Missä järkevät ruotsinkieliset nyt?

[Jan-Erik Andelin]

Ymmärsit kuitenkin oikeasti ajatukseni, että jonkun on yhteiskunnassa tehtävä palveluja toisille, muuten yhteiskunta ei toimi. Jos näet maantiellä auto-onnettomuuden, eikä muita ole paikalla, olet velvollinen pysähtymään ja kykyjesi mukaan auttamaan. Siksi tulee myös aina olemaan esim. pakkoruotsia vaikka mikronpienessä mittakaavassa, koska joku sitä aidosti tarvitsee.

[NRR]

Ymmärsit kuitenkin oikeasti ajatukseni, että jonkun on yhteiskunnassa tehtävä palveluja toisille, muuten yhteiskunta ei toimi.

Ei pakkoruotsi ole mikään kansalaisvelvollisuus, ei missään tapauksessa.

Jos näet maantiellä auto-onnettomuuden, eikä muita ole paikalla, olet velvollinen pysähtymään ja kykyjesi mukaan auttamaan.

Tuo vastaa tilannetta, että kun kuulet jonkun reputtavan koulutuksensa ja ammattinsa pakkoruotsin vuoksi, kiirehdit auttamaan ilmoittaen, ettei se ole oikein!

[NRR]

tulee myös aina olemaan esim. pakkoruotsia vaikka mikronpienessä mittakaavassa, koska joku sitä aidosti tarvitsee.

Miten sitten selvitään, kun vähemmistöjä on yhä enemmän ja jonkun vähemmistön jäseniä jopa saman verran kuin ruotsinkielisiä, tai enemmän?

[rationalisti]

Toisaalta, kuten sanoin päivällä (pahoittelen vähän katkonaista "printtiä" tuolla työpäivän keskellä) tämä ruotsinkieliset palvelut-kysymys ei tule nyt kansalaisaloitteen ympärillä olemaan niin kovin suuri kysymys. Voihan sen kanssa muuten iltapuhteenaan jumpata, jotta oikeudenmukaisuutta voisi tarpeeksi tarkkaan määritellä. Varmaan ne palvelujen määrittelyt ovat tulevaisuudessa enemmän tarveharkintaisia. Voisin kuitenkin hyvin kuvitella, että ihan käytännön syistä päätetään vaikkapa, että kaikki kunnan X akuuttilääkäreillä on oltava tämä "kovempi kielitodistus" kuin, että terveyshallinto lähtisi sumplimaan työlistojen ja varajärjestelmien kanssa niin että "aina on joku paikalla, joka osaa ruotsia".

Minulla on vielä parempi idea. Jo nyt meillä on kohtuuttomia kiintiötä ruotsinkielisille usealla alalla. Ongelma on se, että nämä jonon ohi kiilaajat eivät päädy oikeisiin paikkoihin. Ratkaisu: luodaan eräänlainen B-luokka näistä kiintiöhemmoista. Jatkossa ruotsinkielisestä kiintiöstä valmistuminen pätevöittää toimimaan ammatissaan ainoastaan aidosti ruotsinkielisellä alueella, sanotaan nyt vaikka >25%, mutta rajasta voisi tietenkin neuvotella.

[JV Lehtonen]

"Siksipä ne, joiden mielestä sitoutuminen aseelliseen puolustukseen on epämiellyttävää tai typerää tai jopa vastoin omaatuntoa, voivat suorittaa siviilipalveluksen itse valitsemallaan alalla tai jopa saada vapautuksen.

Missä on vastaava rakennelma pakkoruotsille?"

Jos olisi tällainen rakennelma, ei meidän tarvitsisi käydä tätä keskustelua!
Hakisimme vain vapautuksen ja se olisi siinä!
Silloin hyväksyisimme jopa "syrjinnän" ruotsin osaamattomuuden takia!

Mutta ei - jokaikistä halutaan nöyryyttää!

Mihin tällä nöyryyttämisellä pyritään ?
Emmehän me nöyrry!
Koulukiusattu ei unohda!

[Jan-Erik Andelin]

Miten sitten selvitään, kun vähemmistöjä on yhä enemmän ja jonkun vähemmistön jäseniä jopa saman verran kuin ruotsinkielisiä, tai enemmän?

Aika moni välttelee tuota tilannetta kun haluan keskustella tilanteesta jolloin venäjänkieliset saavuttavat saman määrällisen ja historiallisen aseman kuin suomenruotsalaiset. Minä olen ollut siinä asiassa aikalailla oikeudenmukaisuuden kannalla.

[NRR]

tulee myös aina olemaan esim. pakkoruotsia vaikka mikronpienessä mittakaavassa, koska joku sitä aidosti tarvitsee.

Miten sitten selvitään, kun vähemmistöjä on yhä enemmän ja jonkun vähemmistön jäseniä jopa saman verran kuin ruotsinkielisiä, tai enemmän?

Aika moni välttelee tuota tilannetta kun haluan keskustella tilanteesta jolloin venäjänkieliset saavuttavat saman määrällisen ja historiallisen aseman kuin suomenruotsalaiset. Minä olen ollut siinä asiassa aikalailla oikeudenmukaisuuden kannalla.

Tarvitaanko siihen pakkovenäjää?

Miksi ihmeessä käyttää pakkokieltä ratkaisuna monikielistymiseen, kun kaikki länsimaiset yhteiskunnat väistämättä monikielistyvät ja on ihan mahdollista rakentaa niin palveluja kuin kulttuurista omavaraisuutta vapaaehtoisuuden pohjalle. Ei monikulttuurisissa yhteiskunnissa käsittääkseni arvota, ketkä opiskelevat mitäkin vähemmistökieltä pakolla. Kaikki on järjestetty muilla keinoin - palveluseteleillä, kielilisillä, vähemmistön omin voimin jne.

Öitä!

[Jaska]

Miten sitten selvitään, kun vähemmistöjä on yhä enemmän ja jonkun vähemmistön jäseniä jopa saman verran kuin ruotsinkielisiä, tai enemmän?

Aika moni välttelee tuota tilannetta kun haluan keskustella tilanteesta jolloin venäjänkieliset saavuttavat saman määrällisen ja historiallisen aseman kuin suomenruotsalaiset. Minä olen ollut siinä asiassa aikalailla oikeudenmukaisuuden kannalla.

Minusta tätäkin tulee tarkastella kunnallisella tasolla. Venäläiset eivät ole alueellinen vähemmistö vaan sijoittuvat ympäriinsä, keskittyen isoihin kaupunkeihin kuten muutkin kieliryhmät. Jos jossain kunnassa venäjänkielisten osuus ylittää sen 8 % (tai mikä siinä vaiheessa sitten onkaan kaksikielisyyden raja), kunnan tulisi muuttua kaksikieliseksi aivan kuten ruotsinkielisten kohdalla se muuttuisi kaksikieliseksi. Kyse olisi silloin alueellisista palveluista.

Venäjästä ei kuitenkaan tarvitse tehdä kansalliskieltä, eikä tarvinne asettaa valtakunnallistakaan rajaa valtiollisille viranomaispalveluille kuten vanhojen alkuperäisvähemmistöjemme kohdalla.

[JV Lehtonen]

Miten sitten selvitään, kun vähemmistöjä on yhä enemmän ja jonkun vähemmistön jäseniä jopa saman verran kuin ruotsinkielisiä, tai enemmän?

Aika moni välttelee tuota tilannetta kun haluan keskustella tilanteesta jolloin venäjänkieliset saavuttavat saman määrällisen ja historiallisen aseman kuin suomenruotsalaiset. Minä olen ollut siinä asiassa aikalailla oikeudenmukaisuuden kannalla.

Minusta tätäkin tulee tarkastella kunnallisella tasolla. Venäläiset eivät ole alueellinen vähemmistö vaan sijoittuvat ympäriinsä, keskittyen isoihin kaupunkeihin kuten muutkin kieliryhmät. Jos jossain kunnassa venäjänkielisten osuus ylittää sen 8 % (tai mikä siinä vaiheessa sitten onkaan kaksikielisyyden raja), kunnan tulisi muuttua kaksikieliseksi aivan kuten ruotsinkielisten kohdalla se muuttuisi kaksikieliseksi. Kyse olisi silloin alueellisista palveluista.

Venäjästä ei kuitenkaan tarvitse tehdä kansalliskieltä, eikä tarvinne asettaa valtakunnallistakaan rajaa valtiollisille viranomaispalveluille kuten vanhojen alkuperäisvähemmistöjemme kohdalla.

Suomessa ei ole valmiutta tehdä yhdestäkään kunnasta kaksikielistä, suomi-venäjä.
Selkeämpää olisi nostaa kaksikielisyysraja 20 %:iin.

Tässä Johan Bäckmanin näkemystä.. ei lupaa hyvää..
Johan Bäckman Venäjän mediassa = Olav S Melin ja muutama muu pakkoruotsittaja Ruotsin mediassa

Despite the fact that many Finns are even promoting the idea to replace compulsory Swedish language at Finnish schools with Russian, the Finnish minority ombudsman Eva Biaudet, herself representing the Swedish minority, is strongly against any new rights for Russian-speaking minority. Actually, the Swedish National Party of Finland and their politicians are not a result of democratic processes, but the political and educational privileges of the Swedish minority in Finland. New OSCE High Commissioner Astrid Thors is one of the most famous examples of this privileged minority, and we should be aware of the fact that opposing all reforms in favor of Russian language has always been a priority for the Swedish minority in Finland. The Finnish government does not even admit that a Russian minority exists in the country. On the contrary, the official documents and press mostly speak about Russian-speaking minority. Speaking about Russian Orthodox Minority in Finland is practically non-existent, although majority of Russians in Finland are Russian Orthodox. One of the main goals of Swedish minority politicians of Finland is seemingly to prevent any Russian national party from Finland from emerging, and in this way, to maintain the undemocratic elite privileges of the Swedish minority of Finland. It seems that the Finnish state is doing everything possible to prevent politicized Russian community from emerging.

[Tapsa]

Mitä ovat ne vieraat ruotsalaiset työntekijät?
Jos tarkoitetaan ruotsinruotsalaisia, jotka eivät siis ole alunperin Suomesta muuttaneita, niin sellaiset eivät uskalla tulla valtaosin suomenkielisiin ympäristöihin, vaan korkeintaan sellaisiin paikkoihin kuin Närpiö ja Tammisaari (ja Ahvenanmaa, joka ei kielellisesti ja sisällöllisesti kuulu Suomeen). Jo Helsingissä käydessään he kärsivät hapenpuutetta, kun pitäisi joka paikassa ymmärtää suomen kieltä, vaikka meillähän osataan kyllä englantia tarvittaessa. Yhteiskunta ja ihmisten elämä on suomenkielistä, laajoilla alueilla käytännössä aivan yksikielistä.

Kerran eräs Skoonesta muuttanut kauan Hämeessä asunut yksityisyrittäjähammaslääkäri antoi minulle 200 mk alennusta, kun puhuin hänen kanssaan ruotsia huomattuani hänen kielivajavaisuutensa.

(mutta hei, tämän kirjoitin jatkoksi siihen keskusteluun, jossa oli sanottu, että kirjoittaja ei kannata vieraita ruotsalaisia työntekijöitä, mutta kone laittoi sen tähän väärään paikkaan.)