huhu: PS ei enää kannata vapaata kielivalintaa?

[NRR]

"Kanadassa ranska on samassa asemassa kuin ruotsi Suomessa: jota enemmistön on osattava.
Se avaa tien virkoihin ja kansainväliseen yhteistyöhön, sanoo kielentutkija, McMaster Universityn apulaisprofessori Elisabet Service.
Kun vaikeana ja hyödyttömänä pidetty ranska ei enää ole pakollinen lukiossa, sitä ei rohjeta valita vapaaehtoisenakaan."

Maassa, jonka pääkieli on englanti, voi olla mitä tahansa muita kieliopintoja ilman että vaarannetaan maan kansainvälinen menestys.

Ranska kakkoskielenä taas voi ollakin hyödyllinen joillakin aloilla (ei niinkään tekniikassa mutta politiikassa ja humanisteilla).

Mutta mitä tämä professori tietää sanoessaan:
"Kanadan esimerkin valossa ruotsin ajaminen vapaaehtoiseksi arveluttaa tutkijaa.
— Yhteys Skandinaviaan on hirveän tärkeä, sillä yhteiskunta, ihanteet ja kulttuuri yhdistävät. Jos suomalaiset keskustelevat skandinaavien kanssa ainoastaan englanniksi, he jäävät ulkopuolisiksi."

Eikö kukaan ole kertonut hänelle, että valtaosa pitkään ruotsia lukeneistakin keskustelevat sittenkin skandinaavien kanssa englanniksi. Ne, jotka puhuvat Skandinaviassa ruotsia, olisivat useimmiten lukeneet sitä vapaaehtoisenakin - eihän ruotsin opiskelu katoa Suomesta. Vai vihjataanko tässä, ettei ruotsia enää valitsisi muutaman vuoden päästä kukaan, ellei se ole pakollinen?

Mutta mihin maailma on menossa. Pakkokielet hupenevat. Kanadassa ranska ei ole enää pakollinen lukiolaisille ja Sveitsissä ei ole koskaan ollutkaan pakkovirkaranskaa yliopistoilla. Ja Suomessa pakkoruotsia sen kun lujitetaan, vaikka ollaan valmiiksi pienen kielen puhujia ja ruotsi on toinen pieni kieli.

[NRR]

Kiitos linkistä JVL!

"Kaikilla on kielipäätä", väittää vieraileva professori mutta on väärässä.

http://www.sivistys.net/oppia_ika_kaikk ... oissa.html

Professori kuvaa toisaalta juuri sitä, miksi kieltenopiskelu on toisille yhtä tuskaa:

Kielentutkijan avaintermi on fonologinen silmukka. Se on kuulomuistia hyödyntävä työmuistin apuyksikkö, joka pakkaa työmuistiin uudet sanat ja rakenteet.
— Fonologinen silmukka on kielenoppimiskone. Se on kyky sitoa ärsykejonoja ajassa, hän määrittelee.
Vieraan kielen sana jättää muistijäljen tavuista, äänteistä ja sanahahmosat. Tehokas fonologinen muisti helpottaa aluksi, mutta sen merkitys vähenee opiskelun edetessä.
— Esimerkiksi lukivaikeudesta kärsivällä on kapeutunut fonologinen muisti, ja hän muistaa muitakin aistiärsykkeitä heikommin, Service avaa kielenopiskelun haasteita.

Kuitenkin kun ongelmia on riittävän monessa kielenoppimiselle keskeisessä työkalussa
- kapeutunut fonologinen muisti
- sanojen muistista palauttamisen ongelma
- tekstin hahmottamisen ongelma
jne.
työmäärä nousee pilviin.

Tutkija Elisabet Service kommentoi kielenopiskelun stereotypioita, joita täälläkin on monissa ketjuissa sivuttu:

- Mitä useampia kieliä opiskelee, sitä helpompaa on oppia uusi kieli. Totta, mutta vain tiettyyn rajaan saakka. "Esimerkiksi kahta germaanista kieltä voi opiskella rinnakkain, elleivät kielet ole liian lähellä toisiaan." - Haa, tämän vuoksi siis moni valittaa, että ruotsi ja saksa sekoittuvat!

Professori viittaa myös siihen, että kielitaito vaatii jatkuvaa ylläpitoa.
- "Jos kielitaitoa tarvitsee, sitä on pakko pitää yllä. Dementoituneita kanadansuomalaisia vanhuksia asuu hoitokodeissa ilman eläviä perhesiteitä. He ovat unohtaneet englannin, eivätkä lapset puhu suomea."
Tässä on myös meidän maahanmuuttajiemme tulevan tragedian ainekset.