Tuula Haatainen HBL:ssä: nu-riktas-hatet-mot-svenskan
Tuula Haatainen HBL:ssä: nu-riktas-hatet-mot-svenskan
Nu riktas hatet mot svenskan - "Nyt viha kohdistuu Swede"
http://hbl.fi/nyheter/2013-07-12/473676 ... t-svenskan
(teksti lukon takana, näkyy vain google-kääntäjän läpi)
Kymmenen vuotta on kulunut keskustelun pakollista ruotsin kielen ollako vai eikö Tapetoiduissa ensimmäisillä sivuilla ja keskustelua riehuivat kirjeenvaihto sarakkeita. Aiemmat hallitukset olivat alkaneet kokeilla tehdä pakolliseksi Ruotsin opiskelija vapaaehtoisena joissakin kouluissa. Sitten Opetusministeri Haatainen (sd) halusi yhdellä rivillä maassa. Realisteja hänen näki kaksi vaihtoehtoa: lopettaa kokeen tai tehdä siitä pysyvä ratkaisu.
Viesti rehtorien, opettajien ruotsiksi, opettaja ja Suomen Lukiolaisten Liitto ja loput kentän oli selvä, mielestäni Haatainen, joka ei tuntunut, että hän ei ollut valinnanvaraa. Pakollinen ruotsalainen olisi pois.
- Minulla oli tunne, että minulla ei ole oikeutta antaa toisen laskun. Kaikki tiedustelut tuotti saman tuloksen.
Päätös oli vielä helppoa.
- Päätin, että me valitsemme vapaaehtoisuuteen, mutta asema Ruotsin ja ruotsin kielen opetuksen olisi vahvistettava.
Kiinnostus kirjallisesti ruotsi toisena kielenä lukutaito on heikentynyt vuodesta 2005, jolloin uudistus tuli voimaan.
Meidän kirjallisesti yli 40 prosenttia pojista Ruotsin kun vastaava luku tytöille on hieman yli 70 prosenttia. Suurin tappio keskipitkän ruotsin. Vuodesta 2006 määrä on lähes puolittunut.
Kun kysytään, he onnistuivat vahvistaa asemaa Ruotsin Haatainen ei anna suoraa vastausta nostamatta ylös mitä voitaisiin tehdä. Itse hän meni Aland työskennellä ja opiskella ruotsin jälkeen hän sai pätevyys sairaanhoitaja.
Vuonna Haatainens loma paratiisi Imatralla Venäjän on tullut yhä suositumpi. Hän ei näe mitään ristiriitaa kielillä.
- Viime aika on asetettu Ruotsin ja Venäjän toisiinsa. Venäjän matkailu on kasvanut paljon. On myös tuettava. Mutta et voi asettaa niitä toisiaan vastaan.
"Silly olemaan kirjoittamatta ruotsin"
Making Ruotsin vapaaehtoinen ylioppilastutkinnon ollut pyrkimyksenä poistaa opetus pakolliseksi Ruotsin.
- Kun ruotsalainen oli vapaaehtoista, jotkut ihmiset ajattelivat, että Ruotsin koulutus on ohi. Joten se ei ollut todellakaan! On myös niitä ääniä, ja mielestäni se on aivan typerää ajatella niin, "hän sanoo painokkaasti.
Haatainen selviä etuja kirjoittaa ruotsiksi.
- Olen aina kertonut lapsille, että se on typerää ole kirjoittaa ruotsin, kukaan luokitus ja sillä on merkitystä, kun työnhaku.
Se on meidän ylistämä internet vihaa yllätyksiä ei Haatainen. Sitten keskustella aallot katsomoon opiskelijoiden Swede oli myös hän tiennyt siitä.
- Muistan avasimme palautetta palvelun verkossa, mutta täytyy kääntyä sen kalustoa vihamielistä kommentteja.
Väkivallalla uhkailu ei pääty, kun hän lähti politiikkaan. Vakavin pelottelun tuli, kun hän oli apulaiskaupunginjohtaja Helsingissä, jossa vastuu myös maahanmuuttoasioissa, vieraili tapahtuma, jossa lapset käyttäytyivät ja Somalian runoja lausui.
- Sanoin, että Somalian kulttuuria rikastaa Suomen ja sai raiskaus uhat verkossa. Olin täysin järkyttynyt, mitä olen tehnyt ja missä uhkia? Luulin, että se oli selviö monikulttuurisuuden ja että emme seuloa meidät toisistamme. Juuri nyt suunnattu ruotsalainen.
Ei yksinkertainen selitys internet vihaa ei ole.
- Nyt talous on pahempi, mutta internet viha oli siellä, kun kaikki meni hyvin. Mielestäni sinun täytyy lopettaa se ja sanoa, että emme hyväksy sitä. On sanottava selvästi. Jokainen valituksi itsekunnioitus pitäisi piirtää viivan.
---
http://hbl.fi/nyheter/2013-07-12/473676 ... t-svenskan
(teksti lukon takana, näkyy vain google-kääntäjän läpi)
Kymmenen vuotta on kulunut keskustelun pakollista ruotsin kielen ollako vai eikö Tapetoiduissa ensimmäisillä sivuilla ja keskustelua riehuivat kirjeenvaihto sarakkeita. Aiemmat hallitukset olivat alkaneet kokeilla tehdä pakolliseksi Ruotsin opiskelija vapaaehtoisena joissakin kouluissa. Sitten Opetusministeri Haatainen (sd) halusi yhdellä rivillä maassa. Realisteja hänen näki kaksi vaihtoehtoa: lopettaa kokeen tai tehdä siitä pysyvä ratkaisu.
Viesti rehtorien, opettajien ruotsiksi, opettaja ja Suomen Lukiolaisten Liitto ja loput kentän oli selvä, mielestäni Haatainen, joka ei tuntunut, että hän ei ollut valinnanvaraa. Pakollinen ruotsalainen olisi pois.
- Minulla oli tunne, että minulla ei ole oikeutta antaa toisen laskun. Kaikki tiedustelut tuotti saman tuloksen.
Päätös oli vielä helppoa.
- Päätin, että me valitsemme vapaaehtoisuuteen, mutta asema Ruotsin ja ruotsin kielen opetuksen olisi vahvistettava.
Kiinnostus kirjallisesti ruotsi toisena kielenä lukutaito on heikentynyt vuodesta 2005, jolloin uudistus tuli voimaan.
Meidän kirjallisesti yli 40 prosenttia pojista Ruotsin kun vastaava luku tytöille on hieman yli 70 prosenttia. Suurin tappio keskipitkän ruotsin. Vuodesta 2006 määrä on lähes puolittunut.
Kun kysytään, he onnistuivat vahvistaa asemaa Ruotsin Haatainen ei anna suoraa vastausta nostamatta ylös mitä voitaisiin tehdä. Itse hän meni Aland työskennellä ja opiskella ruotsin jälkeen hän sai pätevyys sairaanhoitaja.
Vuonna Haatainens loma paratiisi Imatralla Venäjän on tullut yhä suositumpi. Hän ei näe mitään ristiriitaa kielillä.
- Viime aika on asetettu Ruotsin ja Venäjän toisiinsa. Venäjän matkailu on kasvanut paljon. On myös tuettava. Mutta et voi asettaa niitä toisiaan vastaan.
"Silly olemaan kirjoittamatta ruotsin"
Making Ruotsin vapaaehtoinen ylioppilastutkinnon ollut pyrkimyksenä poistaa opetus pakolliseksi Ruotsin.
- Kun ruotsalainen oli vapaaehtoista, jotkut ihmiset ajattelivat, että Ruotsin koulutus on ohi. Joten se ei ollut todellakaan! On myös niitä ääniä, ja mielestäni se on aivan typerää ajatella niin, "hän sanoo painokkaasti.
Haatainen selviä etuja kirjoittaa ruotsiksi.
- Olen aina kertonut lapsille, että se on typerää ole kirjoittaa ruotsin, kukaan luokitus ja sillä on merkitystä, kun työnhaku.
Se on meidän ylistämä internet vihaa yllätyksiä ei Haatainen. Sitten keskustella aallot katsomoon opiskelijoiden Swede oli myös hän tiennyt siitä.
- Muistan avasimme palautetta palvelun verkossa, mutta täytyy kääntyä sen kalustoa vihamielistä kommentteja.
Väkivallalla uhkailu ei pääty, kun hän lähti politiikkaan. Vakavin pelottelun tuli, kun hän oli apulaiskaupunginjohtaja Helsingissä, jossa vastuu myös maahanmuuttoasioissa, vieraili tapahtuma, jossa lapset käyttäytyivät ja Somalian runoja lausui.
- Sanoin, että Somalian kulttuuria rikastaa Suomen ja sai raiskaus uhat verkossa. Olin täysin järkyttynyt, mitä olen tehnyt ja missä uhkia? Luulin, että se oli selviö monikulttuurisuuden ja että emme seuloa meidät toisistamme. Juuri nyt suunnattu ruotsalainen.
Ei yksinkertainen selitys internet vihaa ei ole.
- Nyt talous on pahempi, mutta internet viha oli siellä, kun kaikki meni hyvin. Mielestäni sinun täytyy lopettaa se ja sanoa, että emme hyväksy sitä. On sanottava selvästi. Jokainen valituksi itsekunnioitus pitäisi piirtää viivan.
---
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Tuula Haatainen HBL:ssä: nu-riktas-hatet-mot-svenskan
Tervehdys.
Olitte huolissanne HBL:ssä ruotsin kieleen kohdistuvasta "vihasta". Samalla selititte, miten tärkeää oli tehdä ruotsin kieli valinnaiseksi, koska laajat kansalaispiirit tukivat sen valinnaisuutta. Loppujen lopuksi kysymys on yksinkertainen: Piiskaa vai porkkanaa ? Piiskaaminen on jo kauan ollut kiellettyä lasten kasvatuksessa kotioloissa . Miksi piiskaamista sitten pitää jatkaa koulun kasvatustyössä ? Pakkoruotsi on henkistä piiskaamista. Vapaaehtoisuuden kannattajat luottavat porkkanan voimaan. Miksi te ette usko porkkanaan, miksi te uskotte piiskaan ? Minä ymmärrän ruotsin kieleen kohdistuvan kielteisen asenteen, koska sitä ajetaan meihin piiskalla. Noin 30 % varmasti opiskelisi ruotsia porkkanan voimalla, joten miksi piiskata loppuja 70 % ? Tosin lastenkasvatuksessakin piiskan käytön hyväksyy noin 30 %, vaikka se on laitonta. Minä en ole piiskamiehiä, popsin porkkanaa.http://www.haaste.om.fi/37212.htm Hyvää kesää. t. Juha Vilhelm Lehtonen, omalla nimellä, omilla kasvoilla."
Siinä vastaukseni Facebookin kautta Tuula Haataiselle. Esiinnyn omalla nimelläni, joten nyt ei ainakaan voi vedota "nimettömään uhkailuun".
Olen myös hyvissä väleissä poliisin kanssa, jotta tiedän, mikä on asiallista kritiikkiä.
Olitte huolissanne HBL:ssä ruotsin kieleen kohdistuvasta "vihasta". Samalla selititte, miten tärkeää oli tehdä ruotsin kieli valinnaiseksi, koska laajat kansalaispiirit tukivat sen valinnaisuutta. Loppujen lopuksi kysymys on yksinkertainen: Piiskaa vai porkkanaa ? Piiskaaminen on jo kauan ollut kiellettyä lasten kasvatuksessa kotioloissa . Miksi piiskaamista sitten pitää jatkaa koulun kasvatustyössä ? Pakkoruotsi on henkistä piiskaamista. Vapaaehtoisuuden kannattajat luottavat porkkanan voimaan. Miksi te ette usko porkkanaan, miksi te uskotte piiskaan ? Minä ymmärrän ruotsin kieleen kohdistuvan kielteisen asenteen, koska sitä ajetaan meihin piiskalla. Noin 30 % varmasti opiskelisi ruotsia porkkanan voimalla, joten miksi piiskata loppuja 70 % ? Tosin lastenkasvatuksessakin piiskan käytön hyväksyy noin 30 %, vaikka se on laitonta. Minä en ole piiskamiehiä, popsin porkkanaa.http://www.haaste.om.fi/37212.htm Hyvää kesää. t. Juha Vilhelm Lehtonen, omalla nimellä, omilla kasvoilla."
Siinä vastaukseni Facebookin kautta Tuula Haataiselle. Esiinnyn omalla nimelläni, joten nyt ei ainakaan voi vedota "nimettömään uhkailuun".
Olen myös hyvissä väleissä poliisin kanssa, jotta tiedän, mikä on asiallista kritiikkiä.
Re: Tuula Haatainen HBL:ssä: nu-riktas-hatet-mot-svenskan
Pakkoruotsi on henkistä väkivaltaa. Pakkoruotsi on henkistä piiskaamista.
Re: Tuula Haatainen HBL:ssä: nu-riktas-hatet-mot-svenskan
Pakko - ja virkamiesruotsi ovat hölmöjä ratkaisuja, eivät toki henkistä väkivaltaa tai "henkistä piiskaa". Vapaakielivalinta taas on moderni, vapaamielinen ja tasapuolinen vaihtoehto
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Tuula Haatainen HBL:ssä: nu-riktas-hatet-mot-svenskan
En minä kyllä sille mitään voi että kun on tekemisissä oikein fanaattisen pakkoruotsittajan kanssa, niin se kyllä tuntuu saavan jotain mielihyvää siitä että tekee todella harvinaisen selväksi että ei tässä mitään järkeä ole tarkoitus olla, tämä nyt vaan on näin ja siinäpä kärvistelet...masa kirjoitti:Pakko - ja virkamiesruotsi ovat hölmöjä ratkaisuja, eivät toki henkistä väkivaltaa tai "henkistä piiskaa". Vapaakielivalinta taas on moderni, vapaamielinen ja tasapuolinen vaihtoehto
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Tuula Haatainen HBL:ssä: nu-riktas-hatet-mot-svenskan
Haataisen avoimuudessa on se hyvä puoli, että hän myöntää, ettei yo-pakon poisto ratkaissut perusongelmaa:
Vaikka ruotsia ei ole pakko KIRJOITTAA, sitä on pakko LUKEA-
aivan yhtä paljon ja mieluummin (Haataisen mielestä) vielä enemmän kuin ennen.
"Ruotsin asemaa pitää vahvistaa", sanoo Haatainen. Minkä kustannuksella sitä vahvistetaan ?
Kaikkien muiden kielten kustannuksella tietysti!
Nyt saivat nenilleen ne älyllisesti epärehelliset, jotka ihmettelevät, kun ruotsin "suosio" ei noussut 100 %:sta,
kun sen kirjoittaminen muuttui pakollisesta vapaaehtoiseksi (valinnaiseksi).
Samat tahot ihmettelevät, miksi muita kieliä ei kirjoiteta enemmän, vaikka ruotsin pakollisuus poistui-
EIHÄN ruotsin pakollisuus mihinkään poistunut, sen Haatainenkin rehellisesti - ja ylpeänä- kertoo!
Vaikka ruotsia ei ole pakko KIRJOITTAA, sitä on pakko LUKEA-
aivan yhtä paljon ja mieluummin (Haataisen mielestä) vielä enemmän kuin ennen.
"Ruotsin asemaa pitää vahvistaa", sanoo Haatainen. Minkä kustannuksella sitä vahvistetaan ?
Kaikkien muiden kielten kustannuksella tietysti!
Nyt saivat nenilleen ne älyllisesti epärehelliset, jotka ihmettelevät, kun ruotsin "suosio" ei noussut 100 %:sta,
kun sen kirjoittaminen muuttui pakollisesta vapaaehtoiseksi (valinnaiseksi).
Samat tahot ihmettelevät, miksi muita kieliä ei kirjoiteta enemmän, vaikka ruotsin pakollisuus poistui-
EIHÄN ruotsin pakollisuus mihinkään poistunut, sen Haatainenkin rehellisesti - ja ylpeänä- kertoo!
Re: Tuula Haatainen HBL:ssä: nu-riktas-hatet-mot-svenskan
HBLn nettisivuille voi kesän ajaksi kirjautua korvauksetta.
Vastasin tänään , Tuula Haataisen haastatteluun liittyen, HBL:n kommentaaripalstalla Frank- nimiselle kaverille Guest- nimimerkillä seuraavasti:
Guest
"Svar till Vilhelm Frank. Du frågade vad är saken som debatteras. Det som debatteras är vem som ska välja främmande språket som elever och studenter ska studera: eleverna och studenter tillsammans med sina förtrogen ,
eller undervisningministeriets tjänstemän och politiker.
Jag skulle säga att politiker och tjänstemän borde koncentrera sig till något helt annat, och lämna språkvalet till finnar
För finnar svenska är främmande språket, påstående att Finland är "tvåspråkigtland", är cliche som påverkar inte saken".
•Edit•Reply•Share ›
Avatar
Vilhelm Franck • 3 days ago
"Citat " Då budskapet från rektorer, lärare i svenska, språklärare och Suomen
Lukiolaisten liitto och det övriga fältet var tydligt" . Vad har ändrats? Vad är saken som debateras ?"
Vastasin tänään , Tuula Haataisen haastatteluun liittyen, HBL:n kommentaaripalstalla Frank- nimiselle kaverille Guest- nimimerkillä seuraavasti:
Guest
"Svar till Vilhelm Frank. Du frågade vad är saken som debatteras. Det som debatteras är vem som ska välja främmande språket som elever och studenter ska studera: eleverna och studenter tillsammans med sina förtrogen ,
eller undervisningministeriets tjänstemän och politiker.
Jag skulle säga att politiker och tjänstemän borde koncentrera sig till något helt annat, och lämna språkvalet till finnar
För finnar svenska är främmande språket, påstående att Finland är "tvåspråkigtland", är cliche som påverkar inte saken".
•Edit•Reply•Share ›
Avatar
Vilhelm Franck • 3 days ago
"Citat " Då budskapet från rektorer, lärare i svenska, språklärare och Suomen
Lukiolaisten liitto och det övriga fältet var tydligt" . Vad har ändrats? Vad är saken som debateras ?"
Re: Tuula Haatainen HBL:ssä: nu-riktas-hatet-mot-svenskan
Haatainen puhuu kuin poliitikko, tässä hän ikään kuin ei olisi lainkaan halunnut koskea pakkoruotsin yo-kokeeseen, mutta kun ne muut...
Kun 2004 yo-tutkintoa uudistettiin ja pakkoruotsi poistettiin kokeiden joukosta, käytiin hallituksessa läpi perustelut:
- haluttiin antaa tilaa matemaattisten aineiden lukemiselle ja kirjoittamiselle,
- haluttiin turvata ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset,
- haluttiin päästä irti kirjoitusten ja lukion kielipainotuksesta,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa.
Myös Haatainen itse puhui näistä torjuessaan RKP:n "kompromissiehdotuksen" kolmesta pakollisesta kielikokeesta:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia. Jos toisimme nykylukioon viiden pakollisen aineen mallin, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. --- Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaanhan on koko hallitus sitoutunut, ja näiden tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. --- Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta. --- Jo tällä hetkellä lukio-opiskeluaika on venynyt sillä tavalla, että 18 prosenttia suorittaa sen neljässä vuodessa. Tavoitteenahan on tietysti, että se suoritettaisiin kolmessa vuodessa, joten tämä viiden aineen malli sotisi myös tätä tavoitetta vastaan. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan. --- asiantuntijatahot toivat esille nämä samat perustelut ja kriteerit, joita tässä esitin." (Haataisen puheesta eduskunnassa)
Seuraavan lainaukseksi kerrotun tekstin löysin keskustelupalstalta, joten en voi taata sen aitoutta: --- Tuula Haatainen kertoo kirjassaan ”Arjen kuningattaret”, kuinka pakollinen yo-ruotsi poistui. Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakoruotsiin kirjoituksissa
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä.
Näin siis ilmeisesti todellisuudessa. Mutta nyt ei ollut Haataisen mielestä oikea aika palata todellisuuteen ainakaan HBL:n sivuilla.
Kun 2004 yo-tutkintoa uudistettiin ja pakkoruotsi poistettiin kokeiden joukosta, käytiin hallituksessa läpi perustelut:
- haluttiin antaa tilaa matemaattisten aineiden lukemiselle ja kirjoittamiselle,
- haluttiin turvata ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset,
- haluttiin päästä irti kirjoitusten ja lukion kielipainotuksesta,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa.
Myös Haatainen itse puhui näistä torjuessaan RKP:n "kompromissiehdotuksen" kolmesta pakollisesta kielikokeesta:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia. Jos toisimme nykylukioon viiden pakollisen aineen mallin, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. --- Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaanhan on koko hallitus sitoutunut, ja näiden tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. --- Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta. --- Jo tällä hetkellä lukio-opiskeluaika on venynyt sillä tavalla, että 18 prosenttia suorittaa sen neljässä vuodessa. Tavoitteenahan on tietysti, että se suoritettaisiin kolmessa vuodessa, joten tämä viiden aineen malli sotisi myös tätä tavoitetta vastaan. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan. --- asiantuntijatahot toivat esille nämä samat perustelut ja kriteerit, joita tässä esitin." (Haataisen puheesta eduskunnassa)
Seuraavan lainaukseksi kerrotun tekstin löysin keskustelupalstalta, joten en voi taata sen aitoutta: --- Tuula Haatainen kertoo kirjassaan ”Arjen kuningattaret”, kuinka pakollinen yo-ruotsi poistui. Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakoruotsiin kirjoituksissa
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä.
Näin siis ilmeisesti todellisuudessa. Mutta nyt ei ollut Haataisen mielestä oikea aika palata todellisuuteen ainakaan HBL:n sivuilla.