HBLn linkeistä löytyi seuraava uutinen:
"Till SPT säger undervisningsminister Jukka Gustafsson att en arbetsgrupp för tillfället utreder svenskans ställning i gymnasieutbildningen.
– Min personliga uppskattning är att det inte är sannolikt att svenskan kommer att återinföras som obligatorisk i studentexamen, säger Gustafsson. "
Uutinen liittyi ruotsinkielisten demareiden tilaisuuteen, jossa oli keskusteltu ruotsin palauttamisesta pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.
Uutisen mukaan aihe oli herättänyt kiivasta keskustelua, ja asiasta oli äänestelty. Yhden äänen enemmistöllä tulokseksi tuli, ettei ruotsinkieliset demarit
(FSD) työskentele sen puolesta, että ruotsi palautettaisiin pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. Uutisen mukaan päätöstä perusteltiin sillä, että palauttaminen lisäisi "vihapuheita" ruotsia vastaan: "Att återinföra svenskan kan öka hatretoriken mot finlandssvenskarna. I stället borde vi förbättra undervisningens kvalitet och öka möjligheterna till språkbad"
Eli peruskouluun ruotsia tuodaan entistä aiemmin. Pakkoruotsista ollaan siirtymässä väkisinruotsiin. Ruotsin asemaa lukiossa siis selvitetään osana lukiouudistusta. Gustafssonin näkemyksillä ruotsiin liittyen ei aiemminkaan ole ollut merkitystä. Joten saas nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Oma arvaukseni on, että työryhmä esittää pakollisen ruotsin palauttamista ylioppilaskirjoituksiin keittiön kautta, osana isompaa uudistusta: pakollisina kirjoitettavien vieraiden kielten määrä lisätään.
Työryhmä miettii ruotsin asemaa lukioissa
Re: Työryhmä miettii ruotsin asemaa lukioissa
Kuvannee ruotsinkielisten tuntoja laajemminkin.masa kirjoitti:Yhden äänen enemmistöllä tulokseksi tuli, ettei ruotsinkieliset demarit
(FSD) työskentele sen puolesta, että ruotsi palautettaisiin pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.
Käsittämätöntä on se, että syyksi ilmaistaan pelko "vihapuheen" lisääntymisestä eikä yksinkertaisesti painoteta, että erilaisten opiskelijoiden on voitava valita se, mikä on heidän kannaltaan järkevintä.
Arvelen samaa. Tuo versiohan löytyy Ahtisaaripaperista, joka taas on kirjattu hallitusohjelmaan. Mitään muuta virallista ehdotusta tuskin voidaan tehdä tai jos tehdään taas RKP:n edustaja ilmoittaa, että nyt ei hallitusohjelmaa ole noudatettu ja muutos haetaan suljettujen ovien takana. Näinhän kävi, kun työryhmä ei olisi ehdottanut alakouluun varhaistettua ruotsia.masa kirjoitti: Oma arvaukseni on, että työryhmä esittää pakollisen ruotsin palauttamista ylioppilaskirjoituksiin keittiön kautta, osana isompaa uudistusta: pakollisina kirjoitettavien vieraiden kielten määrä lisätään.
Viimeksi muokannut NRR, 21.04.2013 11:38. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Työryhmä miettii ruotsin asemaa lukioissa
Lukiolaisia ja vanhempia sekä opettajia ei ole herätelty keskustelemaan lukion muutoksesta.
Esimerkiksi yo-kokeiden muuttaminen tietokoneella tehtäviksi on aikataulutettu hallinnosta ja tämä herättää tällä hetkellä eniten kysymyksiä ja keskustelua.
Äidinkielen kokeen muutos on puhututtanut äikänopettajia, ei muita.
Lukiolaisten kohdalla kypsyystaso, työtahti ja ympäristö ovat sellaisia, ettei niihin poliittinen vaikuttaminen omiin asioihin helposti istu. Lukiolaiset eivät ekana vuonna oikein edes tajua, miten heidän tutkintonsa muodostuu. Toisena vuonna aletaan jo hahamottaa se, mutta ylioppilaskirjoitukset nousevat päällimmäiseksi. Kolmas vuosi onkin sitten yhtä kirjoittamista ja orientoitumista jatkoon. Lukiossa yritetään vain selvitä. Lukion jälkeen kommentoidaan mennyttä, mutta uudet asiat ovat jo vieneet mukanaan.
Lukioon tarvittaisiin ehdottomasti erikoislukioiden opiskelijoiden mahdollisuus korvata kahdeksan pakollista kurssia omilla erityisopinnoilla. Näin saataisiin tarvittavaa joustoa. Tai pakollisia opintoja on karsittava ja annettava mahdollisuus keskittyä jo vahaisemmassa vaiheessa.
Säläkurssien (yksi tai kaksi pakollista) määrää tulisi vähentää ja miettiä tarkemmin, mitä peruskurssilla opetetaan ja miten.
Nyt nähtyäni esimerkiksi sen yhden fysiikan kurssin ja yhden kemian kurssin sisällöt sekä matemaattisesti suuntautuneen että humanistin kannalta, voin vain todeta, että kurssit eivät valitettavasti kykene antamaan minkäänlaista "yleissivistystä" alaltaan, vaan ne on laadittu pelkästään niitä ajatellen, jotka jatkavat kyseisissä aineissa.
Psykologia onnistuu paremmin yhden kurssinsa kanssa ja sieltä moni ottaisikin lisää psykologiaa, mutta jos on valinnut vain yhden kurssin psykologiaa ensimmäisenä vuonna, on odotettava vuosi saadakseen valita kakkoskurssin ja vasta kolmantena voisi valita lisää psykologiaa, koska kurssit on suoritettava tiukasti järjestyksessä. Siis vain nelivuotiset voivat muuttaa psykologiapainotustaan.
Monet yhden pakollisen kurssin ratkaisut tuntuvat vastaavan enemmän opettajien työllisyyteen kuin aitoon yleissivistykseen. Sälätieto ei ole nykyisin yleissivistystä vaan kyky käsitellä tietoa.
Ongelmia on lukiossa paljon. Pakkoruotsi on valtava ongelma, mutta sitä ei saa nostaa esiin. Moni käy pakkoruotsin kurssit kahteen kertaan tai tähtikursseina (tuplatyö, tarkoitettu usein maahanmuuttajille). Motivaatio on alhaalla ja millä sitä nostaisi. Kun vanhemmat ovat koululla keskustelemassa nuorensa opinnoista, opo toteaa tilanteen: "niin kauan kuin ruotsi on pakollinen lukion opinnossa, nämä neljä kurssia on suoritettava vähintään viitosella ja viidennestä voi jäädä nelonen, muuten lukio jää kesken". Viitonen ruotsista ei ole kaikille oppilaille helppo juttu, viitonen on monelle monen lisäkokeen takana ja koko lukio vääntöä ruotsin kanssa.
Lukion kielivalintojen kapeneminen ei ilmeisesti haittaa. Useimmilla lukioilla on kuitenkin tarjolla niin espanjaa, ranskaa, saksaa kuin venäjääkin, jopa italiaa. Jos ruotsi olisi mahdollista vaihtaa näihin kieliin, todella moni vaihtaisi, vaikkei toinen kieli olisi pakollinen, kuten se ei mielestäni saisi olla. Kurssimuotoisuus poistaisi myös lukujärjestysongelmat. Tilanne olisi pelkästään winwin.
Lukiokeskustelua soisi käytävän julkisesti. Kun tätä ei ole haluttu tehdä, voidaan olettaa, että virkamiehillä on valmiit tavoitteet sille, mihin suuntaan he haluavat olla lukiota ja ylioppilaskokeita reivaamassa. Tämä on sellainen helmi virkamiehen kruunussa, siinähän vaikutetaan ns. sivistyneistön suuntautumiseen. Kun suurin osa virkamiehistä vielä on humanisteja ja omalla urallaan nähneet ruotsimyönteisyyden merkityksen, toivo järkevästä ruotsin vapaaehtoistamisesta ei ole suuri.
Esimerkiksi yo-kokeiden muuttaminen tietokoneella tehtäviksi on aikataulutettu hallinnosta ja tämä herättää tällä hetkellä eniten kysymyksiä ja keskustelua.
Äidinkielen kokeen muutos on puhututtanut äikänopettajia, ei muita.
Lukiolaisten kohdalla kypsyystaso, työtahti ja ympäristö ovat sellaisia, ettei niihin poliittinen vaikuttaminen omiin asioihin helposti istu. Lukiolaiset eivät ekana vuonna oikein edes tajua, miten heidän tutkintonsa muodostuu. Toisena vuonna aletaan jo hahamottaa se, mutta ylioppilaskirjoitukset nousevat päällimmäiseksi. Kolmas vuosi onkin sitten yhtä kirjoittamista ja orientoitumista jatkoon. Lukiossa yritetään vain selvitä. Lukion jälkeen kommentoidaan mennyttä, mutta uudet asiat ovat jo vieneet mukanaan.
Lukioon tarvittaisiin ehdottomasti erikoislukioiden opiskelijoiden mahdollisuus korvata kahdeksan pakollista kurssia omilla erityisopinnoilla. Näin saataisiin tarvittavaa joustoa. Tai pakollisia opintoja on karsittava ja annettava mahdollisuus keskittyä jo vahaisemmassa vaiheessa.
Säläkurssien (yksi tai kaksi pakollista) määrää tulisi vähentää ja miettiä tarkemmin, mitä peruskurssilla opetetaan ja miten.
Nyt nähtyäni esimerkiksi sen yhden fysiikan kurssin ja yhden kemian kurssin sisällöt sekä matemaattisesti suuntautuneen että humanistin kannalta, voin vain todeta, että kurssit eivät valitettavasti kykene antamaan minkäänlaista "yleissivistystä" alaltaan, vaan ne on laadittu pelkästään niitä ajatellen, jotka jatkavat kyseisissä aineissa.
Psykologia onnistuu paremmin yhden kurssinsa kanssa ja sieltä moni ottaisikin lisää psykologiaa, mutta jos on valinnut vain yhden kurssin psykologiaa ensimmäisenä vuonna, on odotettava vuosi saadakseen valita kakkoskurssin ja vasta kolmantena voisi valita lisää psykologiaa, koska kurssit on suoritettava tiukasti järjestyksessä. Siis vain nelivuotiset voivat muuttaa psykologiapainotustaan.
Monet yhden pakollisen kurssin ratkaisut tuntuvat vastaavan enemmän opettajien työllisyyteen kuin aitoon yleissivistykseen. Sälätieto ei ole nykyisin yleissivistystä vaan kyky käsitellä tietoa.
Ongelmia on lukiossa paljon. Pakkoruotsi on valtava ongelma, mutta sitä ei saa nostaa esiin. Moni käy pakkoruotsin kurssit kahteen kertaan tai tähtikursseina (tuplatyö, tarkoitettu usein maahanmuuttajille). Motivaatio on alhaalla ja millä sitä nostaisi. Kun vanhemmat ovat koululla keskustelemassa nuorensa opinnoista, opo toteaa tilanteen: "niin kauan kuin ruotsi on pakollinen lukion opinnossa, nämä neljä kurssia on suoritettava vähintään viitosella ja viidennestä voi jäädä nelonen, muuten lukio jää kesken". Viitonen ruotsista ei ole kaikille oppilaille helppo juttu, viitonen on monelle monen lisäkokeen takana ja koko lukio vääntöä ruotsin kanssa.
Lukion kielivalintojen kapeneminen ei ilmeisesti haittaa. Useimmilla lukioilla on kuitenkin tarjolla niin espanjaa, ranskaa, saksaa kuin venäjääkin, jopa italiaa. Jos ruotsi olisi mahdollista vaihtaa näihin kieliin, todella moni vaihtaisi, vaikkei toinen kieli olisi pakollinen, kuten se ei mielestäni saisi olla. Kurssimuotoisuus poistaisi myös lukujärjestysongelmat. Tilanne olisi pelkästään winwin.
Lukiokeskustelua soisi käytävän julkisesti. Kun tätä ei ole haluttu tehdä, voidaan olettaa, että virkamiehillä on valmiit tavoitteet sille, mihin suuntaan he haluavat olla lukiota ja ylioppilaskokeita reivaamassa. Tämä on sellainen helmi virkamiehen kruunussa, siinähän vaikutetaan ns. sivistyneistön suuntautumiseen. Kun suurin osa virkamiehistä vielä on humanisteja ja omalla urallaan nähneet ruotsimyönteisyyden merkityksen, toivo järkevästä ruotsin vapaaehtoistamisesta ei ole suuri.