Kansanäänestys kaksikielisyydestä!

[TK]

Mielestäni ruotsin pitäisi olla valinnaiskieli kaikissa suomenkielisissä kouluissa kautta maan, näin myös kaksikielisiksi katsotuilla alueilla, kaksikielisyyden vähimmäismääräprosentin pitäisi olla nykyistä korkeampi. Näillä kaksikielisillä alueilla olisi ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä jo niin paljon, että he voivat keskenään palvella toisiaan omalla kielellään, siihen ei tarvita suomenkielisiä avuksi. Ja tietenkin näilläkin alueilla halukkailla suomenkielisillä olisi mahdollisuus lukea ruotsia valinnaiskielenä.

Kannatan mallia, jossa ruotsi muutetaan valinnaiskieleksi kaikissa suomenkielisissä kouluissa, kaikilla koulutustasoilla kautta maan.

[JV Lehtonen]

Mielestäni ruotsin pitäisi olla valinnaiskieli kaikissa suomenkielisissä kouluissa kautta maan, näin myös kaksikielisiksi katsotuilla alueilla, kaksikielisyyden vähimmäismääräprosentin pitäisi olla nykyistä korkeampi. Näillä kaksikielisillä alueilla olisi ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä jo niin paljon, että he voivat keskenään palvella toisiaan omalla kielellään, siihen ei tarvita suomenkielisiä avuksi. Ja tietenkin näilläkin alueilla halukkailla suomenkielisillä olisi mahdollisuus lukea ruotsia valinnaiskielenä.

Kannatan mallia, jossa ruotsi muutetaan valinnaiskieleksi kaikissa suomenkielisissä kouluissa, kaikilla koulutustasoilla kautta maan.

Totta kai se olisi selkein malli, mutta onko se poliittisesti mahdollinen, kun edes Itä-Suomeen ei ole annettu joustoa.
Jatketaan pohdintoja! Sadekausi pitää sisätiloissa

[NRR]

Kannatan mallia, jossa ruotsi muutetaan valinnaiskieleksi kaikissa suomenkielisissä kouluissa, kaikilla koulutustasoilla kautta maan.

Totta kai se olisi selkein malli, mutta onko se poliittisesti mahdollinen, kun edes Itä-Suomeen ei ole annettu joustoa.

Mitä kielivapaudella haetaan? Haetaan mm.
- oikeutta valmistua ammattiin tai valmistua yliopistolta ilman ruotsin kielen opintoja, koska ruotsia ei oikeasti tarvita
- oikeutta opiskella kieliä, joilla on itselle merkitystä, koska itse valituille kielille ihmisellä joko on käyttöä tai hän on valmis löytämään tapoja käyttää niitä
- oikeutta rajata kieliopintoja esim. maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden kohdalla siten, että he voivat keskittyä itselleen keskeisiin taitoihin
...

Mitä pakkoruotsilla haetaan?
Tätä ei ole oikeasti sanottu ääneen.
Moninaisista pakon puolusteluista voi päätellä, että haettaisiin mm.
- ruotsinkielistä palvelua ja koulutusta
- pohjoismaisuuden tiivistämistä
- suomenruotsalaisuuden ylläpitoa
- suomalaisuuden "laajempaa" ymmärtämistä
...

Tästä on vaikea kutoa kompromissia.

Huuskon ja Järvisen ehdotus vuoden pakkoruotsista seiskalla on kevein. Mutta olisiko siitä mitään hyötyä oppilaille ja olisiko siitä muuta iloa pakkoruotsin kannattajille kuin se, ettei ruotsinopetusta voisi kokonaan lakkauttaa missään koulussa ja näin vapaaehtoiselle ruotsille pedattaisiin laajempaa ja pitkäkestoisempaa tarjontaa?

Stubbin ehdotus tokalta alkavasta pakkoruotsista tai idässä pakkovenäjästä, jonka saisi sitten vaihtaa toiseen kieleen seiskalla, luottaa siihen, että venäjää ei moni valitsisi ja kerran aloitettua kieltä ei niin vain lopetettaisi. Lisäksi tässä ohitetaan se, ettei kaikkien lasten kieltenoppimiskyky ole riittävän hyvä tokalla alkavalle kielelle. Tuo, että aloitus on siirretty tokalle, antaa tietysti mahdollisuuden karsia joukosta ne, joilla on vakavia oppimisen ongelmia. Mutta olisiko tästä erityisemmin iloa pakon kriitikoille, kun ruotsia olisi vain entistä varhemmin ja vaihtoehtona vain venäjä?

Kompromissina on myös ehdotettu, että peruskoulun ruotsi olisi vapaaehtoinen mutta lukiossa olisi pakko lukea ruotsia, jotta voitaisiin suorittaa sitten jatko-opinnoissa se surullisenkuuluisa pakkovirkaruotsi. Monet ruotsinkieliset ovat todenneet, että on mahdotonta ajatella, että Suomessa voisi valmistua akateemisia ihmisiä ilman ruotsintaitoa. Tässä vaan käy niin, että kieliopinnot laajenevat eikä todellista vapaata kielivalintaa ole kuin niillä, jotka käyvät vain peruskoulun ja amiksen. Muille ruotsin hylkääminen peruskoulussa tuo kolmen vieraan kielen pakon, mikä on jo käytännössä todettu liian raskaaksi.

Alueelliset kompromissit lähtevät siitä, että kielivapautta voi olla vain alueellisen kieli-identiteetin omaksumisen jälkeen. Siis lähtökohta on sama kuin nykyisessä pakkoruotsissa, mutta koko valtakunnan sijaan operoidaan joko maakunta- tai kuntatasolla. Saukkosen ehdotus laajennetun pakkoruotsin maakunnista (Uusimaa, Varsinaissuomi, Pohjanmaa) jättää lähes kolme miljoonaa suomalaista kovennetun pakkoruotsin piiriin, lisäksi nimenomaan ne alueet, joilla on eniten monikielistä porukkaa. Häkkisen kuntamalli on prosenttiosuuksiltaan kohtuullinen ja kenties vapautusten myötä se vähiten ongelmia tuottava.

Kukaan kompromissien ehdottaja ei ole puhunut maahanmuuttajalasten tilanteesta. Se ohitetaan, vaikka pääkaupunkiseudulla ennusteiden mukaan on pian 20% oppilaista sellaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi.

Paras menettely olisi minusta se, että ruotsinkieliset ryhtyvät nyt pohtimaan palveluja ja koulutusväyliä Suomessa, jossa on vapaaehtoinen ruotsi (ja siihen heille annetaan tarvittavaa tukea), ja kaikki ryhtyvät miettimään, miten kielivapaus saadaan toteutettua pitkän pakkoruotsin jälkeen ja oppilaiden monikielistymisen huomioiden.

Kai voimme luottaa siihen, että kaikki haluamme lastemme parasta? Miksi tyytyä kompromisseihin, kun voidaan rakentaa winwin-tilanne.

[Jan-Erik Andelin]

Hyvä yhteenveto.

Kannatan mallia, jossa ruotsi muutetaan valinnaiskieleksi kaikissa suomenkielisissä kouluissa, kaikilla koulutustasoilla kautta maan.

Totta kai se olisi selkein malli, mutta onko se poliittisesti mahdollinen, kun edes Itä-Suomeen ei ole annettu joustoa.

Eiköhän selkeimmät poliittiset vaihtoehdot eduskunnassa ole (1) nykymalli jää (2) Itä-Suomen kunnat saavat valinnanvapauden ja (3) täysin vapaa kielivalinta. Pidän tätä monikielisyysajattelua (Saukkonen ym.) kunnioitettavana, mutta mitkä puolueet lähtisivät sitä mallia ajamaan?

Mitä pakkoruotsilla haetaan?
Tätä ei ole oikeasti sanottu ääneen.
Moninaisista pakon puolusteluista voi päätellä, että haettaisiin mm.
- ruotsinkielistä palvelua ja koulutusta
- pohjoismaisuuden tiivistämistä
- suomenruotsalaisuuden ylläpitoa
- suomalaisuuden "laajempaa" ymmärtämistä
...

[/quote]Ja ehkä yleistä myönteistä suhtautumista kielten opiskeluun; vieraiden kielten opiskelu on laskenut dramaattisesti, kaikkea sitä ei voi kyllä pakollisen ruotsin syyksi laittaa, koska tämä kehitys on tullut kouluihin vasta viime vuosina.

Paras menettely olisi minusta se, että ruotsinkieliset ryhtyvät nyt pohtimaan palveluja ja koulutusväyliä Suomessa, jossa on vapaaehtoinen ruotsi (ja siihen heille annetaan tarvittavaa tukea), ja kaikki ryhtyvät miettimään, miten kielivapaus saadaan toteutettua pitkän pakkoruotsin jälkeen ja oppilaiden monikielistymisen huomioiden.

[/quote] Tämä on kyllä totta. Ruotsinkielisillä on ollut vain vähän vaihtoehtoisia skenaarioita miten asioita voitaisiin hoitaa; tämä vaikeuttaa ny poliittisia keskusteluja asiasta.

[Hannu Koho]

Kai voimme luottaa siihen, että kaikki haluamme lastemme parasta? Miksi tyytyä kompromisseihin, kun voidaan rakentaa winwin-tilanne.

Just so. En ymmärrä noitä "kompromissi" -ehdotuksia. Kuten aiemmin totesin, miksi ottaa kivi kengästä ja laittaa tilalle pienempi kivi? Oleellista on, että lainsäädäntö ja viranomaispalvelut vastaavat ihmisten todellisiin tarpeisiin. Se on sitten makuasia, sanotaanko maata virallisesti yksi- kaksi- vai kuusikieliseksi. Kaksikielinen kuulostaa ihan kivalta.
Lakialoitteen "perimmäisistä tavoitteista" on turha olla huolissaan: tavoitteet voi lukea aloitteen tekstistä. Jos joku haluaa mennä jossain kohtaa pitemmälle, hän varmaan tekee siitä eri lakialoitteen. Mie voin vakuuttaa, että intoa ei joukoista enää samalla tavalla löydy kuin tähän itse asiaan.

[JV Lehtonen]

NRR:Paras menettely olisi minusta se, että ruotsinkieliset ryhtyvät nyt pohtimaan palveluja ja koulutusväyliä Suomessa, jossa on vapaaehtoinen ruotsi (ja siihen heille annetaan tarvittavaa tukea), ja kaikki ryhtyvät miettimään, miten kielivapaus saadaan toteutettua pitkän pakkoruotsin jälkeen ja oppilaiden monikielistymisen huomioiden. <<

Kielipolitiikka on ollut RKP:n monopoli ja nykyinen keinotekoinen kaksikielisyys on "kompromissi", joka ei tyydytä ketään.

Olen valmis solmimaan suhteet esim. Finlandssvenska samlingiin ja työstämään heidän kanssaan
vaihtoehdon epäonnistuneelle konsensuspolitiikalle, johon nykymuotoinen kaksikielisyys perustuu.

Finlandssvensk Samling ei vaadi pakkoruotsia, vaan on todennut sen toimimattomaksi.
RKP on tehokkaasti marginalisoinut yhdistyksen, aivan kuten RKP:n hallituskumppanit yrittävät marginalisoida suomenkieliset kielipolitiikan kriitikot.

Tämäkin haastattelu on jo viiden vuoden takaa!

"Ruotsinkielisten ahdinko äidinkielellä saatavien palvelujen kohdalla pahenee koko ajan. Näin sanoo Finlandssvensk Samlingin puheenjohtajaksi palannut dragsfjärdiläinen Gösta von Wendt. Sanojensa tueksi hänellä on nippu valtion viranomaisten päätöksiä toimintojen uudelleenjärjestämisestä.

Me käytämme termiä funktionell autonomi, toiminnallinen itsehallinto. Esimerkkejähän meillä sellaisesta jo on. Ruotsinkielisillä seurakunnilla on oma hiippakunta, meillä on oma varuskunta, yliopisto, Turussa loistavasti toimiva Turunmaan sairaala, von Wendt sanoo.

Puheenjohtaja sanoo avoimesti, ettei Suomessa enää voi edellyttää, että joka ikinen viranomainen maan kaikissa kunnissa osaisi palvella sekä suomeksi että ruotsiksi. Ylioppilaiden ei enää tarvitse todistaa ruotsin kielen taitoaan ylioppilaskokeessa, ja sen myötä ruotsin opiskelu on heikentynyt.

Enää ei ole realismia uskoa, että kaikkien pitää puhua molempia kotimaisia kieliä. Siksi toiminnallinen itsehallinto olisi toimivampi vaihtoehto, von Wendt sanoo.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/107426 ... ehallinnon

Eikös "Jaska" ole ehdottanut jotain samansuuntaista ?