Suomen tyydyttävä taito kaikille

[Jaska]

Ruotsinkielisenemmistöiset alueet (15 kuntaa joissa yhteensä 156 000 asukasta) voisivat kuitenkin muodostaa oman "virtuaalimaakunnan", mallina ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta. Näin viranomaispalvelujen rakenteita voitaisiin taloudellistaa.

Missä se kuntalista taas olikaan?

Onko tuota virtuaalimaakuntamallia nimenomaan näiden kuntien kohdalla esitelty tarkemmin?

Sivulla 4:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

Virtuaalikuntaidea on vielä kovin epäkonkreettinen... en osaa oikein kirjoittaa siitä vielä mitään. Toivoin että täällä keskustelu toisi uusia ideoita.

[Jan-Erik Andelin]

Ruotsinkielisiä kuntia on mannermaalla muutama, ne ovat pieniä. Ne voidaan liittää vaikka Ahvenanmaahan, jos halutaan, että niissä toimii ruotsinkielinen autonomia.

Toinen vaihtoehto olisi koota manner-Suomeen toiminnallinen autonomia, jossa suomenruotsalaiset vastaisivat itse Ruotsin landsting-tyyppisesti. tai virtuaalikunnan puitteissa, niistä ydintoiminnoista, jossa omakielistä palvelua pidettään yleisesti tärkeänä (koulu, kulttuuri, terveys, hoiva, oikeus, turvallisuus). Ruotsinkielisiksi rekisteröityneet maksaisivat osan veroistaan tälle taholle, joka voisi ostaa ja myydä palveluja yli kielirajan, ja myös julkiselta/yksityisiltä palveluntuottajilta. Muilta osin toimittaisiin yleisen suomalaisen julkisen sektorin puitteissa, jossa ei olisi tiukkoja kieli/palveluvaatimuksia.

Pidän tätä mallia yhä huonompana, koska se eristäisi ruotsinkielisiä malleista, jossa pyritään julkisen palvelusektorin yleiseen monikielisyyteen, ja niistä innovaatioista, jota se kuitenkin joutuu kehittämmään.

Kuten aikaisemmin sanottu, syksyn kansalaisaloiteasiaa tullaan todennäköisesti ratkaisemaan ilman kytkyä ruotsinkielisiin palveluihin - mutta ainahan näitä asioita voi silti pohtia.

[NRR]

syksyn kansalaisaloiteasiaa tullaan todennäköisesti ratkaisemaan ilman kytkyä ruotsinkielisiin palveluihin

Mielestäni näin pitäisi olla.

mutta ainahan näitä asioita voi silti pohtia.

Tässä nimenomaan ruotsinkielsiten oma panos olisi se oleellinen. Muutosten tullessa ajankohtaiseksi pitäisi olla pohdittuna useampi malli, uudet ideat kerättynä ja mallien hyvät ja huonot puolet alustavasti analysoituna.

[NRR]

Ruotsinkielisenemmistöiset alueet (15 kuntaa joissa yhteensä 156 000 asukasta) voisivat kuitenkin muodostaa oman "virtuaalimaakunnan", mallina ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta. Näin viranomaispalvelujen rakenteita voitaisiin taloudellistaa.

Missä se kuntalista taas olikaan?

Onko tuota virtuaalimaakuntamallia nimenomaan näiden kuntien kohdalla esitelty tarkemmin?

Sivulla 4:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

Virtuaalikuntaidea on vielä kovin epäkonkreettinen... en osaa oikein kirjoittaa siitä vielä mitään. Toivoin että täällä keskustelu toisi uusia ideoita.

Koneeni lakkasi avaamasta pdf-tiedostoja, joten nyt en pääse tuonne.

Ehkä jossain vaiheessa haluat nostaa tämän mallin blogiisi keskusteluun.

[Jan-Erik Andelin]

15 kuntaa joissa yhteensä 156 000 asukasta

Miksi rajata tätä tällä tavalla kuntatasolle? Silloinhan pikemminkin voitaisiin lähteä siitä, että kaikille ruotsinkielisille tarjotaan mahdollisuutta ottaa virtuaali(maa)kunnan palveluja, mutta myös optio jättää niitä käyttämättä ja ottaa ne suomenkielisinä ns. normaalista järjestelmästä.

[Eero Nevalainen]

Sinänsä hauskaa huomata että tuo "toiminnallinen autonomia" kuulostaa itse asiassa erittäin paljon juuri sellaiselta ajatukselta jota minäkin olen pohtinut. Rahoitus- sun muut kysymykset eivät välttämättä vaatisi edes erillistä verotusta, ei minulla ainakaan olisi ongelmia sen suhteen että vaikka maksaisin omista veroistani hieman suhteellisesti enemmän ruotsinkielisen palvelun ylläpitämiseksi tilanteessa, jossa sitä oikeasti tarvitaan ja jossa toteutus on "järkevä".

Keskeinen ongelma on juuri tämä malli jossa koko kunnan systeemit ovat kaksikielisiä (jopa nykyisen kielilain valmistelun aikana lupaillun lain hengen vastaisesti), ja jossa sitten strategisista syistä koko kunta on mahdollisimman iso, jotta saadaan mahdollisimman paljon niitä palveluvelvoitteen alaisia kansalaisia...

Mutta turhaahan tämä meidän spekulointimme täällä on vaikka se johtaisi tulokseenkin, kansanedustajat ovat tosiaan ns. "perehtyneet asiaan"... varmasti kuulemme perusteina että "Suomi on kaksikielinen maa" ja että "suomenkielisille pitää taata samat mahdollisuudet kuin ruotsinkielisille" ja sitten RKP julistaa että keskustelu voidaan lopettaa koska tämä homma on nyt eduskunnassa testattu.

[Jaska]

15 kuntaa joissa yhteensä 156 000 asukasta

Miksi rajata tätä tällä tavalla kuntatasolle? Silloinhan pikemminkin voitaisiin lähteä siitä, että kaikille ruotsinkielisille tarjotaan mahdollisuutta ottaa virtuaali(maa)kunnan palveluja, mutta myös optio jättää niitä käyttämättä ja ottaa ne suomenkielisinä ns. normaalista järjestelmästä.

Joo, ilman muuta. Tuossa sotkin kaksi eri vaihtoehtoa:
- Täydellinen virtuaali(maa)kunta, jossa missä tahansa asuva voi kirjautua (maa)kunnan jäseneksi ja saada palvelut lähimmästä omankielisestä yksiköstää.
- Perinteinen alueellispohjainen yksikkö (maakunta), jonka tosin ei tarvitsisi olla alueellisesti yhtenäinen kuten nykyiset maakunnat.

Sinänsä hauskaa huomata että tuo "toiminnallinen autonomia" kuulostaa itse asiassa erittäin paljon juuri sellaiselta ajatukselta jota minäkin olen pohtinut. Rahoitus- sun muut kysymykset eivät välttämättä vaatisi edes erillistä verotusta, ei minulla ainakaan olisi ongelmia sen suhteen että vaikka maksaisin omista veroistani hieman suhteellisesti enemmän ruotsinkielisen palvelun ylläpitämiseksi tilanteessa, jossa sitä oikeasti tarvitaan ja jossa toteutus on "järkevä".

Virtuaalikuntamallissakin tulisi kaiketi jakaa verotus aluesidonnaiseen (kattaa mm. infrastruktuurin ylläpitokulut alueella, jossa henkilö fyysisesti asuu) ja aluevapaiden palvelujen osioon.

[TK]

Uuden Suomen puheenvuorossa Anne Lindell, joka asuu Pedersören kunnassa, on kirjoittanut blogissaan
"Vaiettu totuus: "kahdenkerroksen väkeä": etelän bättre folk/Pohjanmaan hurrit", kuinka eristyneitä pohjanmaalaiset hurrit, jotka eivät osaa suomea, ovat. Samoin hänen mielestään on laita Ahvenanmaalla.
(valitettavasti suora linkki ei jostain syystä nyt toiminut) http://www.uusisuomi.fi