Kielikysymys kantaa historian raskasta taakkaa

[pentti]

Tuoreessa Kanavan numerossa (3/2013) on Aarne Mattilan raikas katsaus Suomen kielihistoriaan: Kielikysymys kantaa historian raskasta taakkaa. Yhteenvedossa hän esittää myös toimenpide-ehdotuksia:

”Ruotsinkieliset ovat selkeästi kielivähemmistö, joka täyttää vähemmistön keskeiset kriteerit: se on lukumäärältään vähäinen ryhmä, jolla ei ryhmänä ole enää määräävää asemaa yhteiskuntaelämän millään merkittävällä osa-alueella. Ratkaiseva muutos tässä suhteessa on tapahtunut parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.
Kielikysymys tulisi vähemmistösuoja- ja varsinkin koulutuskysymyksenä saattaa poliittisen päätöksenteon kohteeksi. Erilaisten vähemmistöjen asiat monikulttuurisessa Suomessa ja kansan kielivarannon kehittäminen ovat ykkösluokan poliittisia kysymyksiä. Suurta työmäärää edellyttävä kielikoulutus on koulutuksen kohtalonkysymys.
Radikaaleillekin uudistuksille on laaja kannatus, kuten ilmeni esimerkiksi siinä, että viime eduskuntavaalien alla ehdokkaiden suuri enemmistö kannatti koulujen kielivapautta. Uudistuksen valmistelun olisi oltava poliittisista ja intressitahoista riippumatonta. Ratkaisujen valmistelu pitäisi meillä muutoinkin saada Ruotsin tavoin asiantuntijatyöksi, jonka pohjalta sitten tapahtuisi poliittinen vääntö.”

[Eero Nevalainen]

Ratkaisujen valmistelu pitäisi meillä muutoinkin saada Ruotsin tavoin asiantuntijatyöksi, jonka pohjalta sitten tapahtuisi poliittinen vääntö.

Nuo asiantuntijat minua tässä pelottavatkin, koska Suomessa "asiantuntijuus" kielipolitiikassa tarkoittaa joko intressiryhmään kuulumista tai sen kanssa muutoin vain hengaamista -- eli sitä, että "ymmärtää asian oikein". Katsotaanpa vain kaikkia tähän asti nimettyjä asiantuntijaryhmiä, joiden mielipiteet ovat niin ennalta-arvattavia että minä osaisin itse kirjoittaa ne... ja nämä sitten jyräävät kaikki muut asiantuntijat.

[pentti]

Kannattaa lukea koko artikkeli. Se on aika pitkä enkä voinut (viitsinyt) kirjoittaa sitä tähän kokonaan. Poimin mukaan vain keskeisen osan yhteenvedosta.
Mattila on Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosentti enkä lukisi häntä näihin "hengailijoihin".

[pentti]

Tuli vielä mieleen, että Kanava-lehti voisi olla valmis tarjoamaan tilaa asialliselle kielipoliittiselle keskustelulle.

[Tapsa]

Kyllä. Juuri noin kuten "pentti" totesi.

Kirjoitin Kanavan keskusteluosassa v. 1991, 2002 ja viimeksi v. 2010.
Ilmari Rostilan laajempi artikkeli ilmestyi samassa numerossa v. 2010.
Aikoinaan Erkki Pihkala kirjoitti jolloinkin herättävästi ja toi esiin "kielipolitiikka"-käsitteen selvällä suomen kielellä.
Kanava on myös Suomalaisuuden Liiton aikaansaannos ja kuuluu Otavan eli Yhtyneitten Kuvalehtien konserniin. Suomen Kuvalehtikin on antanut mahdollisuuden kirjoittaa kielivapautta koskevista asioista jonkin verran.

Hyvät ihmiset, kirjoittakaa oman asiantuntemuksenne, näkökulmanne ja tyylinne mukaisesti tällaisiin lehtiin.

[TK]

Mitkä ovat "tällaisia lehtiä", joihin voisi ja kannattaisi kirjoittaa omantyylisiään kielipoliittisia kirjoituksia?
Vai voisiko ajatella niin, että kannattaisi kirjoittaa kaikkiin mahdollisiin lehtiin.

Kanava on hyvä lehti, mutta sillä on valitettavan vähän lukijoita.

[Jari Helispuro]

Turun Sanomat on antanut yllättävän paljon tilaa kielipoliittisille puheenvuoroille.
http://www.kielipolitiikka.net/keskustelu.htm

Uusimmat keskustelut:

Turun Sanomat
27.4.2013 Kieliasian vierestä
4.4.2013 Pakkoruotsia ei ole
26.3.2013 Tietotekniikkaa ja kieliä - sopivasti
9.3.2013 Kaksikielisiin kuntiin halutaan kielipoliisi
4.3.2013 Kokoomusnuoret: Ruotsin opiskelu vapaaehtoiseksi
17.2.2013 Kielilakiin muutos ennen kuntaliitoksia
26.1.2013 Kielivalinnat uusiksi
6.1.2013 Kaksikielisyys treenaa päätä ja viivästyttää dementiaa

[Tapsa]

TK:lle vastaan, että "tällaisia lehtiä" ovat yleensä kaikki lehdet, joihin voi kirjoittaa.
Kanava tuli mainituksi erikseen. Haluaisin rohkaista kaikkia etenemään joka suuntaan.

Suurempiin ja pienempiin paperisanomalehtiin, ammattilehtiin ja aikakauslehtiin on tullut kirjoitetuksi monet kerrat, mutta jutut pääsevät tavallisesti vain mielipideosastoon, mikä ei ole sama kuin harvemmin ilmestyvien aikakauslehtien artikkelit, ja toimitus saattaa niitä sormeilla. Internetissä on sitten vaikka mitä, varsinkin mahdolllisuus omien blogien kirjoittamiseen, kuten olen kokenut äskettäin Aamulehdessä. Mutta toimitusten kautta kulkee lehtien julkaisema teksti. Ja valitettavasti suomenkielisen lehdistön toimittajakunta näyttää olevan heikosti perillä siitä mitä tässä foorumissa on tullut esiin. Ja tarvitsee siis aineistoa.

[pentti]

Koska kaikilla ei näytä olevan mahdollisuutta lukea Kanavaa, lainaan tähän Mattilan kirjoituksesta vielä kappaleen Ruotsinkielisen eliitin asema murtuu.

”Kaikkien elämänalojen kansainvälistyminen, pääomamarkkinoiden avautuminen, Suomen EU-jäsenyys ja liittyminen yhteisvaluuttaan ovat 1990-luvulta lähtien murentaneet ruotsinkielisen eliitin viimeisetkin yhteiskunnalliset valta-asemat.
Kansantaloutemme selkäranka, paperiteollisuus, oli vanhan ruotsinkielisen pääoman linnake. Myös taloutemme kannalta tärkeä kauppamerenkulku oli ruotsinkielisen rahan valtakuntaa.
Suurilla metsäyhtiöillä oli määräävää vaikutusta poliittiseen johtoon sen tehdessä valuuttakurssi- ja korkoratkaisuja. Yhteisvaluutan oloissa talouteen vaikuttavia raharatkaisuja ei enää tehdä valtioneuvoston linnan ja Suomen pankin toimesta. Suurten, kansainvälisesti toimivien yhtiöiden toimintalogiikka on myös kokonaan toinen. Omistuspohjaltaan ja toiminnaltaan kansainvälistyneillä yrityksillä ei esimerkiksi ole intressiä kiinnittää rekrytoinnissaan ja nimityspolitiikassaan huomiota ruotsin kielen osaamiseen saati henkilön ruotsinkielisyyteen.
Pitkän aikavälin kehityksen ja viimeksi ruotsinkielisen pääoman tosiallisen vallan murenemisen seurauksena ruotsin kielen asemassa näyttää saavutetun kriittinen piste. Vanhaa rahaa on toki runsaasti finanssipääomana, mutta ruotsin kielellä ei sitä kautta ole yrityksissä samanlaista asemaa kuin ruotsinkielisten patruunoiden aikana. Varsinkaan säätiöiden sijoituspääomalla ei ole entisenlaista yhteiskunnallista ja sosiaalista valtaa, muunlaista kylläkin. Vielä sotien välisenä aikana maahan pysyvästi asettunut ulkomaalainen liikemies omaksui yleensä ruotsin kielen. Nykyisin niin ei käy.”

[Jaska]

"Ruotsinkieliset ovat selkeästi kielivähemmistö, joka täyttää vähemmistön keskeiset kriteerit: se on lukumäärältään vähäinen ryhmä, jolla ei ryhmänä ole enää määräävää asemaa yhteiskuntaelämän millään merkittävällä osa-alueella."

Paitsi kielipolitiikassa! Ihan täysin eivät siis vähemmistön kriteerit täyty...