Mikä on oikeudenmukaista?

[Jaska]

Yritin hahmottaa mitä esim 15-24-vuotiaat uskovat edustavansa kun hienoinen 51 % enemmistö heistä pitää pakollista ruotsia kouluissa suotavana. En yritä arvailla mitä heille on luvattu, mitä he uskovat saavuttavansa, en mihin propaganda he ovat langenneet tms. naurettavaa konspiraatioteoriaan. Vaan mitä he uskovat edustavansa.

Kyllä, aivan, kysyn miksi toinen suomenkielinen suomalainen siinä tapauksessa "pakottaa" toista.

Nuorena olisin varmaan kysyttäessä kannattanut pakkoa. Tietämättömyyttäni. Ymmärtämättömyyttäni.

Aivan. Nuoruudessa asiat hahmottaa eri tavalla ja mustavalkoisemmin: ajattelee olevansa sitä kypsempi mitä enemmän komppaa vallitsevaa tilannetta; muutenhan olisi vähintään anarkisti tai muuten osoittaisi epäkelpoisuutensa yhteiskunnalle eli epäkypsyytensä ja keskenkasvuisuutensa. Nuoren tärkein tavoite on vaikuttaa kypsältä ja aikuismaiselta (ainakin ns. kunnollisen nuoren). Nuorena ei myöskään ole kykyä eikä tietopohjaa arvioida argumentteja, vaan uskoo auktoriteetteja eli Lipposta ja Wallinia eli kannattaa pakkoruotsia ihan vain velvollisuudesta yhteiskuntaa kohtaan.

Minullakin oli nuorena mustavalkoinen käsitys, että joku pakkoruotsin vastainen räksyttäjä oli epäilyttävä, kun kuitenkin kaikki ministeritason pamput kannattivat pakkoruotsia samoilla kuluneilla fraaseilla (niitä ei silloin ollut kykyä eikä halua kyseenalaistaa).

Tästä syystä uskon nuorison noinkin suuressa määrin kannattavan pakkoruotsia: puuttuu rohkeus ajatella itse ja havaita, ettei keisarilla ole kalsareita!

[NRR]

Tästä syystä uskon nuorison noinkin suuressa määrin kannattavan pakkoruotsia: puuttuu rohkeus ajatella itse ja havaita, ettei keisarilla ole kalsareita!

Tässä on vielä se, että vanhemmat eivät uskalla kertoa nuorilleen totuutta pakkoruotsista. On kaikin tavoin suojeltava lasten motivaatiota, jotta he saavat tämän aineen suoritetuksi. Lisäksi julkisuudessa on jatkuvasti syyllistetty vanhempia siitä, että nämä siirtävät kieteiset asenteensa lapsilleen ja tuhoavat näiden tulevaisuuden.

Jos lapsella on vaikeuksia ruotsissa, vanhemman on koulussa pidettävä näkemyksensä ruotsin asemasta ehdottomasti omana tietonaan. Joka tapauksessa lapsi leimataan koululla asennevammaiseksi (mahdollisista diagnooseista huolimatta), joten vanhemman on annettava koululle illuusio, että ainakin vanhemmat ymmärtävät, miten jättetärkeä aine on kyseessä.

[Uolevi]

KJ Ståhlbergin laatimassa perustuslakiluonnoksessa oli alun perin maininta, että Suomen kieli on suomi. Samaan aikaan kävivät keskustelut kuumina kuningasmielisten ja tasavallan kannattajien välillä. KJS, Heikki Ritavuori avustajanaan joutui vastaamaan ruotsinkielisten vaatimuksiin ja ohitti ongelman lisäämällä perustuslakiluonnokseen maininnan kansalliskielistä. Terminä kansalliskieli on tarkoituksellisesti tulkinnanvarainen ja ei sano virallisuudesta ainakaan suoraan mitään. Sisäministeri Ritavuoren ampuminen 1922 , sekin svekokiihkoilijan toimesta, on Suomen historian toinen poliittinen murha.

JEA:lle: Kokeneena yritysjohtajana tiedän varmaan yhtä jyvin kuin entinen vasuri, että pääomaa (omaa varallisuutta tai velkaa)yleensä tarvitaan investointeihin tuottojen hankkimiseksi.

Sukupuolineutraali avioliitto on arvokysymys, pakkoruotsi käytännön kysymys ja niitä on turha tarkoitushakuisesti niputtaa. Tasa-arvovaltuutettu Biaudet on jo monin tavoin osoittanut kyvyttömyytensä viran hoitoon kuten alun perinkin arvioitiin. Kokoomuksen nuoret taisivatkin esittää tuon turhan viran lakkauttamista.

[NRR]

Missä tilanteessa siis pakkoruotsi,
joka väistämättä vie aikaa ja voimia muiden kielten ja muiden aineiden opiskelusta,
kantaa mukanaan kiistanalaisia tulkintoja (esim. kahden kielen muodostama kulttuuriäidinkieli, perustuslakiarvo, tosisuomalaisuus vs. englanninkielinen roskakulttuuri ja sen luoma kulttuurityhjiö...), jotka eivät vastaa kaikkien suomalaisten käsitystä omasta suomalaisuudestaan ja maailmasta,
sekä aiheuttaa ongelmia niin maahanmuuttajille kuin kielellisesti muita hitaammin tai poikkeavasti kehittyville oppilaille
ja myötävaikuttaa niin opintojen vaikeutumiseen, venymiseen kuin katkeamiseenkin monen nuoren kohdalla,
olisi oikeudenmukainen ratkaisu?

Kenen näkökulmasta, mistä lähtökohdista?

[Noustenmaa]

Biaudet mielletään helposti puhuvan omassa asiassa kun hän on suomenruotsalainen. Kuulisin mieluummin jonkun ihan suomenkielisen mindmapin miksi te suomenkieliset pakotatte toisianne tässä asiassa.

Tämä on yksi puoli tässä koko sopassa.
Biaudet sanoi itse olevansa suomenkielinen.
Voiko hän sitten kuitenkin olla suomenruotsalainen kute JEA sanoi?

Minusta ei voi. Eikä hän voi missään vaatia ruotsinkielistä palveluakaan miltään instanssilta.
Hänen lapsensa ovat samassa tilanteessa. Hehän ovat äidinkieleltään suomenkielisiä.

Tunnen tämänkaltaisia "suomenruotsalaisia" useita ja minusta heitä ei voida ottaa lukuun esimerkiksi ruotsinkielisten määrää laskettaessa.
Kovin monesta asiasta en ole Asplundin Idan kanssa samaa mieltä mutta siitä olen ettei kuka tahansa voi ryhtyä suomenruotsalaiseksi vain jonkun kupongin täytettyään. Pelkkä ruotsinkielen taito ei vielä tee suomenruotsalaiseksi. Sellaiseksi synnytään.

[Jan-Erik Andelin]

Mielenkiintoinen symmetria löytyi tutkimuksesta joka osoitti missä määrin ihmisiä haittaa vajaan toisen kotimaisen osaaminen työ- ja yhteiskuntaelämässä kaksikielisillä alueilla (Språkbarometern 2004). Case-kaupunkina Porvoo, ei niinkään koska se on kotikaupunkini, vaan yksinkertaisesti koska täältä löytyi dataa, joka oli vieläpä symmetristäkin:

Noin 30 % suomenkielisistä kokevat, että on haittaa työ- ja yhteiskuntaelämässä siitä, etteivät osaa tarpeeksi ruotsia
Noin 30 % ruotsinkielisistä kokevat, että on haittaa työ- ja yhteiskuntaelämässä siitä, etteivät osaa tarpeeksi suomea
Noin 30 % kaupungin väestöstä ovat ruotsinkielisiä

Mikä seuraavista väitteistä tuntuu oikealta ja oikeudenmukaiselta; saa valita useammankin, ja saa perustella. Huom! Kyseessä on kaupallinen työelämä, ei julkisen sektorin lakisääteiset palvelut.

Molemmissa kieliryhmissä ainoa keino pärjätä paremmin työelämässä on kouluttautua lisää.

Yhteiskunnan on panostettava lisää yleiseen kaksikielisyyteen, jotta kielellinen vuorovaikutus olisi optimaalista ja elinkeinoelämä voisi hyvin

Yhteiskunnan on tuettava suomenkielisten ammattiruotsin opiskeluja, jotta paikallinen elinkeinoelämä voisi hyvin

Yhteiskunnan on tuettava ruotsinkielisten ammattisuomen opiskeluja, koska se on oikeudenmukaista vähemmistöä kohtaan, ja turvaa paikallisen elinkeinoelämän monimuotoisuuden

Suomenkieliset ovat jo opiskelleet vähintään 3 vuotta pakollista ruotsia, eikä heiltä voida odottaa lisää kieliopiskeluja

Ruotsinkieliset ovat jo opiskelleet vähintään 7 vuotta suomea ja eläneet suomenenemmistöisessä ympäristössä, eivätkä ole silti oppineet tarpeeksi hyvän suomen: heiltä ei voi odottaa lisää kieliopiskeluja

Työnantajien pitää vähentää työntekijöihin kohdistuvia kielivaatimuksia, jotta he viihtyisivät paremmin työssään, ja lakata hukkaamasta resursseja kaksikielisiin palveluihin

Asialle ei voi mitään, joidenkin työntekijöiden kieltenoppimiskyky on rajallinen, kaikkea ei voi saada, tyytykööt rooliinsa, vaihtakoot sopivammalle alalle.

Markkinatalous ratkaisee tuon kaiken, eikä yhteiskunnan tarvitse puuttua siihen

[NRR]

Mikä seuraavista väitteistä tuntuu oikealta ja oikeudenmukaiselta...

Työnantaja, joka katsoo kielitaidon ehdottoman välttämättömäksi tarjoaa kieliopinnot uudelle työntekijälle, mikäli muuten parhaalla (tai ainoalla) hakijalla ei kielitaitoa ole. Markkinat hoitavat niin sen että työnantajan tarve on todellinen, kuin sen että koulutuksen vaikuttavuus on hyvä ja hinta/laatusuhde kohdallaan.

Muuten Porvoo ei ole kaksikielisenä alueena lainkaan samanlainen kuin vaikkapa pääkaupunkiseutu. Voi myös olla, että sitkeän lisäkoulutuksen jälkeen prosenttiluvut pysyvät samoina, jos todellisuudessa kyse onkin jostain muusta - "yhteiskuntaelmän vaatima kielitaito" voi tarkoittaa melkein mitä tahansa realismista unelmiin.

Aikuisten kielikoulutusta kannattaa tietysti olla tarjolla kysynnän mukaan. Ihmiset osaavat aikuisenakin hakeutua kielikursseille, mikäli katsovat niistä olevan oikeasti hyötyä.