Missä järkevät ruotsinkieliset nyt?

[NRR]

Minä pelkään, että jotkut haluavat pakon jatkuvan lastenlapsilleni asti.

Palaan siihen, mistä aloitin tämän keskustelun: Ketju viiden vuoden takaa kertoo siitä, että tuolloin ruotsinkielisellä puolella oli ajastaan edellä olevia yksilöitä, jotka pyrkivät herättelemään omiaan:
viewtopic.php?f=1&t=15

Esimerkiksi

Gösta Wahlströmin Debatt-kannanotto HBL 22.11.2008 (näin tuolloin ketjussa kirjoittaneen mukaan, hän on myös kääntänyt tekstin)

"Koska voidaan lähteä siitä, että useimmat korkeammassa tehtävässä olevat julkisella ja yksityisella sektorilla ovat lukeneet ruotsia koulussa ja kirjoittaneet ruotsin ylioppilaskokeissa, kaiken kai pitäisi olla järjestyksessä. Mutta huonommaksi tilanne tuskin voi tulla päätellen kaikista niistä tyytymättömyyden ilmauksista. joita on esitetty koskien puuttellista palvelua ruotsiksi. ---
Suomenruotsalaisella taholla pyritään jonkilaiseen "toiminnaliseen autonomiaan". Varmasti kaukonäköistä! Silloin pitäisi kaiken järjen nimessä suoda suomenkieliselle enemmistölle sama "autonomia", esimerkisi se, että lapset yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa annetuissa kehyksissä voivat valita ne kielet, jotka he katsovat itselleen hyödyllisimmiksi. ---
Liberalismi ei ota huomioon vain vähemmistöjä, vaan myös enemmistöt. RKP-liberalisimi, joka yksipuolisesti ajaa ruotsinkielisten etuja valtakunnan tasolla ymmärretään suomenkielisellä taholla ahneudeksi, jonka juuret ovat siinä ajassa, jolloin ruotsi hallitsi yhteiskuntaelämää. ---
[Joku] katsooo, että Ruotsin ajan perintö on unohdettu. Siihen sanoisin, että ei ole RKP:n tai Folktingetin asia opettaa, kuinka suomenkielisen enemmistön pitää kokea historiansa ja kansallinen identiteettinsä."

Michel Ekman HBL 24.10.2009 (taas ajankohta, välitekstit ja käännös tuolloisen kirjoittajan)

Michel Ekman viittasi HBL:n kannaotossaan ensin ruotsinkielisellä taholla yleiseen käsitykseen, että ruotsinkielisten hankalan tilanteen pääsyinä ovat suomenkielisten tietämättömyys heistä ja verkossa esiiyntyvä massiivinen "vihapropaganda". Hän epäilee onko tässä koko totuus. Hän jatkaa:

"Melkein kaikilla suomalaisilla on ainakin yksi kokemus ruotsista: koulujen pakkoruotsi. Sillä ei ole mitään vaikutusta käytännön ruotsin kielen taitoon. --- Ajatus kahdesta tasa-arvoisesta kieliryhmästä, joista toinen on hyvin suuri ja toinen hyvin pieni, on tullut tiensä päähän. Tarvitsemme identiteettimme uudelleen määrittelyn vähemmistöidentiteetiksi ja suomenruotsalaisen politiikan sopeuttamisen vähemmistöpolitiikaksi ---
Ongelma on se, että koko suomenruotsalainen poliittinen establishment vaikuttaa olevan lukkiutunut vanhaan malliin --- Taloudellisia resursseja, joita suomenruotsalaisilla on, pitäisi käyttää radikaalisti uusien poliittisten vähemmistöstrategioiden työstämiseen. Mutta kuka sen tekee? Se edellyttäisi, että tänään tärkeillä paikoilla istuvat kiireesti päivittävät kivettyneet vakaumuksensa."

Lisää näitä äänenpainoja, kiitos!

[Jan-Erik Andelin]

Onkohan tämä tarpeeksi järkevää:

Jan-Erik Andelin, pääkirjoitus Borgåbladet 25.9.2013

"Men samtidigt är det viktigt att se till att det svenska inte dras in i en allt tydligare uppdelning av samhället i en storstädernas elit och ett halvmissnöjt jytky-folk ett stycke ut i landet. Har vi äntligen lämnat zonen för bättre folk, vilket är sociologiskt en falsk beskrivning, ska vi inte med öppna ögon vandra dit tillbaka. Svenskan i finska skolor tycks vara en vattendelare också här. I undersökningar visar sig landets unga under 25 år dela sig exakt itu i förhållande till den obligatoriska svenskan. Hälften tycker att den är helt okej och svenskkurser vid yrkeshögskolor, universitet och vuxeninstitut sägs bli fyllda fortare än förr. För andra är svenskan en avlägsen och genuint främmande pakkoruotsi. Också den klyftan måste vi överbrygga. Om svenskan får en ny skjuts i Finland kan vi också kosta på oss att andra ska ha friheten att välja bort den. Då kan det bli en ny dag och ett nytt spår för svenskan."

[NRR]

Onkohan tämä tarpeeksi järkevää:

Jan-Erik Andelin, pääkirjoitus Borgåbladet 25.9.2013

"Men samtidigt är det viktigt att se till att det svenska inte dras in i en allt tydligare uppdelning av samhället i en storstädernas elit och ett halvmissnöjt jytky-folk ett stycke ut i landet. Har vi äntligen lämnat zonen för bättre folk, vilket är sociologiskt en falsk beskrivning, ska vi inte med öppna ögon vandra dit tillbaka. Svenskan i finska skolor tycks vara en vattendelare också här. I undersökningar visar sig landets unga under 25 år dela sig exakt itu i förhållande till den obligatoriska svenskan. Hälften tycker att den är helt okej och svenskkurser vid yrkeshögskolor, universitet och vuxeninstitut sägs bli fyllda fortare än förr. För andra är svenskan en avlägsen och genuint främmande pakkoruotsi. Också den klyftan måste vi överbrygga. Om svenskan får en ny skjuts i Finland kan vi också kosta på oss att andra ska ha friheten att välja bort den. Då kan det bli en ny dag och ett nytt spår för svenskan."

En oikein tiedä, miten tätä käsittelisi. Tuo, että ruotsin kurssit ovat täynnä kertoo kyllä siitä, että virkaruotsi on pakko suorittaa ja harvalla on siihen riittävät eväät. Vain kolmannes lukisi yliopistolla ruotsi, jos se ei olisi pakollista. Ja tämä aikana, joilloin virkoihin on suoritettava tuo virkaruotsi. Jos siis odotetaan niin kauan, että ruotsi olisi oikeasti suosittu ihan itsensä ja Nordenin vuoksi eikä pakon vuoksi ennen kuin pakkoa voidaan höllätä, niin sitten kyllä odotetaan ikuisesti.

[JV Lehtonen]

Vaikka kysymys maamme kaksikielisyydestä on yhteiskunnallisesti arka aihe, sitä ei voi ohittaa, kun pohditaan ruotsin asemaa opetuksessa.
Toisen kotimaisen pakollisuus peruskoulussa ja ylioppilastutkinnossa on loogista niin kauan kuin ruotsi on maan virallinen kieli.

Kokonaan toinen asia on, pitääkö Suomen ylläpitää kahta virallista kieltä kuuden prosentin väestöosuutta edustavan vähemmistön takia. Eikö ruotsin ja suomenruotsalaisten etujen vaalimiseksi ole löydettävissä muita keinoja. Entä, kun ruotsinkielisten osuus yhä ohenee ja muut vähemmistöt, esimerkiksi venäjänkieliset saavuttavat saman minoriteetin tai kasvavat jopa ohi.

Kannettu vesi ei pysy kaivossa, eikä pakolla päntätty oppi päässä. Se on saatu tuta peruskoulun ruotsin opetuksessa, jonka tulokset alkavat olla katastrofaalisen heikot.
Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan yhdeksännen luokan pojista 51 prosentilla ja tytöistä 26:lla toisen kotimaisen taito on perinteisellä asteikolla ilmaisten nelosen tasoa.

Mitä iloa on maan virallisesta kaksikielisyydestä, jos kansalaisten kyky kommunikoida ruotsiksi on tällainen.

Mikä muu tulevaisuus kaksikielisyyttä odottaa kuin sisältäpäin lahoaminen, ellei nuoria onnistuta positiivisella tavalla motivoimaan ruotsin kielen ja kulttuurin oppimiseen.

Mikä muu tulevaisuus kaksikielisyyttä odottaa kuin sisältäpäin lahoaminen, ellei nuoria onnistuta positiivisella tavalla motivoimaan ruotsin kielen ja kulttuurin oppimiseen.[/b]

Tämä pääkirjoitus julkaistiin Turun Sanomissa 29.9.2002

2013 kysymys kuuluu entistä kovemmin:

Onko kaksikielisyysjärjestelmässä mitään mieltä ?
EI OLE!

Nyt on vihdoinkin perusteellisen muutoksen aika!

http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoit ... starpeesta

[NRR]

--- Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan yhdeksännen luokan pojista 51 prosentilla ja tytöistä 26:lla toisen kotimaisen taito on perinteisellä asteikolla ilmaisten nelosen tasoa. --- Mitä iloa on maan virallisesta kaksikielisyydestä, jos kansalaisten kyky kommunikoida ruotsiksi on tällainen. --- Tämä pääkirjoitus julkaistiin Turun Sanomissa 29.9.2002

Ja vastaus tuolloin oli ihan sama kuin tänään: Juuri nyt valmistuvat yliopistolta uudenlaiset ruotsinopettajat ja uudenlaiset käytännöt, jotka saavat kaikki oppimaan ruotsia, jos vain haluavat. Asenneongelmille ei tietenkään voi mitään. Täytyy vain päästä aloittamaan ruotsinopetus aikaisemmin...

Tämä on loputonta teettelyä. Kun ei voida hyväksyä, että suomenkielisillä olisi kyky ja oikeus ohjata omia opintojaan ja rakentaa ne omista tarpeistaan ja kiinnostuksistaan käsin.

[Jan-Erik Andelin]

Kovennan nyt tätä ensimmäistä koria:

Suomenkielisten ja uussuomalaisten (ja kenties muidenkin vähemmistöjen) korissa lukee:
1. Toteutetaan valtakunnallinen vapaa kielivalinta ilman aluerajoituksia.
2. Oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät saa joutua jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.

Uussuomalaisilla, saamelaisilla ja muilla vähemmistöillä voi olla omat korinsa, joiden sisällöistä emme nyt tiedä mitään.

Kevennän ruotsinkielisten koria tuon viimeisen kohdan suhteen:
1. Ruotsinkielinen koulutus turvataan siten, että
a) ruotsinkielisellä oppilaalla on oikeus ruotsinkieliseen koulunkäyntiin koko maassa, opetusryhmien minimien puitteissa,
b) ruotsinkielistä ammatti- ja jatkokoulutusta tarjotaan entiseen tapaan,
c) ammatti- ja jatkokoulutus pyritään mitoittamaan vastaamaan ruotsinkielisiä palvelutarpeita.

2. Jotta ruotsia edelleen osattaisiin Suomessa,
a) ruotsia tarjotaan koko maan peruskouluissa valinnaisena pitkänä ja lyhyenä kielenä (normaalit opetusryhmäminimit mutta pyrkimyksenä muodostaa ryhmä koko kunnan alueelta ellei sitä koulukohtaisena synny),
b) lukioihin tulee tarjolle myös aloittava ruotsi.

3. Pyritään takaamaan toimivat ruotsinkieliset palvelut
a) parantamalla ruotsinkielisten palveluomavaraisuutta,
b) lisäämällä viranomaisten kielikoulutusta ruotsin kielessä,
c) helpottamalla vieraan ruotsinkielisen työvoiman palkkaaminen kaksikielisten alueiden julkiselle sektorille (mm. keventämällä suomen kielen tasovaatimuksia),
d) valvomalla kaksikielisillä alueilla ruotsinkielisten palvelujen toteutumista (etenkin ydinaloilla kuten terveys, hoiva, oikeus, etuus ja turvallisuus).

Kun virkaruotsin kovennus on muutettu kohdaksi d - ruotsinkielisten palvelujen toteutumisen valvonnaksi -, kuinka paljon ruotsinkielisen korin painoarvo laski ja kuinka kauas jouduttaisiin ruotsinkielisten todellisesta tarpeesta?

Olisihan meidän jommankumman pitänyt huomata, ettei tätä älytöntä kirjausta kansalaisaloitteesta voi ottaa enää tähän:

2. Oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät saa joutua jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.

Voiko minkään kouluaineen kohdalla oikeasti ajatella näin?

Vrt. Germanistiikan laitos ei saa syrjiä pyrkijöitä, jotka eivät ole lukeneet saksaa
Vrt. Lukiossa oppilas voi valita matematiikan lyhyen tai pitkän oppimäärän. Teknilliset korkeakoulut eivät saa saattaa lyhyen matematiikan lukeneita epätasa-arvoiseen asemaan pääsykokeissa
Vrt. Åbo Akademihin pitää päästä opiskelemaan osaamatta ruotsia
Vrt. Yleisen kielitieteen laitokselle pyrkiessä annetaan pisteitä kaikkien kielten opiskeluista - paitsi ruotsista

Tässä on nyt joku kummallinen looginen ketju joka menee näin. Koululaisen on koettava saavansa hyötyä kouluaineesta X -> Kouluaine X on vanhentunut ja siitä on enää marginaalista hyötyä -> Kouluaine X ei voi olla pakollinen -> Lukekoon kouluainetta X ken halua sen valita -> Jos koululaiselle yllättäen, toisin kuin luultiin, on hyötyä kouluaineesta X tämä hyötyminen on kielletty

Jos tuo ensimmäisen korin lause 2 on voimassa, niin eihän toisen korin 3 d-vaatimuksista voi tulla juuri mitään, koska suomenkielistä työnhakijaa ei saisi syrjiä sen takia, että hän ei ole opiskellut ruotsia.

Hur tänkte du där?, niin kuin Ruotsissa nykyään on tapana sanoa.

[NRR]

Kovennan nyt tätä ensimmäistä koria:

---
2. Oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät saa joutua jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.
---
Vrt. Germanistiikan laitos ei saa syrjiä pyrkijöitä, jotka eivät ole lukeneet saksaa
Vrt. Lukiossa oppilas voi valita matematiikan lyhyen tai pitkän oppimäärän. Teknilliset korkeakoulut eivät saa saattaa lyhyen matematiikan lukeneita epätasa-arvoiseen asemaan pääsykokeissa
Vrt. Åbo Akademihin pitää päästä opiskelemaan osaamatta ruotsia
Vrt. Yleisen kielitieteen laitokselle pyrkiessä annetaan pisteitä kaikkien kielten opiskeluista - paitsi ruotsista

Aivan, ruotsinopettajaksi ei ilman ruotsia pääse - mutta siihen se jääkin - tässä ja vain tässä kohtaa ruotsia voi verrata matematiikkaan, ilman matematiikkaa ei voi päästä matematiikan opettajaksi.
Jos ÅA tarjoaisi ainoana suomessa esim. kemistikoulutusta, niin silloin kemistikoulutusta pitäisi järjestää myös muualla - mutta näin ei taida olla.
Yleisen kielitieteen laitoksella ruotsi on tietysti yksi kieli muiden joukossa.

[Jan-Erik Andelin]

Tuo, että ruotsin kurssit ovat täynnä kertoo kyllä siitä, että virkaruotsi on pakko suorittaa

Niinpä niin, tuskin joku on niin idiootti, että oppimisen ilosta ruotsia lukisi? Entäs kansalaisopistot, joista mm. Helsingin kaikki ruotsinkurssit täyttyivät ennätyksennopeasti tänä vuonna? Noh, varmaan tätä yleistä pohjoiskoreoitumista?

[NRR]

Jos tuo ensimmäisen korin lause 2 on voimassa, niin eihän toisen korin 3 d-vaatimuksista voi tulla juuri mitään, koska suomenkielistä työnhakijaa ei saisi syrjiä sen takia, että hän ei ole opiskellut ruotsia.

Emme sano, että somaliaa taitamatonta ihmistä syrjitään siksi, ettei hän saa somalintulkin paikkaa tai sellaista poliisinvirkaa, jossa tarvitaan somalin kieltä.

Voimme silti sanoa, että oppilaat jotka eivät opiskele somalia, eivät saa joutua jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa somaliaa opiskeleviin.

Miten haluaisit, että tuo kohta esitetään?

[NRR]

Tuo, että ruotsin kurssit ovat täynnä kertoo kyllä siitä, että virkaruotsi on pakko suorittaa

Niinpä niin, tuskin joku on niin idiootti, että oppimisen ilosta ruotsia lukisi? Entäs kansalaisopistot, joista mm. Helsingin kaikki ruotsinkurssit täyttyivät ennätyksennopeasti tänä vuonna? Noh, varmaan tätä yleistä pohjoiskoreoitumista?

Kyllä oppimisen ilosta luetaan ruotsia - mutta ei juuri yliopistojen kielikeskuksissa, siellä suoritetaan.

Ystäväni on suunnittelijana suomenkielisten vapaan sivistystyön puolella ja ruotsilla on täysin marginaalinen osuus siellä kielikoulutuksessa. Onhan hyvä, että tarjontaa sitten jossain on (Arbis?) ja sinne on tunkua. Miksei moni haluaisi osata ruotsia, jos sitä on nuorempana opiskellut.

Jos sinusta näyttää siltä, että ihmiset vain odottavat tilaisuutta saada parantaa ruotsintaitoaan, niin sittenhän kaikki on hyvin, eikä pakkoa tarvita, eikö?

[Jan-Erik Andelin]

Minä en ymmärrä mitä sillä Lause 2:lla haetaan. Ettei saisi käyttää ruotsia osana pätevyysvaatimuksia, paitsi tiettyjä tehtäviä määritellessä?

Jos sinusta näyttää siltä, että ihmiset vain odottavat tilaisuutta saada parantaa ruotsintaitoaan, niin sittenhän kaikki on hyvin, eikä pakkoa tarvita, eikö?

Tätä argumenttiahan käytin tämän päivän lehdessä.

[NRR]

Minä en ymmärrä mitä sillä Lause 2:lla haetaan. Ettei saisi käyttää ruotsia osana pätevyysvaatimuksia, paitsi tiettyjä tehtäviä määritellessä?

Tehtävissä voi olla perusteltuja kielitaitovaatimuksia ruotsin, saamen tai jonkin muun kielen suhteen.

Ei kuitenkaan voida sanoa, ettei nuorella tule olemaan asiaa esim. pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveysalan työntekijäksi ilman ruotsinopintoja.

Miten tällainen asia pitäisi ilmaista?

2. Oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät saa joutua jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Tosin joillakin aloilla ruotsi on välttämätön (mm. ruotsin opettajat, ruotsin tulkit) ja joissakin viroissa (ruotsinkielinen palvelu) voidaan asettaa kielitaitovaatimuksia myös ruotsissa?

[NRR]

Jos sinusta näyttää siltä, että ihmiset vain odottavat tilaisuutta saada parantaa ruotsintaitoaan, niin sittenhän kaikki on hyvin, eikä pakkoa tarvita, eikö?

Tätä argumenttiahan käytin tämän päivän lehdessä.

Siinä tapauksessa sovitaan, että kurssit ovat täynnä ja jonotuslista pitkä.

[Jaska]

Keitä nyt olisivat siis ne, joita virkaruotsivaatimus koskisi?

Ei välttämättä ketään. "Omalääkäri-mallissa" viranomaispalvelut mitoittettaisiin niin, että tietyn verran virkoja täytettäisiin palvelemaan suomeksi ja tietyn verran ruotsiksi, riippuen kielisuhteista. Vain yhden kielen taito olisi siis perusedellytys. Lait eivät näy edellyttävän yksilöiltä kielitaitoa, kunhan viranomaispalvelut muuten saadaan taattua suomeksi ja ruotsiksi.

Kentällä partioivat viranomaiset kuten poliisit ovat sitten hankalampi ryhmä - ehkä pitäisi järjestää partioparit niin, että ainakin toinen osaisi ruotsia?

Kovennan nyt tätä ensimmäistä koria:

Suomenkielisten ja uussuomalaisten (ja kenties muidenkin vähemmistöjen) korissa lukee:
1. Toteutetaan valtakunnallinen vapaa kielivalinta ilman aluerajoituksia.
2. Oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät saa joutua jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.

Tuota kakkoskohtaa voisi kai tarkentaa niin, että kaikkien kieliyhdistelmien tulisi olla tasavertaisia, mutta useampaa kieltä osaava voi silti olla etulyöntiasemassa harvempaa kieltä osaavaan nähden?

Toisaalta kaksikielisissä kunnissa ei voitane kiistää sitä, että suomi-ruotsi-yhdistelmän osaaja voi saada viranomaisviran todennäköisemmin kuin suomi-englanti-yhdistelmän osaaja.

[NRR]

Keitä nyt olisivat siis ne, joita virkaruotsivaatimus koskisi?

Ei välttämättä ketään. "Omalääkäri-mallissa" viranomaispalvelut mitoittettaisiin niin, että tietyn verran virkoja täytettäisiin palvelemaan suomeksi ja tietyn verran ruotsiksi, riippuen kielisuhteista. Vain yhden kielen taito olisi siis perusedellytys. Lait eivät näy edellyttävän yksilöiltä kielitaitoa, kunhan viranomaispalvelut muuten saadaan taattua suomeksi ja ruotsiksi.

ok

Kentällä partioivat viranomaiset kuten poliisit ovat sitten hankalampi ryhmä - ehkä pitäisi järjestää partioparit niin, että ainakin toinen osaisi ruotsia?

Tosiasiassa pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajakieliä osaavat poliisit olisivat erittäin arvokkaita.

Voisiko ruotsinkielisen palvelun saada reaaliaikaisena puhelimen kautta? Poliiseillahan on koko ajan yhteys keskukseen.