisesta toiminnasta, kun femman ylläpitoon kuluu nyt viideosa ylen bujetista eli nelinkertainen määrä väestösuhteeseen verrattuna vaikka katsojamäärät ovat hyvin vaatimattomat.

Tämä TV-kanava keskustelu voisi myös tarjota ratkaisuja jolla kaikki kansalaiset saataisiin laajan tarjonnan piiriin.
Koko ruotsinkielinen osa YLEä voitaisiin liittää yhteen ja samaan suomenkielisen kanssa ja keskittyä sitten kaiken ohjelmiston tarjoamiseen kaikille maan erikielisille katsojille.

YLEn digitelevisiolle valitsema tekstitystapa antaisi yhden mahdollisuuden laajentaa tarjonnan kohderyhmien määrää. Katsoja voi itse valita millä kielellä tekstityksen haluaa.
Tämä on tietysti mahdollista vain jos suomen, ruotsin, venäjän,... kielen tekstityksiä on tarjolla.

[Jan-Erik Andelin]

Onko tuo prosenttiluku ymmärrettävä niin että 44% opiskelleista saa ruotsista "käyttiksen"?
En tiedä mihin tuo perustuu mutta se on huikeasti liian suuri osuus koska kaikki kerran sitä opiskelevat ja kuitenkaan juuri kukaan ei sitä osaa.

Jaska on käynyt laajaa keskustelua Eurobarometri 386-tutkimuksen pohjalta. Luvut löytyvät täältä (sivu 21): http://ec.europa.eu/public_opinion/arch ... 386_en.pdf

Saman sivuun mukaan 30 % suomalaisista ovat sitä mieltä, että heidän englantinsa ei ole "käyttistä" keskustelun käymiseksi. Vertailun vuoksi.

[mpartel]

Onko epäoikeudenmukaista, että tällaista pääomaa on olemassa, ja että sitä käytetään siihen tarkoitukseen, jolle se on lahjoitettu?

Riippuu miten asiaa katsoo. Yksityiset tahot saavat toki vapaassa yhteiskunnassa kerätä, omistaa ja käyttää varoja mihin tahansa lailliseen tarkoitukseen. On oikeudenmukaista, että kaikilla on vapaus toimia näin, vaikka itse toiminta ei olisikaan oikeudenmukaisuudeltaan optimaalista. Ainakin minulle vapausnäkökulma on tässä ylivoimaisesti painavampi, koska päinvastainen periaate johtaisi aika kauheaan yhteiskuntaan.

Toisaalta *yhteiskunnan* varojen kohdentaminen suhteettomasti sellaisille, jotka eivät tarvitse apua niin kipeästi kuin toiset, on minusta puhtaasti epäoikeudenmukaista. Toki jos näin tehdään eksplisiittisellä demokraattisella päätöksellä, niin voidaan yllä olevan tavoin ajatella, että epädemokraattinen yhteiskunta olisi paljon huonompi kuin jossain määrin epäoikeudenmukainen vapaa demokratia.

[Jaska]

Haluaisin nähdä tämän laajan ja yllättävän tuen pakkoruotsille, saamekäräjien olemassaololle tai maahanmuuttajien vapauttamiselle pakkoruotsista samassa valossa; se on väline tai merkki siitä suomalaisesta omakuvasta johon liittyy avoin ja salliva yhteiskunta.

Mitä avointa ja sallivaa on valtakunnallisessa pakkoruotsissa? Nuo muut ymmärrän. Ehkä tässä on kyse siitä suvaitsevaiston vauhtisokeudesta, että niin kauan kuin kannattaa "oikeita" arvoja, rajoittaminenkin on suvaitsemista.

Jos verrata halutaan niin avioliittolakia voisi verrata lakeihin pakkoruotsista. Molemmat ovat osoituksia suvaitsemattomuudesta.

Tai ainakin rajoittavia ja sinällään suvaitsevaisuuden hengen vastaisia.

[Jan-Erik Andelin]

Ehkä tässä on kyse siitä suvaitsevaiston vauhtisokeudesta, että niin kauan kuin kannattaa "oikeita" arvoja, rajoittaminenkin on suvaitsemista.

Kyllähän se yleensä menee näin, että arvojen ylläpitäminen myös vaatii yksilöiltäkin jonkun panoksen, myös tuossa sinun porrasmallissasi. Näinhän esim. tsunamiuhrien nopeaksi auttamiseksi tarvitaan sinulta se euro siihen lippaaseen; teoreettinen oikeinajattelu hyökyaalloista ja niiden uhreista ei riitä.

Pakollista ruotsiahan usein on liitetty suomenruotsalaisten suvaitsemiseen ja oikeuksien turvaamiseen, vaikka tässä foorumissa on aika monesti todistettu etteivät nämä asiat välttämäättä liity yhteen. Vapaata kielivalintaa voi puoltaa, mutta silti myös pohtia miten suomenruotsalaisten huolia voisi ottaa huomioon. (Toisaaltahan joku ääripää aina välillä vihaa jotakin vähemmistöä, jolloin se itselleen osuva rasite on oiva lyömäase.) Enhän minä itsekään tunne auttavani saamelaisia oppimalla saamea, vaan kunnioittamalla ja kannattamalla muita toimia heidän hyväkseen.

"Suvaitsevaistolle" ehkä jonakin päivänä ilmaantuu uusia poppistapoja osoittaa millä tavalla haluaa monimuotoista Suomea, jolloin tämä pakkoruotsi ehkä jää pois sen välineenä.

Kokonaisuutena minusta kyllä kuitenkin tuntuu vähän oudolta jos keskustelu demokraattisessa yhteiskunnassa kallistuu siihen suuntaan, että jotkut pakottavat toisia tekemään asioita. Eihän niin voi argumentoida. Sitähän tapahtuu päätöksenteossa koko ajan, että toisen vapaus on toisen pakko.

[Jaska]

Kokonaisuutena minusta kyllä kuitenkin tuntuu vähän oudolta jos keskustelu demokraattisessa yhteiskunnassa kallistuu siihen suuntaan, että jotkut pakottavat toisia tekemään asioita. Eihän niin voi argumentoida. Sitähän tapahtuu päätöksenteossa koko ajan, että toisen vapaus on toisen pakko.

Ei kai se kovin usein näin ole? Yleensä positiivisessa syrjinnässä ei kasata lisätaakkaa menestyneemmälle ryhmälle vaan yritetään tukea sitä vähemmän menestynyttä ryhmää. Eihän olisi järkevää pyrkiä alentamaan suomenkielisten PISA-tuloksia vain siksi, että kieliryhmät saataisiin samaan tilanteeseen! Parempi olisi parantaa ruotsinkielisten tuloksia.

Valtakunnallinen pakkoruotsi on taakka, koska miljoonat suomenkieliset pakotetaan siihen ihan turhaan ja perusteetta.

[NRR]

Nämä ovat oleellisia kiteytyksiä:

Haluaisin nähdä tämän laajan ja yllättävän tuen pakkoruotsille, saamekäräjien olemassaololle tai maahanmuuttajien vapauttamiselle pakkoruotsista samassa valossa; se on väline tai merkki siitä suomalaisesta omakuvasta johon liittyy avoin ja salliva yhteiskunta.

Mitä avointa ja sallivaa on valtakunnallisessa pakkoruotsissa? Nuo muut ymmärrän. Ehkä tässä on kyse siitä suvaitsevaiston vauhtisokeudesta, että niin kauan kuin kannattaa "oikeita" arvoja, rajoittaminenkin on suvaitsemista.

Jos verrata halutaan niin avioliittolakia voisi verrata lakeihin pakkoruotsista. Molemmat ovat osoituksia suvaitsemattomuudesta.

Tai ainakin rajoittavia ja sinällään suvaitsevaisuuden hengen vastaisia.

Kokonaisuutena minusta kyllä kuitenkin tuntuu vähän oudolta jos keskustelu demokraattisessa yhteiskunnassa kallistuu siihen suuntaan, että jotkut pakottavat toisia tekemään asioita. Eihän niin voi argumentoida. Sitähän tapahtuu päätöksenteossa koko ajan, että toisen vapaus on toisen pakko.

Ei kai se kovin usein näin ole? Yleensä positiivisessa syrjinnässä ei kasata lisätaakkaa menestyneemmälle ryhmälle vaan yritetään tukea sitä vähemmän menestynyttä ryhmää. Eihän olisi järkevää pyrkiä alentamaan suomenkielisten PISA-tuloksia vain siksi, että kieliryhmät saataisiin samaan tilanteeseen! Parempi olisi parantaa ruotsinkielisten tuloksia. Valtakunnallinen pakkoruotsi on taakka, koska miljoonat suomenkieliset pakotetaan siihen ihan turhaan ja perusteetta.

Pakkoruotsille ei mielestäni ole vertailukohtaa. Mitään vastaavaa ei ole.

Pakkosaame, jonka vuoksi ihmiset eivät pääsisi jatko-opintoihin, joutuisivat uudestaan ja uudestaan tenttimään kursseja ja lopultakin osalta jäisi opinnot kesken, olisi vastaava. Ja kaikki vain, jotta saamelaisuudella olisi sille kuuluva arvo kulttuurissamme.

[Jan-Erik Andelin]

Yritin hahmottaa mitä esim 15-24-vuotiaat uskovat edustavansa kun hienoinen 51 % enemmistö heistä pitää pakollista ruotsia kouluissa suotavana. En yritä arvailla mitä heille on luvattu, mitä he uskovat saavuttavansa, en mihin propaganda he ovat langenneet tms. naurettavaa konspiraatioteoriaan. Vaan mitä he uskovat edustavansa.

[NRR]

Missä yritit hahmottaa?

Kysytkö nyt, miksi pakkoruotsia kannattavat suomenkieliset uskovat pakon olevan oikein?

[Jan-Erik Andelin]

Missä yritit hahmottaa?

Kirjoittaessani tänään klo 12.17 Martinille tämän:

Haluaisin nähdä tämän laajan ja yllättävän tuen pakkoruotsille, saamekäräjien olemassaololle tai maahanmuuttajien vapauttamiselle pakkoruotsista samassa valossa; se on väline tai merkki siitä suomalaisesta omakuvasta johon liittyy avoin ja salliva yhteiskunta. Tämä siitä huolimatta, että moni loogisesti näkee, että ruotsinopetuksen hyötysuhde on huono, ja että 56 % kaikista sitä opiskelleista ei saa siitä koskaan "käyttistä".Tämä on vähän verrattavissa siihen, että moni, merkkinä jostakin, haluaa samansukupuolisille täyttä avioliittoa, vaikka eivät yhtään homoparia, tai edes homoa tuntisi.

Tai mitä itse uskot edustavasi, kun hahmotat - ihan kunnioitettavaa, että näin teet - maahanmuuttajan ja hänen perheensä kielellistä asemaa tullessaan Suomeen?

Kyllä, aivan, kysyn miksi toinen suomenkielinen suomalainen siinä tapauksessa "pakottaa" toista.

[NRR]

mitä itse uskot edustavasi, kun hahmotat - ihan kunnioitettavaa, että näin teet - maahanmuuttajan ja hänen perheensä kielellistä asemaa tullessaan Suomeen?

Kyllä, aivan, kysyn miksi toinen suomenkielinen suomalainen siinä tapauksessa "pakottaa" toista.

Nuorena olisin varmaan kysyttäessä kannattanut pakkoa. Tietämättömyyttäni. Ymmärtämättömyyttäni.

Nuorta itseäni näin kriittisesti arvioiden ainoa sana, joka tulee mieleeni, on "opportunisti". Koska se on ilkeä, käytän sitä vain itsestäni. Lieventävänä asianhaarana sanottakoon, että kielellisesti lahjakas nuori ei välttämättä ymmärrä, että työmäärä kielten oppimisen takana on varsin erilainen eri yksilöillä. Nuorena myös kuvittelee, että aikaa ja voimia on loputtomasti. Jos ei nyt ehdi lukea kuin kolmea vierasta kieltä, muutaman vuoden päästä voi lukea pari lisää. Eikä nuori ajattele sitäkään, että kieliä on ylläpidettävä, tai ne katoavat. Sitä paitsi mahdollisuus kiertää pääsykokeita ruotsinkielisten kiintiöiden kautta tai ohittaa muita ruotsintaidon kautta, sopii pehmeämmillekin kyynärpäille.

Nuori ihminen ei vielä tiedä, miten koululahjakkuus voi tehdä ihmisestä tyhmän.

Nuorena itselläni oli vain valoisia ajatuksia ruotsin suhteen. Herääminen tapahtui vasta paljon myöhemmin, kun erilaisten suomalaisten realiteetit avautuivat. Näin kilteistä tytöistä tulee ikäviä vanhetessaan.

Maahanmuuttajien tilannettakaan en osaisi ajatella, ellen eläisi sellaista elämää kuin elän.

En ole enää pakottamassa ketään.

[NRR]

Miksi ruotsin opiskelu tuottaa suurinta yhteistä hyvää vain, kun se on kaikille pakollista?

Miksei enemmistö suomalaisista ole huomannut tätä yli nelikymmenvuotisen pakon jälkeenkään?

Eivätkö pakon kriitikot näe asioita selvästi?

Esimerkiksi Biaudet kääntää meidän pakkoruotsimme verrattavaksi intialaisen tytön koulunkäyntiin, jonka ymmärtämättömät vanhemmat ja jopa tytöt itse keskeyttäisivät!

http://www.youtube.com/watch?v=Hu6-X1RxagI

Onko tässä nyt se ääni, joka kertoo, miksi pakkoa puolletaan eikä mielletä sitä pakottamiseksi?

[Jan-Erik Andelin]

Biaudet mielletään helposti puhuvan omassa asiassa kun hän on suomenruotsalainen. Kuulisin mieluummin jonkun ihan suomenkielisen mindmapin miksi te suomenkieliset pakotatte toisianne tässä asiassa.

[NRR]

Näin kuvasin keskustelua erään suomenkielisen pakkoruotsin kannattajan kanssa joku vuosi sitten:'

Ystäväni, jonka ajattelua olen tottunut arvostamaan, sanoo, että olen omaksunut ”postmodernin kulttuurikäsityksen”, jossa ”hyödyttömät vapaudet” nostetaan kunniaan, vaikka ne syövät kulttuuria ylläpitävät perinteet ja arvot.

Keskustelimme tietysti siitä, pitäisikö ruotsin olla Suomessa vapaaehtoinen vai pakollinen kieli.

Pakollisen ruotsin kannattajille kielivapauden argumentit näyttävät olevan pelkkiä korulauseita, joilla yritetään peitellä sitä, mitä todella tapahtuisi, jos ruotsista tulisi vapaaehtoinen:

I Ensinkin yhtenäinen suomalaisuus hajoaisi. Suomalaisen kulttuurin kieli ei ole suomi tai ruotsi vaan niiden muodostama yhdistelmä, joka vain painottuu eri yksilöillä eri tavoin. Ruotsin kieli on kantanut ja kantaa keskeisiä kulttuuriarvoja: pohjoismaisuutta, vanhan ajan sivistyneistön perinteitä, historiallisuutta… Pelkkä suomenkielinen suomalaisuus on vain varjo siitä, mitä suomalaisuus voisi olla.

II Toiseksi menetettäisiin laillisuus. Ikivanhan ruotsinkielisen väestönosan oikeudet ovat laillisuuden mittari, ”perustuslakiarvoja”. Suomalainen, joka jättää täyttämättä velvollisuutensa opiskella ruotsin alkeet, jotta voi joskus jossain edes hätäisesti yrittää ymmärtää suomenruotsia, rikkoo perustuslain henkeä vastaan. Suomi, joka hylkää ikiaikaiset lait ja ikiaikaisen kansanosan, hylkää kenet vain.

III Kolmanneksi koulutus lakkaisi siirtämästä omaa kulttuuriamme ja päädyttäisiin juurettomuuteen. Englanti tulee maahamme "roskakulttuurin" mukana ja kantaa siksi jonkinlaista "kulttuurityhjiötä" mukanaan. Se, että englanti avaa ovia maailmalle, on joutava juttu "kulttuurittomuuden köyhdyttämille" ihmisille ja vain kiihdyttää suomalaisuuden katoamista. Siksi suomalaisille olisi parasta jarruttaa englannin opiskelua ja keskittyä ruotsiin. Suomen ja ruotsin kautta pystytään rakentamaan "omaa suomalaisuutta". Vasta tällaisessa kulttuuriprosessissa mukana oleville lapsille voi muista kielistä olla jotain muutakin kuin haittaa.

Ystäväni kysyi, voisimmeko tehdä äidinkielestä vapaaehtoisen, jos osa kansasta sitä haluaisi. Hän kysyi, miten voi ottaa vakavasti kansan, joka haluaa tehdä äidinkielestään vapaaehtoisen.

Ymmärsin, että tällaisen näkökulman pohjalta, kaikki omat argumenttini klielivapauden puolesta ovat yhtä tyhjän kanssa.

Onko tällä ystäväni (ja hänen kaltaistensa suuren ja hyvinkoulutetun joukon) omaksumalla suomalaisuuskäsitykselle jokin oma nimi?

Miten kaksi äärimmäisen erilaista suomalaisuuskäsitystä voi kunnioittaen kohdata toisensa?

---

Viimeksi aiheesta keskustellessamme hän sanoi, että keskustelumme ovat vaikuttaneet häneen ja hänen ajatuksensa ovat muuttuneet.