Blogissa pakkoruotsia verrataan veroihin

[rationalisti]

Hienoa, että joku jaksaa vielä asiallisesti aiheesta vääntää ja provosoitumatta. Tässäkin blogistissa olen havaitsevani sitä ärsyttävää tahallaan tyhmäksi tekeytymistä, mutta taitaa vain olla, että kirjoittaja on nuori ja naivi. Huolimatta hienosta työstäsi NRR haluaisin nillittää yhdestä pikkuseikasta.

Pakkoruotsi on ainoa oppiaine, joka on pakollinen kaikille maan suomenkielisten koulujen oppilaille peruskoulusta yliopistoon äidinkielen ohella. Jopa matematiikkaa on lyhyttä ja pitkää ja tarvettakin matematiikalle on, painotukset ja muut kielet voi valita.

Äidinkieli ei ole kaikilla yliopistolinjoilla pakollinen, minulla se ei ainakaan ollut. Tietysti äidinkieltä tuli käytettyä paljonkin opinnäytetöissä, mutta nämäkin olisin voinut tahtoessani tehdä ruotsiksi tai englanniksi. Tuota matematiikkaa voi tuskin korostaa tarpeeksi. Suunnattomasta hyödyllisyydestään huolimatta, sekään ei ole pakollinen joka ainoalla oppiasteella toisin kuin 'toinen kotimainen'.

Itse kirjoitin verokytköksestä viime vuoden lopussa:
Olin silloin valmis maksamaan kaksikielisyysveroa, YLE-veron tapaan.
Mutta en ole valmis maksamaan henkilökohtaista aikaveroa maailman hemmotelluimman vähemmistön takia.

Itseasiassa julkishallinto käyttää huomattavasti enemmän rahaa ruotsin- kuin suomenkielisiin. Näin ollen eräänlainen kaksikielisyysvero on jo käytössä.

[NRR]

"On aika tekopyhää syyttää jotain kieliryhmää omien etujensa ajamisesta"

Omien puolustaminen ei ole sama asia kuin muitten elämän hankaloittaminen, paitsi tässä pakkoruotsin ajamisessa. Nyt on valittu se tapa puoltaa omia etuja, joka todella haittaa muita kieliryhmiä, muita vähemmistöjä, ihmisiä, joilla elämä on muutenkin paljon raskaampaa kuin tällä suomenruotsalaisella vähemmistöllä. Tekopyhää olisi kieltää tämä kritiikki.

Oikeastaan nyt pitäisi kysyä, miksi ruotsinkielisten edustajat sitkeästi kieltäytyvät kuulemasta muita ja ryhtymästä suunnittelemaan palvelurakenteita, jotka oikeasti hyödyttäisivät ruotsinkielisiä, kenties jopa muita vähemmistökieliryhmiä ja jotka jättäisivät muille vapaamman kielivalinnan.

Tämä on oleellinen kysymys.


"yhteistä näille kahelle on se et sekä pakkoruotsin poistoo että sukupuolineutraalia avioliittolakia kannattaa gallupien mukaan hieman yli puolet suomalaisista, vähän riippuen miten gallupkysymykset on muotoiltu. Miksi tän pakkoruotsi-aloitteen tekijät ei oo saanu kuitenkaan reaalisoitua galluplukuja tän aloitteen taakse samalla tavalla?"

Olen allekirjoittanut molemmat ja ero on tietysti siinä, että tahdon2013-aloite on elintärkeä sateenkaarikansalle. He ovat olosuhteiden pakosta joutuneet järjestäytymään omissa asioissaan jo kauan sitten. Heillä on toimiva organisaatio ja - onneksi - mediat ovat myös heidän puolellaan. Onnea vaan aloitteelle. Muilla aloitteilla, vaikka kuinka tärkeillä ja kaikkia koskettavilla, ei ole mitään tällaista latausta, vetoapua ja organisaatiota. Otetaan oppia.

[NRR]

Äidinkieli ei ole kaikilla yliopistolinjoilla pakollinen, minulla se ei ainakaan ollut.

Olet oikeassa. Ei äidinkieltä minullakaan ollut kuin muutama massaluentotunti kandidaattitason tutkielman yhteydessä, ja monilla aloilla ei liene lainkaan.

Ruotsin opintojen määrä on tosiaan käsittämätön, kun ottaa huomioon, että kyseessä on aine, jota valtaosa ei kertaakaan elämässään tarvitse ja useimmat sen unohtavat opintojen jälkeen. Neljä prosenttia suomenkielisistä ilmaisi gallupissa tuntevansa osaavansa ruotsia. Taustoja ei oltu kyselty, mutta uskoisin, että nämä ovat joko naimisissa ruotsinkielisen kanssa tai opiskelleet tai työskennelleet Ruotsissa.

[NRR]

"Millä perusteella suomenruotsalaisilla olisi pakkoruotsiasiassa valta?"

Asiantuntijat eivät ehdottaneet pakkoruotsia peruskouluun 1968, vaan yhteistä englantia. Ruotsinkieliset tahot lobbasivat tuolloin ankarasti, jotta peruskouluun tuli pakollinen ruotsi. Samoin Yliopistojen tutkinnonuudistuksen yhteydessä RKP:n opetusministeri Gestrin toi kaikille pakollisen virkaruotsin yliopistolle 1978. Koko pakon historia on tätä. Vuosi ennen edellisiä eduskuntavaaleja RKP-johtoinen folktinget tilasi Ahtisaariryhmältä tulevalle hallitukselle kielipoliittisen osion hallitusohjelmaan, siis jo vuosi ennen vaaleja - se demokratiasta. Kun viime vuonna asiantuntijaryhmä julkisti tuntijakoehdotuksen, jossa se ei olisi aikaistanut pakollista ruotsia Ahtisaaripaparin esityksen pohjalta, ilmoitti RKP:n edustaja saman päivän uutislähetyksessä, että aikaistamista lähdetään hakemaan hallituksen suljettujen ovien takana. Ja haettiinhan se: vuoden hiljaisimpana päivänä, maanantaina juhannuksen jälkeen vähin äänin kerrottiin, että lastemme ilo, pakkoruotsi alkaa jatkossa jo alakoulusta, jonne tullaan kouluttamaan ja palkkaamaan pilvin pimein ruotsinopettajia.

Kysytkö ihan rehellisesti, millä perusteella me kuvittelemme, että suomenruotsalaisilla tai siis heidän edustajillaan olisi valtaa tässä asiassa.

Emme tiedä, mitä poliittista kaupankäyntiä asian tiimoilta on käyty, mutta kyllä kuvio on harvinaisen selvä.


Miksi juuri ruotsinkielisten edustajien pitäisi suunnitella uusia palvelurakenteita?

Palveluja ruotsinkielisille. Koska kansa ei halua pakkoruotsia, niin ruotsinkielisiä palveluja ei voi jatkossa rakentaa pakkoruotsille. Kuka muu kuin ruotsinkieliset itse voi tietää, mitä palveluja he tarvitsevat ja millä tavoin ne voisivat toimia?

Muut kieliryhmät tarvitsevat vapaan kielivalintansa. Tähän kielivapauteen ei voi kytkeä mitään palveluvelvoitteita. Palvelut suunnitellaan ja hoidetaan erikseen. Pallo on tässä ruotsinkielisillä, tai siis heidän edustajillaan.


"Entä mikä estää pakkoruotsia vastustavia tahoja lobbaamasta samalla tavalla"

Pakollista ruotsia lobbaamassa on leegio ammatti-ihmisiä, jotka saavat siitä palkkansa. Lobbaukseen on käytetty surutta rahaa. Virkamiesten joukossa on virkaa viran päälle, joiden tehtävänkuvaan kuuluu "ruotsin kielen vahvistaminen". On rakennettu järjestelmä, jolla on lihaksia.

Vapaampaa kielivalintaa rakennetaan työn ja perheen ohessa vapaa-ajalla.


"Tunnut olevasi kovin kiinnostunut siitä että ruotsinkieliset saadaan ymmärtämään pakkoruotsin huonous/vääryys."

Pienikin muutos suomenruotsalaisten asenteissa tekisi valtavan muutoksen keskusteluilmapiirissä. Nythän vapaampi kielivalinta on ruotsinkielisessä mediassa svenskätareiden yritys tuhota maasta ruotsinkielinen kulttuuri.

Ota huomioon, että ruotsinkielisten edustajat ovat ne, jotka laativat näitä "pakkoruotsi on oikeudenmukainen vero isoilta pienille" -sloganeita, joilla hiljennetään todellinen keskustelu ja argumentointi. On vain luonnollista, että keskustelussa joudutaan kuluttamaan aikaa näiden sloganeiden käsittelyyn ja kumoamiseen. Sitähän tässä teemme.

[NRR]

"Minun näkemykseni on se että suomenkieliset ovat antaneet suomenruotsalaisille vallan pakkoruotsiasiassa, joko solidaarisuuttaan, tyhmyyttään, sinisilmäisyyttään tai rahanahneuttaan."

Listaa voi varmaan jatkaa, eivätkä vaihtoehdot sulje toisiaan pois.


"Oleellista on myös kysymys siitä että miksi suomalaiset ovat hyväksyneet pakkoruotsin olemassaolon tähän asti yleisesti"

Ei muilla kieliryhmillä ole koskaan vielä ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa kielipolitiikkaan. Neuvostoliiton aikana lisäksi Ruotsin raja oli ainoa avoin rajamme - idän pelko on vaikuttanut tilanteeseen.

Korostan sitä, mitä ylempänä kirjoitin: Pakollista ruotsia lobbaamassa on leegio ammatti-ihmisiä, jotka saavat siitä palkkansa. Lobbaukseen on käytetty surutta rahaa. Virkamiesten joukossa on virkaa viran päälle, joiden tehtävänkuvaan kuuluu "ruotsin kielen vahvistaminen". On rakennettu järjestelmä, jolla on lihaksia. Vapaampaa kielivalintaa rakennetaan työn ja perheen ohessa vapaa-ajalla.

Tiettyä passiivisuutta selittää se, että on helpompaa katsoa muualle kuin asettua kriitikoksi. Ei ylipäätään ole hyvä herätä siitä "no kyllä se pakko kohta muutenkin häviää" -horroksesta ja huomata, ettei demokratia toimi edes tässä asiassa, että vilpittömällä työllä saa vain erilaisia leimoja itselleen kuten svenskätare, asenneongelmainen, heikkolahjainen, persu...

Kun ensimmäisiä kertoja kirjoitin aiheesta kuvittelin, että minun täytyy vain perustella näkemykseni hyvin ja sitten asiasta keskustellaan asiallisesti. Monia kirjeitä on mennyt poliitikoille, virkamiehille, mediaan - yhä edelleen tulee liturgiaa vastaukseksi.

Mutta työ jatkuu, nyt kerätään nimiä aloitteeseen. Tervetuloa mukaan!

[JV Lehtonen]

[quote="NRR"]"Minun näkemykseni on se että suomenkieliset ovat antaneet suomenruotsalaisille vallan pakkoruotsiasiassa, joko solidaarisuuttaan, tyhmyyttään, sinisilmäisyyttään tai rahanahneuttaan."

Suomenkieliset POLIITIKOT ovat antaneet, emme me kansalaiset ole valtuuttaneet heitä tähän.
Poliitikot ovat väärällä tavalla solidaarisia, aidosti tyhmiä,
sinisilmäisiä ja rahanahneita- Kansa ei ole.

Tavallisen kanslaisen on mahdotonta taistella poliittista korruptiota ja mädännäisyyttä vastaan.
Prostestina korruptiota vastaan persut toki saivat 20 %:n kannatuksen- mutta korruptio vain jatkuu ja paranee.
Jokaisessa puolueessa on voimakas ruotsinkielinen lobby. erityisesti kokoomuksessa ja demareissa.
Ne ovat puolueiden sisäisiä RKP-läisiä, jotka ajavat puolueiden sisällä samaa privilegio-agendaa, jota RKP ajaa hallituksissa.

"Oleellista on myös kysymys siitä että miksi suomalaiset ovat hyväksyneet pakkoruotsin olemassaolon tähän asti yleisesti"

Pakkoruotsin huonot oppimistulokset osoittavat, että kansa ei todellakaan ole hyväksynyt pakkoruotsin oikeutusta.
Jos kansa hyväksyisi pakkoruotsin, sitä opiskeltaisiin innolla ja hyvin tuloksin.

Jokainen ruotsin kielen opetuksen toinen toistaan vuodesta toiseen seuraava tehostamisohjelma
on elävä todiste siitä. että pakkoruotsia ei hyväksytä!
Mutta silti sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

Pakkoruotsin poistamisesta on tullut bättre folkille virallisen kaksikielisyyuden poistamisen symboli,
jonkinlainen sijaistoiminto.

Siksi teidän Jumalan valittujen tulisikin nyt pohtia, millaista se elämä sitten olisi yhden pääkielen Suomessa.
Ei se sen kummenpaa ole kuin muiden eurooppalaisten kielivähemmistöjen.

LOPETTAKAA ENEMMISTÖÖN KOHDISTUVA SIMPUTTAMINEN, jota te nyt harjoitatte edunvalvojienne kautta.
Siinä minun viestini Janica-blogistille!

[NRR]

Jokaisessa puolueessa on voimakas ruotsinkielinen lobby. erityisesti kokoomuksessa ja demareissa.
Ne ovat puolueiden sisäisiä RKP-läisiä, jotka ajavat puolueiden sisällä samaa privilegio-agendaa, jota RKP ajaa hallituksissa.

Olipa hyvä, että toit tämän esille. Ero puolueaktiivien ja äänestäjien kannoissa on selvä. Viime gallupissa puoluekantansa ilmoittaneista vapaaehtoisuuden kannattajia oli enemmistö kaikissa puolueissa paitsi RKP:ssä ja Vihreissä. Jopa RKP:n kannattajiksi ilmoittautuneista 39% oli vapaaehtoisuuden kannalla.

Esimerkiksi nyt hämmennyin vielä vaaleissa vapaata kielivalintaa liputtaneen nuoren, fiksun demarin puheita, joissa hän oli selvästi siirtynyt pakkoruotsin taakse ja lateli sujuvasti, miten Norden kyllä... Puolueaktiiveilla on oma liturgiapakettinsa, johon pakkoruotsi kuuluu.

Kyse on nimenomaan aktiivipoliitikkojen pakkoruotsimyönteisyydestä. Se saattaa kasvaa ilman korruptiotakin jo siitä, että jokaisella aktiivipoliitikolla on lähipiirissä ruotsinkielisiä poliitikkokollegoja, jotka ovat mukavia, joustavia työtovereita ja - pitävät tiukasti pakkoruotsin puolta. Eri puolueiden poliitikoille on syntynyt paljon henkilökohtaisia, positiivisesti latautuneita suhteita ruotsinkielisiin verkostoihin. Siksi se, minkälainen asenne ruotsinkielisissä verkostoissa on vapaaehtoisuutta kohtaan, on niin ratkaisevaa. Siksi tarvitaan nyt solidaarisuuta ruotsinkielisten äänestäjien taholta viestittää omilleen, ettei pakkoruotsi ole sitä politiikkaa, jota he edustajiltaan odottavat, että ruotsinkielisten palvelujen rakentamisessa on lähdettävä vapaaehtoisen ruotsin pohjalta.

[JV Lehtonen]

Jokaisessa puolueessa on voimakas ruotsinkielinen lobby. erityisesti kokoomuksessa ja demareissa.
Ne ovat puolueiden sisäisiä RKP-läisiä, jotka ajavat puolueiden sisällä samaa privilegio-agendaa, jota RKP ajaa hallituksissa.

Olipa hyvä, että toit tämän esille. Ero puolueaktiivien ja äänestäjien kannoissa on selvä. Viime gallupissa puoluekantansa ilmoittaneista vapaaehtoisuuden kannattajia oli enemmistö kaikissa puolueissa paitsi RKP:ssä ja Vihreissä. Jopa RKP:n kannattajiksi ilmoittautuneista 39% oli vapaaehtoisuuden kannalla.

Esimerkiksi nyt hämmennyin vielä vaaleissa vapaata kielivalintaa liputtaneen nuoren, fiksun demarin puheita, joissa hän oli selvästi siirtynyt pakkoruotsin taakse ja lateli sujuvasti, miten Norden kyllä... Puolueaktiiveilla on oma liturgiapakettinsa, johon pakkoruotsi kuuluu.

Kyse on nimenomaan aktiivipoliitikkojen pakkoruotsimyönteisyydestä. Se saattaa kasvaa ilman korruptiotakin jo siitä, että jokaisella aktiivipoliitikolla on lähipiirissä ruotsinkielisiä poliitikkokollegoja, jotka ovat mukavia, joustavia työtovereita ja - pitävät tiukasti pakkoruotsin puolta. Eri puolueiden poliitikoille on syntynyt paljon henkilökohtaisia, positiivisesti latautuneita suhteita ruotsinkielisiin verkostoihin. Siksi se, minkälainen asenne ruotsinkielisissä verkostoissa on vapaaehtoisuutta kohtaan, on niin ratkaisevaa. Siksi tarvitaan nyt solidaarisuuta ruotsinkielisten äänestäjien taholta viestittää omilleen, ettei pakkoruotsi ole sitä politiikkaa, jota he edustajiltaan odottavat, että ruotsinkielisten palvelujen rakentamisessa on lähdettävä vapaaehtoisen ruotsin pohjalta.

Korruptio on laaja käsite: ei siis välttämättä (pelkkä) raha.

Mainitsemasi "nuori fiksu demari" saattaa nousta vaikka ministeriksi.. Silloin joku muu laittaa sanat suuhun.
Se prosessi on jo alkanut!
Kuka laittaa sanat Gustafssonin suuhun ? Ehdokkaana hän vastusti pakkoruotsia, ministerinä ajaa sitä vastahakoisesti-
ja siksi tulee potkut.

Kello on 9.40. Tiedotustilaisuus on 10.15.
Uusi opetusministeri on valmiiksi ohjelmoitu pakkoruotsittajaksi- kuka sen takana on ?
FSD ja RKP!

Olen kysynyt henkilökohtaisesti kaikilta tuntemiltani suomenruotsalaisilta, miksi he haluavat simputtaa meitä pakkoruotsilla-
Kukaan ei uskalla vastata henkilökohtaisesti, vaikka tilanne on 1-1. Eli minä ja hän.
Mutta heti kun heitä on puolueellinen, simputusmentaliteetti valtaa kentän-.
Suomalaisten on luettava pakkoruotsia meidän takiamme!

Kuka tällaista ryhmää kohtaan voi tuntea sympatiaa ? En minä aikakaan.

Pikkulinnut herättivät minut tänään kovaäänisellä laulullaan aamun sarastaessa!

NYT ON KESÄ!

Yritämme minimoida netin käytön koko perheen voimin ja nautimme luonnosta ja ulkoilmasta.

Jatkan sekä blogia että tänne kommentointia syksyllä.

Minulle tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys ja tulen ajamaan muutosta loppuelämäni-
Myös seuraava sukupolvi on valmis taistelemaan!
Tämä ei pääty tähän, vaikka nyt pidämmekin lomaa!

AURINKOA KAIKILLE!

terv. Juha Vilhelm Lehtonen
Pääkieli-aloitteen pääkoordinaattori

[NRR]

Minulle tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys ja tulen ajamaan muutosta loppuelämäni-
Myös seuraava sukupolvi on valmis taistelemaan!
Tämä ei pääty tähän, vaikka nyt pidämmekin lomaa!

AURINKOA KAIKILLE!

Kiitos, Aurinkoa sinne myös!

Kyllä, kyse on oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että valtaosalle pakkoruotsi on paitsi turhaa myös haitallista. Erilaistet oppilaat, heidän erilaiset taipumuksensa, kotikielensä, läheiset kulttuurinsa ja kiinnostuksen kohteensa on otettava huomioon kielten opetuksessa. Se on ainoa järkevä ja oikeudenmukainen ratkaisu.

[NRR]

”Monen suomenruotsalaisen huoli on kuitenkin todellinen. Suurin osa, sanoisin että lähes kaikki, ei kannata pakkoruotsia ilkeyttään vaan koska ovat huolissaan omista ja lastensa oikeuksista.”

Mikäli suomenruotsalaiset eivät kannata pakkoruotsia ilkeyttään (mihin en minäkään usko), he kykenevät oivaltamaan selitettäessä pakkoruotsin epäoikeudenmukaisuuden kaikkia muita kohtaan ja välittämään tämän edustajilleen.

Pakkoruotsi ei ole kevyt ja mielenkiintoinen kieli&kulttuurikurssi jonkin joikuseminaarin tapaan vaan vuosien työvelvoite. Pakkoruotsi ei ole oikeasti rikkaus, joka avaa meille työpaikat kotona ja naapurimaassa ja liittää meidän todelliseen kulttuurikotiimme Nordeniin, kuten moni asiaa itselleen perustelee. Pakkoruotsi on useimmille riesa ja rajoite.

En voisi kuvitella valtiota, jossa viiden prosentin suomalaisosuus oikeuttaisi vaatimaan muilta pakkosuomea - eihän näin ole edes Ahvenanmaalla, joka sentään virallisesti kuuluu valtioomme vaikkakin autonomisena. Tätä ymmärrystä herättelemme nyt suomenruotsalaisissa, joille on valehdeltu oman kielen merkityksestä suomenkielisille ja muille maan kieliryhmille.


”Pakkoruotsia vastustavat tahot eivät ole antaneet tarpeeksi uskottavaa mallia, joka vakuuttaisi suomenruotsalaiset siitä, että heidän oikeutensa eivät pakkoruotsin poiston myötä heikkenisi.”

Sellaista ei voi antaa kansalaisoikeusliike, jonka tehtävä on poistaa ilmiselvä vääryys. Sellaisia malleja voivat tuottaa vain ruotsinkieliset itse ymmärrettyään nykymallin kohtuuttomuuden muita kohtaan, koska vain vähemmistö itse voi tietää, mitä he tarvitsevat ja miten palvelut voisivat toimia. Näinhän vähemmistöpolitiikka toimii kaikkialla.


”Uskoisin, että monet uskovat porttiteoriaan: ensin katoaa pakkoruotsi, sitten virkamiesruotsi, sitten ruotsilta poistetaan virallisen kielen asema ja pakkosuomi tulee takaisin joka kerran jo (pakkoruotsin yhteydessä) poistui, sitten ruotsinkielisen Ylen määrärahoja supistetaan, sitten ruotsinkielisten koulujen määrärahoja supistetaan jne.”

Porttiteoria on sitä, että ruotsin kielen pohjalta oppii helpommin muita kieliä, se on kumottu. Tämä kuvaamasi käsitys on dominoteoria. Virkaruotsi menee tietysti, koska se on osa pakkoruotsia. Kovin ylimitoitettuja resursseja ei tietenkään jatkossa toteutettavat mallit voi pitää sisällään.

Meillä ei ole tähän mennessä saanut laskea, mitä ns. kaksikielisyys tulee maksamaan. Se, että uutta mallia suunniteltaessa joudutaan käymään todelliset kustannukset läpi, on voinut myös vaikuttaa siihen, ettei ruotsinkielisellä puolella ole innostuttu pohtimaan vaihtoehtoja. Tämän kauniimmin tätä ei voi sanoa.

Hyviä malleja olisi kuitenkin mahdollista tehdä. Esimerkiksi ruotsinkieliset koulut tulevat aivan varmasti säilymään, se on kaikkien etu.


”Logiikka siis: kun pahalle antaa pikkusormen se vie koko käden.”

Siksi ruotsinkielisten tulisi ymmärtää ja kertoa edustajilleen, että toisten oikeudet eivät voi olla ”se paha”, muiden huomioiminen ei voi olla "se paha". "Se paha" on yritys elää kuin kaikkien muiden tarpeiden huomioinen olisi uhka.


” pakkoruotsia vastustavien kannattaisi kuitenkin miettiä MIKSI suomenruotsalaiset eivät tähän mennessä ole kauheasti innostuneet heidän ehdotuksistaan poistaa pakkoruotsi.”

Tietenkään nykyisiä etuja ei voi mikään malli taata.

Toisaalta ruotsinkielinen media on pelotellut suomenruotsalaisia kohtuuttomasti. Ruotsinkielisellä puolella on ollut vaikea ajatella selkeästi, kun on koko ajan lukenut ja kuullut, miten jotkut pahat hämärät voimat yrittävät katkoa maan ikiaikaiset siteet Nordeniin ja hävittää niin kulttuurin kuin ruotsin kulttuuria kannattelevana kielenä.

Haluan uskoa, että ruotsinkieliset pystyvät irrottautumaan tästä propagandasta ja välittämään edustajilleen ymmärrystä siitä, että myös muilla on oikeuksia ja kohtuullisuus on hyve.


”Uskotaanko siihen että suomenruotsalaiset suostuisivat kannattamaan pakkoruotsin poistoa ilman takeita siitä että heidän kielelliset oikeutensa eivät heikkene vai pitäisikö nämä takeet ensin hankkia jostain ja luoda uskottava malli?”

Suomen monet kieliryhmät siis kokoontuisivat yhteen miettimään, mitä ruotsinkielisille voidaan antaa vastineeksi siitä, että muille annetaan ne kielelliset oikeudet, jotka heille oikeasti kuuluisivat?


”Se että ruotsin kielen taito perustuisi jatkossa vapaaehtoisuuteen kuulostaa monesta liian epävarmalta.”

Toisessa vaakakupissa on koko kansaa koskettava oikeudenmukaisuus (100%) ja vähemmistöä koskettava epävarmuus (5%) ja toisessa yhden vähemmistön varmuus oman kieliryhmän eduista (5%) ja muiden vähemmistöjen sekä enemmistön (95%) epäoikeudenmukainen kohtelu kielivaatimuksissa.

Ei tämän valinnan tekeminen voi olla vaikeaa? Siihen voi liittää nimenomaan oikeudenmukaisten palvelumallien suunnittelun ruotsinkielisten omin voimin.

Sitä paitsi nykyinen "varmuus", joka on rakennettu pakkoruotsille ja maan enemmistön ja muiden vähemmistöjen kokemusten ohittamiselle ja pakon aiheuttamien ongelmien vähättelylle, ei ole mikään "varma" vaihtoehto. Se rakentaa sellaista asetelmaa, josta voi olla pitemmän päälle paljon harmia.

[NRR]

Kokoan vähän käytyä keskustelua. Suurimmat erimielisyydet näyttävät kiertyvän kolmeen asiaan, joita pakkoruotsin ymmärtäjät tuntuvat muotoilevan näin:

1. Ehkä pakkoruotsi sittenkin on enemmistön toiveen mukainen ratkaisu, vaikkei se gallupeissa näykään.

2. Suomenruotsalaisilla ei ole vastuuta pakkoruotsista, koska suomenruotsalaisten ääniosuus on vain 5%. Se ei merkitse mitään, vaikka pakkoruotsi koulutuksen eri tasoilla olisikin ruotsinkielisten toimijoiden vaatimuksesta luotu ja vaikka ruotsinkieliset vaikuttajat, rahastot ja poliittiset edustajat niin RKP:ssä kuin muissa puolueissa tekisivät resursseja, mustamaalausta ja lehmänkauppoja säästelemättä työtä pakon puolesta.

3. Ensin on taattava ruotsinkieliset palvelut ja varmuus ruotsin kielen nykyisen aseman säilymisestä. Vaikka kenties Suomen muilla kieliryhmillä olisikin oikeus elää ilman pakkoruotsia, heidän on ensin kehiteltävä ruotsinkielisten palvelujen totetuttamiseksi vaihtoehtoisia malleja keskustelun pohjaksi. Ruotsinkieltä vaalivia toimijoita on virkakoneistossa ja politiikassa pilvin pimein, mutta heidän on saatava jatkaa pakkoon nojaavaa suunnitteluaan. Muiden kieliryhmien kielivapautta aktiivisesti puoltavien kansalaisten tulisi työn ja perheen ohessa käyttää vapaa-aikansa siihen, että he yrittävät perehtyä eri palvelualoihin ja ruotsinkielisten toiveisiin ja laatia erilaisia vaihtoehtoja ruotsinkielisten palveluiksi ja eduiksi jatkossa.

[dejavu]

Kokoan vähän käytyä keskustelua. Suurimmat erimielisyydet näyttävät kiertyvän kolmeen asiaan, joita pakkoruotsin ymmärtäjät tuntuvat muotoilevan näin:

1. Ehkä pakkoruotsi sittenkin on enemmistön toiveen mukainen ratkaisu, vaikkei se gallupeissa näykään.

2. Suomenruotsalaisilla ei ole vastuuta pakkoruotsista, koska suomenruotsalaisten ääniosuus on vain 5%. Se ei merkitse mitään, vaikka pakkoruotsi koulutuksen eri tasoilla olisikin ruotsinkielisten toimijoiden vaatimuksesta luotu ja vaikka ruotsinkieliset vaikuttajat, rahastot ja poliittiset edustajat niin RKP:ssä kuin muissa puolueissa tekisivät resursseja, mustamaalausta ja lehmänkauppoja säästelemättä työtä pakon puolesta.

3. Ensin on taattava ruotsinkieliset palvelut ja varmuus ruotsin kielen nykyisen aseman säilymisestä. Vaikka kenties Suomen muilla kieliryhmillä olisikin oikeus elää ilman pakkoruotsia, heidän on ensin kehiteltävä ruotsinkielisten palvelujen totetuttamiseksi vaihtoehtoisia malleja keskustelun pohjaksi. Ruotsinkieltä vaalivia toimijoita on virkakoneistossa ja politiikassa pilvin pimein, mutta heidän on saatava jatkaa pakkoon nojaavaa suunnitteluaan. Muiden kieliryhmien kielivapautta aktiivisesti puoltavien kansalaisten tulisi työn ja perheen ohessa käyttää vapaa-aikansa siihen, että he yrittävät perehtyä eri palvelualoihin ja ruotsinkielisten toiveisiin ja laatia erilaisia vaihtoehtoja ruotsinkielisten palveluiksi ja eduiksi jatkossa.

1. Se selviää vain kansanäänestyksellä
2. Samalla perusteella ei tarvitse hyväksyä homoliittoja, koska 3 % KD ja muutama kiihkopersu vastustavat..
3. Kumpi on tärkeämpi ?
Palvelujen toteutuminen vai erityisasema ? Palvelut järjestetään vammaisille, saamelaisille ja muille vastaaville ilman, että heillä olisi jokin valtakunnallinen erityisstatus!

Kyllä tässä enemmän haiskahtaa pomotusmentaliteetti ja bättre folk-asenne.

[Tapsa]

1. Enemmistö ei käsitä olevansa enemmistö. Urheilutermeillä sanottuna pelaajat eivät tee yhtään maalia, koska eivät tiedä kuuluvansa samaan joukkueeseen. Pienen alivoimaisen vastustajan annetaan voittaa kaikki ottelut.

2. Vastuu ei ole varkaalla vaan vartijalla, joka ei kuuntele eikä katsele eikä halua tietää, vaan päästä varkaan suosioon.

3. Kun pelataan yhden pienen porukan säännöillä pysytään alakynnessä ihan varmasti "maailman tappiin" saakka.

[TK]

Enemmistö ei käsitä olevansa enemmistö.
Tämä on tärkein asia. Suomenkieliset eivät käsitä, että Suomi on aidosti suomenkielinen maa!

Suomenkieliset on niin täydellisesti aivopesty uskomaan hokemaan "suomi on kaksikielinen maa", että he eivät kyseenalaista selvää valhetta, vaikka prosenttilukujen ja kielikartan avulla selvästi näkee, että Suomi on suomenkielinen maa ja hokema "kaksikielisyydestä" on valhetta.

Suuri osa suomenkielisistä on edelleen "kaksikielisyys"-valheen pauloissa. Tämä on ikävää, mutta ilmeisen totta.

Vähitellen ja yhä voimistuvaa tahtia ihmiset kuitenkin heräävät totuuteen.

[Ohramies]

”Uskoisin, että monet uskovat porttiteoriaan: ensin katoaa pakkoruotsi, sitten virkamiesruotsi, sitten ruotsilta poistetaan virallisen kielen asema ja pakkosuomi tulee takaisin joka kerran jo (pakkoruotsin yhteydessä) poistui, sitten ruotsinkielisen Ylen määrärahoja supistetaan, sitten ruotsinkielisten koulujen määrärahoja supistetaan jne.”

Porttiteoria on sitä, että ruotsin kielen pohjalta oppii helpommin muita kieliä, se on kumottu. Tämä kuvaamasi käsitys on dominoteoria. Virkaruotsi menee tietysti, koska se on osa pakkoruotsia. Kovin ylimitoitettuja resursseja ei tietenkään jatkossa toteutettavat mallit voi pitää sisällään.

Tämä ei ole porttiteoria eikä dominoteoria vaan "slippery slope" argumentointia joka on yleensä kestämätöntä. "Kaltevan pinnan" argumentilla yritetään siis todistella että koko tämä ketju on seurausta ensimmäisestä vaiheesta vaikka todellisesti kaikki vaiheet päätetään erikseen jolloin niiden todennäköisyys pitäisi arvioida yksitellen. Virkamiesruotsi saa mennä menojaan ja se onkin pakkoruotsikehitelmä kuten sanoit. "Virallisen kielen" eli "toisen kotimaisen" asema ruotsilta tuskin on katoamassa mihinkään koska se vaatisi perustuslakimuutoksen. Pakkoruotsin poistaminen ei vaadi perustuslakimuutosta eikä perustuslain muutos ole edellytys millekään paitsi ehkä yksipuolisellepakkosuomelle. Pakkosuomen ajaminen ruotsalaisille on myös aivan oma asiansa jolla ei ole oikeastaan pakkoruotsin kanssa mitään tekemistä. Perustuslain omituisuudesta johtuen todennäköisesti kaikkien muiden kansalaisryhmien pitäisi opetella suomea paitsi ruotsinkielisten. Ruotsalaisten olisi kuitenkin oman etunsa vuoksi käytännön pakko opetella suomi. Ylen määrärahojen supistaminen on myös aivan erillinen asia. Verovaroin rahoitettujen palvelujen mitoitusta kuuluukin tarkastella aika ajoin. Ylen määrärahoista voidaan ihan hyvin päättää vaikka pakkoruotsi pysyisi sata vuotta. Ruotsinkielisillä yliopistoilla on ylimitoitetut resurssit mutta kuten Yle-argumentissa, tämäkään ei liity mitenkään pakkoruotsiin ja siitä voidaan päättää vaikka pakkoruotsille ei tehdä mitään.

Joissain tapauksissa kaltevan pinnan argumentointi voi olla aivan kestävää. Vrt poliisin hinku saada passien sormenjälkirekisteri omaan käyttöönsä johtaisi hyvin todennäköisesti rekisterin käyttöön muissakin kuin "vakavimmissa rikoksissa" joihin sitä esitetään. Tämä on nähty mm. telekuunteluoikeuksien laajentamisen kanssa.