Kielikylpykoulutusta laajennetaan koko Suomen alueelle

[NRR]

On siinä muitakin muttia. Vaikka kielikylpylapset saattavat tulla ns. kunnanhimoisemmista kodeista, sehän ei tee kielikylpyluokasta ongelmatonta. Päinvastoin meilläpäin kerrotaan, että kielikylpyluokka usein on muita luokkia levottomampi nimenomaan sen takia, että jotkut oppivat kylpykielen nopeammin kuin muut. Tällaista ongelmaahan ei ole samalla tavalla äidinkielisessä luokassa.

Aika jännä, että ruotsinkielisen koulun näkökulmasta juuri kielikylpyluokka voi olla se hankalin - kysehän on ikään kuin keinotekoisesti muodostetusta maahanmuuttajaluokasta, tosin ehdottoman koulumyönteisestä.

Maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa tunnetaan kyllä ongelma, että heikosti koulukieltä puhuvia on niin paljon, ettei äidinkielenään koulukieltä puhuvat enää pysty ylläpitämään oikeakielisyyttä luokassa vaan kaikkien koulukielen kehitys on hitaampaa ja jopa vaarantuu. Tähän tarvittaisiin lisää resursseja sekä vetoapua tutkimukselta.

Ja tunnetaan hyvin sekin, että luokat, joille ohjautuu ne "ei kielellisesti lahjakkaat" ovat kaikkein levottomampia

Samoin luulen, että ollaan oltu hieman ylioptimistisia siitä, minkälaisen kielitaidon kielikylvyssä lopulta saa, tai miten kielitaito toimii muussa kontekstissa kuin kouluissa, tai muutaman vuoden kuluttua koulun päätyttyä. Viimeksi kun haastattelin 10-vuotiasta kielikylpyoppilasta, hän kysyi isältään, että pitääkö hänen nyt puhua ruotsia vaikka ei olla koulussa.

Ylioptimistisia kyllä, mutta tämähän on tutkimuksemme paradigma: kaikki oppivat iloisesti kaiken ja ongelmat ovat vain asenneongelmia. Tällaisen paradigman nostaminen tutkimusten lähtökohdaksi on tietysti täysin epätieteellistä, mutta näin on toimittu ja tällä kuviolla ilmeisesti edelleenkin taataan tutkimusrahoitus.

Niin - suomenkielisille luokille tulee aika ajoin kielikylvyssä aloittaneita mutta sittemmin kylvystä muuttaneita, jotka aika nopeasti tipahtavat muun luokan tasolle esim. ruotsintunneilla. Vähän vahvemmankin kielen unohtaa nopeasti, kun sille ei ole todellista käyttöä. Kaikki kieliopinnot vaativat elämänmittaista sitoutumista, jotta ne jäisivät pysyväksi omaisuudeksi - kuten soittaminenkin.

--- lahjakkaat ---

Kielilahjakkaat tai paremminkin nopeasti kieliä oppivat. Anteeksi, mutta en pidä siitä, että kieliosaaminen nimetään yleisesti lahjakkuudeksi. Lahjakkuus on monenkirjavaa, elämänvaiheissa vaihtelevaa ja yksilöllistä.

Kielikylvyssä jotkut --- oppivat tietysti kielen niin hyvin, että saattavat jopa vaihtaa kokonaan kylpykieliseen kouluun (ruotsinkieliseen, kansainväliseen jne). Mutta kun kokonaista kielikylpyluokkaa on yritetty lähettää esim. täysin ruotsinkielisen koulun vaikeamman asiasisällön tunneille (esim. biologia tai yhteiskuntatieto) on tullut ongelmia, kielikylpyoppilaiden puutteellisen kielitaidon vuoksi. Tässä toisaalta kaksikielinen didaktiikka on vielä kesken - eli miten opetat esim. matematiikaa englanniksi niin, että tiedät milloin oppilas on niin suurissa vaikeuksissa, että sinun on vaihdettava puhumaan hänen äidinkieltään.

Käytännössä nuo lapset ovat maahanmuuttajien asemassa, kukaan ei vaihda heidänkään kielelleen vaikka tarvitsisikin.

Monet käsitteet ovat vaikeita jo äidinkielellä (erityisesti fysiikassa, biologiassa, maantiedossa) saati sitten vieraalla kielellä.

Joskus on ehdoteltu, että opetettaisiin vaikkapa kotitaloutta vieraalla kielellä, mutta sielläkin on uskomaton määrä oppilaille uusia sanoja (työvälineet, ruoka-aineet, ravinto-oppi) sekä käsitteitä (valmistusvaiheet, kemiaan ja terveystietoon liittyvää), että jopa se on ongelmallista.

Useimmilla opetuksen suunnittelijoilla on taustanaan joko omankielinen koulu tai erittäin onnistunut kielikylpy/vieraskielinen koulutus. Tämä on ongelma.

Olen itse ollut aikanaan vieraskielisessä luokassa . Näin, miten kavereitani vedettiin perässä ja oltiin huolissaan heidän hitaudestaan ja lausumisvaikeuksistaan. En silloin oikein ymmärtänyt tilannetta, vaikka siinä oli jotain pelottavaakin. Sitten palasin suomenkieliseen kouluun. Minulle tuosta seikkailusta oli hyötyä, koska muistini oli hyvä ja korvani tarkka. Vasta myöhemmin ymmärsin, ettei kaikesta nopeaoppisuuden tuomasta goodwillistä huolimatta noilla eväillä ollut mitään tekemistä ymmärryksen kanssa.

Opiskelussa on paljon hyötyä itsetunnosta. Kielikylpy voi vahvistaa itsetuntoa ("olemme SE luokka", "osaan ENEMMÄN kuin muut") tai murentaa sitä ja siten vaikuttaa moneen muuhun asiaan elämässä.

[Hansa]

Jan-Erik, sinä edelleen kylmästi suljet silmäsi todelliselta ongelmalta Suomen kielikoulutuspolitiikassa.
Meillä ei ole aitoa pulaa ruotsin osaamisessa, ruotsinkieliset pärjäävät tässä maassa mainiosti, kun heillä on täydet omakieliset julkiset palvelut. Suomenkielisten enemmistö tajuaa tuon faktan ja kieltenopiskelun vääristyneisyyden, mutta eliitti ei sitä myönnä. On erittäin vastuutonta, että Stubbin hallitus härkäpäisesti haluaa haaskata entistä enemmän verovaroja ja velkarahaa ruotsin opiskelun lisäämiseen kielikylpyjen, kaksikielisten koulujen ja ruotsin opiskelun aikaistamisen kautta. RKPn Haglund tietenkin taputtaa innokkaasti tuolle politiikalle.

Jan-Erik, myöskään sinä et suostu myöntämään, miksi meillä opiskellaan liian vähän isoja maailmankieliä. Pakollinen ruotsi vie kohtuuttomasti resursseja ja lukujärjestyksesta tilan, ja ylivelkaiselta valtiolta ja kunnilta ei riitä rahaa ylimääräisten kielten opetuksen järjestämiseen.

Virkaruotsin vaatimus on se syy, joka viime kädessä pakottaa ruotsin opiskeluun, vaikka reaalimaailmassa ruotsin tarve on erittäin vähäinen ns kaksikielistä Suomea myöten ja virkamiehet ja kansalaiset oikeasti tarvitsisivat monien eri kielten osaamista paljon enemmän.
Tuo ylimitoitettu pakollinen ruotsin opiskelu isojen maailmankielten opiskelun kustannuksella KÖYHDYTTÄÄ Suomea.
Miksi sinä Jan-Erik et suostu myöntämään tuota ongelmaa. Miksi et vaadi, että ruotsin opiskelu pitää muuttaa vapaavalintaiseksi ja sitä kautta avata mahdollisuuksia muiden kielten opiskelulle?

[Jan-Erik Andelin]

Minähän kannatan pakollisen ruotsin poistamista kouluissa ja nykyisessä muodossaan virkamieskoneistossa. Minusta tällaista lausetta ei tarvitse jokaikiseen postaukseen muistaa laittaa.

Mitä en kannata, on ruotsinkielisen tai yleensäkään vähemmistöjen elementin näivettämistä ulos suomalaisesta kulttuurista. Kun ollaan sitä mieltä, ettei Stenbäckien ym. tulisi "puuttua suomenkielisten oloihin", niin en myös puutu itsekään. Kuinka minä voisin tietää mitä Savossa ajatellaan kieltenopiskelusta laajemmin kuin että siellä, muistaakseni TMK:n suulla, halutaan pakollista englantia? Itse teidän on perattava ja ratkaistava tuo asia.

Sen verran kuitenkin ymmärrän, että sisä-Suomessa voidaan perustellusti pitää Stubbin hallitusohjelmaa yleisestikin cityagendana. Myös SDP:n ja Antti Rinteen sujuvalla suostumuksella rakennettiin ohjelma, joka räikeästi suosii Suomen suurkaupunkeja. Antti Rinne sai mielestänsä elvyttävät ratatyönsä, Stubb ohjasi ne pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Täällä ne luovat lisää vaurautta jo vauraille.

Kielikylpyhanketta voidaan pitää samansuuntaisena hankkeena. Se lisää (molempien) kotimaisten kielten entistä hiotumpaa osaamista nimenomaan ruuhka-Suomessa, akselilla Raasepori-Espoo-Helsinki-Porvoo. Tietysti voidaan argumentoida, että RKP tällä tavalla on mukana maksimoimassa "ruotsinkielisyyttä" varsinkin kaksikielisillä alueilla. Toisaalta voidaan myös argumentoida, että Kokoomus rakentaa alustan, jolla se voi seuraavassa hallitusohjelmassa, esim. Keskustan ja Perussuomalaisten kanssa poistaa pakollisen ruotsin koko maasta. kun RKP:lle voidaan sanoa, että nämä erikoissatsaukset turvaavat ruotsin kielen kaksikielisillä alueilla.

Voidaan myös argumentoida, että nämä "ruotsittamiset" - niin kuin tämä foorumi on monesti vaatinut - nyt suunnataan niille alueille, missä niillä myös on käyttöä. Eli kaksikielisillä alueilla.

Itse lähtisin nyt suomenkielisenä kieliaktivistina toimimaan. Tämä Pakonvaihto-liike (ent. Vapaa Kielivalinta, haluaa vaihtaa pakollisen ruotsin pakolliseen englantiin) kamppailee jatkuvasti sillä, että onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä.

Puoliksi täynnä = vastapuoli on tehnyt sellaisia liikeitä, jonka pohjalta voidaan entistä paremmin argumentoida pakollisen ruotsin poistamisen puolesta
Puoliksi tyhjä = vastapuoli on tehnyt sellaisia liikkeitä, jonka pohjalta voidaan entistä selkeämmin todeta kaiken menevät päin helvettiä

[Jan-Erik Andelin]

Anteeksi, mutta en pidä siitä, että kieliosaaminen nimetään yleisesti lahjakkuudeksi. Lahjakkuus on monenkirjavaa, elämänvaiheissa vaihtelevaa ja yksilöllistä.

Tuossa esimerkissäni, jossa pari kielikylpyoppilasta vaihtoi täysruotsinkieliseen kouluun oli nimenomaan kyse siitä. Pari ysin tyttöä, joilla oli vahva osaaminen asia-ainessa + vahva ruotsi onnistuivat vaihdossa. Kuutonen bilsassa + keskinkertainen ruotsi olisi taas ollut tuplahaaste.

Aika jännä, että ruotsinkielisen koulun näkökulmasta juuri kielikylpyluokka voi olla se hankalin

En tainnut kirjoittaa niin. Kovimman päänsäryn aiheuttavat edelleen ihan normiluokat, jossa luokkadynamiikka ja -henki on mennyt pieleen. Tarkoitin, että kielikylpyluokassa, hyvästä motivoinnista huolimatta, saamani tietojen mukaan on jotain sellaista levottomuutta luokan perusvireessä. Amatöörinä ymmärtäisin hyvinkin, että siellä hiljaisesti kilpaillaan ihan sillä kuka osaa opetuskielen hyvin, ja kuka ei.

[JV Lehtonen]

[quote="Jan-Erik Andelin"]

Voidaan myös argumentoida, että nämä "ruotsittamiset" - niin kuin tämä foorumi on monesti vaatinut - nyt suunnataan niille alueille, missä niillä myös on käyttöä. Eli kaksikielisillä alueilla.

Itse lähtisin nyt suomenkielisenä kieliaktivistina toimimaan. Tämä Pakonvaihto-liike (ent. Vapaa Kielivalinta, haluaa vaihtaa pakollisen ruotsin pakolliseen englantiin) kamppailee jatkuvasti sillä, että onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä.

Puoliksi täynnä = vastapuoli on tehnyt sellaisia liikeitä, jonka pohjalta voidaan entistä paremmin argumentoida pakollisen ruotsin poistamisen puolesta
Puoliksi tyhjä = vastapuoli on tehnyt sellaisia liikkeitä, jonka pohjalta voidaan entistä selkeämmin todeta kaiken menevät päin helvettiä[/quote

Tässä on nyt otettava historian opetukset huomioon:

Ulkopuolinen tarkkailija on jo 20 vuotta pystynyt havaitsemaan de facto ja de jure -asetelman etääntyvän yhä kauemmaksi toisistaan.
Jopa Pär Stenbäck tajusi asian 2003, mutta siitä huolimatta kuvio on viimeisen kymmenen vuoden aikana vinoutunut entisestään.

Siksi kaivan taas esiin tämän Nykoppin viestin v. 2004, johon uskon enemmän kuin Andelinin analyysiin:

"Eftersom det knappast är möjligt att övertyga de nuvarande makthavarna (i Sfp) om hur de borde ändra sin inställning för att partiet skall kunna fylla sin uppgift blir resultatet att Sfp fortgående marginaliseras och de så kallade svenska frågorna efter hand lämnas helt utan förespråkare. Ur Finlands synvinkel är detta av mindre betydelse, men för den svensktalande folkgruppen innebär det större svårigheter och höga kostnader för att upprätthålla modersmålet."

Ruotsin kielen de facto asema on heikentynyt, ja sitä kompensoidaan de jure aseman edelleen vahvistamisella.

Tämä on jatkunut jo 60 vuotta! Mistä se viisaus muka yhtäkkiä löytyy RKP:ssä ?

Mikään ei viittaa siihen, että pakkoruotsi poistuu, vaan epätasapaino vahvistuu,
mikä johtaa Saukkosen skenaarioon D!

Kielikylvyt eivät korvaa pakkoruotsia, vaan tukevat sitä!

Kerro, JEA, miksi Stenbäck luopui fiksusta ideastaan 2003 jälkeen ?

Mikä voima käänsi ministerin pään kovennetun pakkoruotsin kannalle,
vähemmistöaseman ajamisen sijaan ?

[JV Lehtonen]

Puoliksi täynnä = vastapuoli on tehnyt sellaisia liikeitä, jonka pohjalta voidaan entistä paremmin argumentoida pakollisen ruotsin poistamisen puolesta
Puoliksi tyhjä = vastapuoli on tehnyt sellaisia liikkeitä, jonka pohjalta voidaan entistä selkeämmin todeta kaiken menevät päin helvettiä

Minun lasini on ehdottomasti 3/4 täynnä:

Vastapuoli on tehnyt sellaisia liikeitä, jonka pohjalta voidaan entistä paremmin argumentoida koko kaksikielisyysjärjestelmän alasajon puolesta.

Mainittakoon, että en ole Vapaa kielivalinnan jäsen,
koska en usko vapaan kielivalinnan toteutumiseen ilman
kaksikielisyysjärjestelmän lakkauttamista. Yhdistys on naivi ja uskoo!

[Hansa]

”Kielikylpyhanke...lisää kotimaisten kielten entistä hiotumpaa osaamista nimenomaan ruuhka-Suomessa”

Tuon hankkeen vastapainoksi J-E neuvoo Vapaan kielivalinnan kannattajia toimimaan. Oikein!

Ruotsikielikylpyjen ja kaksikielisten koulujen vastineeksi pitää voimakkaasti kehittää suomenkielisiä kouluja!
Niissä tulee tarjota enemmän isojen maailmankielten opetusta ja lisäkursseja luonnontieteellisissä ja matemaattisissa aineissa ja taito- ja taideaineissa.

Esim lukiossa 5 kurssia vapautuu ruotsista ja ne voidaan suunnata substanssiaineiden opiskeluun. Se on hieno mahdollisuus ja tulee lisäämään suomenkielisten opiskelijoiden kilpailukykyä, kun he pyrkivät jatko-opintoihin ja korkeakouluihin! Se lisää myös suomenkielisten koulujen vetovoimaa.

Kun suomenkieliset ja ruotsi-suomi -kaksikieliset koulut eriytyvät, samalla on varmistettava, että virkaruotsin vaatimus poistetaan korkea-asteelta ja korkeimpiin virkojen pätevyysvaatimuksista. Se on ehdottoman tärkeää!

[TMK]

Mitä en kannata, on ruotsinkielisen tai yleensäkään vähemmistöjen elementin näivettämistä ulos suomalaisesta kulttuurista. Kun ollaan sitä mieltä, ettei Stenbäckien ym. tulisi "puuttua suomenkielisten oloihin", niin en myös puutu itsekään. Kuinka minä voisin tietää mitä Savossa ajatellaan kieltenopiskelusta laajemmin kuin että siellä, muistaakseni TMK:n suulla, halutaan pakollista englantia? Itse teidän on perattava ja ratkaistava tuo asia.

Milloin minä olen vaatinut pakkoenglantia? Käytännössä kuitenkin kaikki opiskelevat englantia, koska ei ole edes mahdollisuutta valita muuta A-kieltä, ei edes A2-kieltä, eikä siitä (englannin lukemisesta) kukaan ole valittanut. Jos valtiolla on ylimääräistä rahaa käytettäväksi kielten opetukseen, niin olisi kiva, jos sitä käytettäisiin myös muiden kielten kuin ruotsin opetukseen. Olen myös realisti siinä mielessä, että opiskelupolkua suunnittelevat saattavat katsoa parhaimmaksi sen, että lähdetään siitä, että kaikki ovat lukeneet pitkän englannin. Näinhän oli tarkoitus jo peruskoulua suunniteltaessa, mutta pakkoruotsi sotki sen, eikä kahta pakollista kieltä voinut laittaa. Sitä myös tarvitaan myöhemmissä opinnoissa melkein joka alalla, samoin työelämässä kaikkien oletetaan osaavan englantia.

Lisäksi muutamaa poikkeuskuntaa lukuunottamatta suomenkieliset asuvat melkein täysin suomenkielisessä maassa. Ei voi olettaa, että suomenkieliset jotenkin estäisivät ruotsinkielistä "elementtiä" näivettymästä, sen ylläpitäminen on edelleen ruotsinkielisten itsensä asia, sillä suurinta osaa suomenkielisistä asia ei koske millään lailla. Jo yksinomaan sen takia, ettei sitä kohtaa käytännössä missään.

[JV Lehtonen]

Mitä en kannata, on ruotsinkielisen tai yleensäkään vähemmistöjen elementin näivettämistä ulos suomalaisesta kulttuurista.

Lisäksi muutamaa poikkeuskuntaa lukuunottamatta suomenkieliset asuvat melkein täysin suomenkielisessä maassa. Ei voi olettaa, että suomenkieliset jotenkin estäisivät ruotsinkielistä "elementtiä" näivettymästä, sen ylläpitäminen on edelleen ruotsinkielisten itsensä asia, sillä suurinta osaa suomenkielisistä asia ei koske millään lailla. Jo yksinomaan sen takia, ettei sitä kohtaa käytännössä missään.

JEA! Ruotsin kielen LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN ylisuojelu ja paapominen ei näivetä
ainoastaan kieltenopetuksen monipuolisuutta vaan myös kaikkea muuta kielellistä
monimuotoisuutta tässä maassa. Nyt kun olemme jo hyvässä vauhdissa kansainvälistymässä sisältäpäin,
tämä kehitys tukahdutetaan kapeakatseisen ruotsi-kaksikielisyysideologian murskaavan painon alle!

[Jan-Erik Andelin]

JV! Sinulla on taas huutopäivä!

[JV Lehtonen]

JV! Sinulla on taas huutopäivä!

No, mikä on tämän 115-osaisen keskustelun lopputulos ?

Ruotsin kielen kielikylpyä lisätään, sillä saadaan Suomi uuteen nousuun!

Eihän tässä voi muuta kuin huutaa tuskasta, kun seuraa tätä Stubbin ja Haglundin yhteistyötä!

[NRR]

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja [ja Stubbin aiempi lehdistöavustaja] Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vaatii varhaiskasvatuksen kielikylpymahdollisuuksia koko Suomeen:

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/ ... ko-suomeen

Hänen mielestään monipuolinen kielten opiskelu kannattaisi aloittaa mahdollisimman nuorena, jo päiväkodissa.

- Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tulisi ottaa paremmin huomioon lasten herkkyyskaudet. Murrosiässä oppimiseen alkavat jo vaikuttaa asenteet, mutta alle teini-ikäiset lapset ovat erityisen uteliaita ja oppivat luontaisesti nopeasti. Kielten opiskelu pitäisi aloittaa nykyistä aikaisemmin, esimerkiksi jo peruskoulun toisella luokalla. Tärkeää olisi, että kielikylpyjen merkitys istutettaisiin myös lastentarhaopettajien koulutukseen.

Hän perustelee vaatimustaan sillä, että suomalaisten nuorten into opiskella vieraita kieliä on lopahtanut. Esimerkiksi vielä vuonna 1984 lyhyen kielen kirjoitti lähes 18 000 lukiolaista. Vuonna 2010 määrä oli alle 3 000.

- Ajatellaan, että kyllä pelkällä englanninkielellä pärjää, vaikka yhä kansainvälistyvässä maailmassa ja työelämässä hyötyisi laajemmasta osaamisesta.

Grahn-Laasonen haluaa, että varhainen kieliopetus toteutuu myös pienillä paikkakunnilla, ei ainoastaan isojen kaupunkien harvinaisena herkkuna.


Niin, että mitäköhän tämä nyt tarkoittaa? Toisaalta puhutaan vain kielistä mutta toisaalta käytetään sanaa kielikylpy, joka tarkoittaa määritelmän mukaan vain "kotimaisia kieliä" ja vielä vain tietyillä alueilla.

[Jan-Erik Andelin]

Haglund kertoi (tuossa viimeksi kun kyselin), että tästä väännetään lisää elokuun budjettiriihessä. Mutta mikäs siinä, jos Kokoomus haluaa ottaa kielikylpy-termiä käyttöön kattamaan myös (nimenomaan) vieraiden kielten opetuksessa, niin kuin Grahn-Laasonen tuossa sanantarkasti sanoo. Miksi tämä termi olisi käytössä vain silloin kun puhutaan ruotsista tai ruotsinkielisistä. Siinä saadaan kansainväliset yo-tutkinnot, Clil-koulut ja kaikki saman yläkäsitteen alle.

[TMK]

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja [ja Stubbin aiempi lehdistöavustaja] Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vaatii varhaiskasvatuksen kielikylpymahdollisuuksia koko Suomeen:

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/ ... ko-suomeen

Hänen mielestään monipuolinen kielten opiskelu kannattaisi aloittaa mahdollisimman nuorena, jo päiväkodissa.

- Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tulisi ottaa paremmin huomioon lasten herkkyyskaudet. Murrosiässä oppimiseen alkavat jo vaikuttaa asenteet, mutta alle teini-ikäiset lapset ovat erityisen uteliaita ja oppivat luontaisesti nopeasti. Kielten opiskelu pitäisi aloittaa nykyistä aikaisemmin, esimerkiksi jo peruskoulun toisella luokalla. Tärkeää olisi, että kielikylpyjen merkitys istutettaisiin myös lastentarhaopettajien koulutukseen.

Hän perustelee vaatimustaan sillä, että suomalaisten nuorten into opiskella vieraita kieliä on lopahtanut. Esimerkiksi vielä vuonna 1984 lyhyen kielen kirjoitti lähes 18 000 lukiolaista. Vuonna 2010 määrä oli alle 3 000.

Vaikka periaatteessa olenkin kielikylpyjen puolella, tai esimerkiksi laulut ovat kivoja kaikilla kielillä, niin tämä nyt kuulostaa kovin typerältä. Ensinnäkin ilmeisesti odotetaan, että suomenkieliset lastentarhaopettajat "opettaisivat" muilla kielillä, vai tarkoitetaanko tuolla "merkityksellä" jotain muuta. Miten sitä voisi muuten erityisemmin "opettaa" koulutuksessa? Mistä ne kielikylvettäjät saataisiin, ymmärsivätpä lastentarhaopettajat sen merkitystä tai eivät?

- Murrosiässä ainoastaan ruotsin oppimiseen vaikuttavat "asenteet", koska se ymmärretään tarpeettomaksi, muiden kielten kohdalla on harvemmin tätä ongelmaa (paitsi ehkä heillä, jotka opiskelevat A2-kieltä). Minusta tosin kieliä voisi kyllä aloittaa entistä useammin jo toiselta luokalta, näin toimitaan muissakin maissa, ja nuorempana niitä tosiaan on helpompi oppia. En tiedä, mitä esikouluissa tapahtuu, mutta varmaan entistä useampi osaa lukea aloittaessaan koulun kuin minun aikanani (muistaakseni ainoastaan yksi tai kaksi koko luokasta, itse en osannut). Ekaluokan keväällä kuitenkin jo luin sujuvasti (kesällä meni kirja päivässä) ja olisin varmaan voinut aloittaa vieraan kielen seuraavana syksynä.

- Aikaisemmin lukiossa oli pakollinen kolmas kieli, nykyisin sitä ei ole. Jos oli lukenut täydet kurssit jostain kielestä, niin se kannatti myös kirjoittaa. Nykyisin harva lukee jostain kielestä täyden oppimäärän, vaan kieliä lopetetaan ja vaihdetaan. Tästä kieltenopettajat ovat valittaneet. Varmasti tulee myös kalliiksi opettaa parille oppilaalle kielen viimeisiä kursseja (vai jätetäänkö ne opettamatta kokonaan ja halukkaat eivät voi edes lukea kieltä "loppuun" asti?).

[NRR]

Hansa hei, palaan tähän:

1 Virkaruotsin tutkintovaatimus poistetaan ja se muutetaan valinnaisen vieraan kielen kokeeksi.

Muualla ei ole mitään tällaista kaikille pakollista vieraan kielen koetta, ellei kyse ole jostain sellaisesta alasta, jolla on erityisiä kielivaatimuksia.

Pakkovirkaruotsi saa luvan mennä ilman mitään kompensoivia pakkokielikokeita.