NRR kirjoitti:Minua kiinnostaisi tietää, onko ruotsinkielisten piirissä sellaista henkeä, että oma "Svenskfinland" on saatava ja siellä pakollinen ruotsi kaikille ja mahdollisuuksien mukaan omankieliset oppilaitokset tämän alueen sisälle tai kylkeen.
Suomenruotsalaiset eivät mielestäni aina tiedä mitä oikeasti haluavat. Toisaalta on olemassa tämä "ulkovyöhyke", eli käytännössä yksikielinen Suomi, jossa kovasti toivottiin, ja ehkä myös kansalliskielistrategiassa toivotaan, että vähintäänkin peruspalvelut voitaisiin saada myös ruotsiksi. Toisaalta on sitten tämä Svenskfinland-"kotikenttä", jota koetaan paljon kotoisammaksi, myös niillä alueilla, jossa ruotsinkielinen vähemmistö on suhteellisen pieni, kuten vaikkapa Turussa, Lohjalla tai Vantaalla.
Joskus nämä vyöhykkeet joutuvat ristiriitaan keskenään, kuten v. 2010, kun Pohjois-Svenskfinlandia oltiin osittain hallinnoillisesti (ELY-, TE-keskus yms.) liittämässä Ouluun. Silloin oli tärkeämpää vahvistaa kotivyöhykettä kuin ulkovyöhykettä, ja RKP vaati, että mainitut keskukset piti sijoittaa Vaasaan. KHO sittemmin tuki kotivyöhykettä, mm. viittamalla Eurooppalaiseen vähemmistösopimukseen, joka ei salli hallintoalueiden pilkkomista niin, että kielelliset kokonaisuudet särkyvät.
Minusta siinä insidentissä kaatui aika paljon siitä ajatuksesta, että suomenkieliset Suomessa opiskelevat ruotsia voidakseen tarvittaessa antaa ruotsinkielisille palveluja. Sitten ei kelvannutkaan, vaikka oululaiset virkamiehet olivat jo innolla lähteneet kielikursseille. Minusta se oli noloa.
Kolmas kehitys on, että Svenskfinlandin osia ei enää mielletä yhteenkuuluviksi, vaan että niistä on tulossa EU:n tai Euroopan alueita,
regions.
Saukkosen ehdotus antaisi ounastella, että tällaisia ehtoja hän on kuullut ja siten lähtenyt tekemään ehdotustaan. Hänen Svenskfinlandissaan olisi lähes kolme miljoonaa asukasta, näistä valtaosa suomenkielisiä ja lisäksi suurin osa uussuomalaisista monikielisine perheineen, joten tämä tuntuu kaikkea muuta kuin reilulta ja järkevältä.
Saukkonenhan on ollut Socokomissa ja Magmassa töissä, mutta en minä nyt häntä viestintuojana pitäisi. Kyllä hänen ajatuksensa ovat hänen omia. Sen verran hänen mallinsa on symbolisesti karvas monelle, vaikka totuus onkin se, että 90 % suomenruotsalaisista asuvat juuri tuolla "Saukkosalueella" (jolla tarkkaan laskien asuu 2,2 miljoonaa ihmistä).
En oikein ymmärrä sinun ajatusta siitä, että olisi "epäreilua" jos maahanmuuttajat vahvasti kaksikielisillä aluella opiskelisivat pääsääntöisesti molempia kotimaista kieliä. Porvoossa, jossa kolmasosa väestöstä on ruotsinkielistä, tapaan usein palvelualan maahanmuuttajia, jotka puhuvat sekä suomea että ruotsia. Minusta tästä liian raskaasta kieltenopiskelusta selvittäisiin paremmin jos vapautuspolitiikka mamujen kohdalla olisi yksilötasolla sallivampi.
Mitä siis ruotsinkieliset tulevat vaatimaan (avoimesti tai suljettujen ovien takana)?
Kysyin juuri samaa huomenna ilmestyvässä pääkirjoituksessa. Siitä en ole kuullut mistään mikä olisi "plan B", jos kansalaisaloite johtaa toimenpiteisiin eduskunnassa. Uskon, että silloin pyydetään tukea sille, että ruotsinkielen opetus jollakin suppeammalla alueella Suomessa todella tuottaa sitä tulosta mitä nyt turhaan toivotaan ympäri Suomea; varoja kielikylpyihin, viranomaisten aikuiskoulutukseen, ruotsin kielen eritysopetukseen sitä tarvitseville.
Samoin yksikielisessä Suomessa tullaan, ennustan minä, pyytämään erityistukea hajaseudun pienemmille kunnille ja kouluille. Vapaa kielivalintahan väistämättä johtaa siihen, että nykyisen pakollisen ruotsin oppiryhmät hajoavat useampaan pienempään ryhmään, jossa opiskellaan eri kieliä. Nykyiset minimioppilasmäärät kurssin käynnistämiselle saattavat alittua, mutta tarjontaa olisi kuitenkin pidettävä yllä. Muuten tietty osa Suomen väestöstä kasvaa osaten vain suomea ja englantia, mikä saattaa heidät aika eriarvoiseen asemaan urbaaniin Suomeen nähden.