Ylessä uusi keskustelu aiheesta "Miten kehittäisit lukiota?"

[Sees]

Ylen suora linja:

Lukiokoulutusta uudistetaan ja yo-tutkinto muuttuu seuraavan kerran parin vuoden päästä. Kirjoitukset muuttuvat asteittain sähköisiksi vuoteen 2019 mennessä. Mihin suuntaan kehittäisit lukiota?

http://yle.fi/uutiset/mihin_suuntaan_ke ... ta/6467264

[Sees]

Jotta Ahtisaaripaperin paha toive pakollisten kielikokeiden lisäämisestä yo-tutkintoon (äidinkieli, pitkä kieli, toinen kieli) ei toteutuisi ja toisi useimmille mukanaan pakkoruotsin kirjoittamista (useimmillahan ei ole kolmatta kieltä tai sitä ei koeta niin helpoksi kirjoittaa kuin ruotsia), kertaan vielä tähän, miten ja miksi pakkoruotsista kirjoituksissa luovuttiin.

Kun yo-tutkintoa uudistettiin ja pakkoruotsi poistettiin kokeiden joukosta, käytiin hallituksessa läpi perustelut:
- haluttiin antaa tilaa matemaattisten aineiden lukemiselle ja kirjoittamiselle,
- haluttiin turvata ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset,
- haluttiin päästä irti kirjoitusten ja lukion kielipainotuksesta,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa.

Kyse oli siis järkevyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Nyt pakollisten kielikokeiden lisääminen "yleissivistyksenä" tai koska virkaruotsin suorittamisessa korkeakouluissa on ongelmia, olisi järjettömin ja epäoikeudenmukaisin ratkaisu.

Lainaan tänne toisella keskustelupalstalla näkemääni tekstiä, jonka todenperäisyydestä ei siis ole takeita:

Tuula Haatainen teki suunnitelmat siitä, kuinka pakollinen ylioppilasruotsi poistuu yhdessä Eero Heinäluoman kanssa. Suurin este matkalla oli Paavo Lipponen. --- Tuula Haatainen kertoo kirjassaan ”Arjen kuningattaret”, kuinka pakollinen yo-ruotsi poistui. Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakoruotsiin kirjoituksissa
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä.

Tässä siis sanotaan, että tuolloin "kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta". Mitä mahtaa olla tapahtunut ministeriössä tuon jälkeen?

Kuka olisi "Haatainen" tässä tai seuraavassa hallituksessa, kun lukiouudistusta käsitellään?

[Hannu Jussi]

En osaa vastaata kysymykseesi, mutta kirjoitan poimintoja Hesarista.

"Venäjän kieltä vaaditaan Itä-Suomen kouluihin. Ruotsinkieliset vaativat palveluja kaikkialle Suomeen. Englanti työntyy voimalla jokaiseen kotiin. Harvalla yrityksellä on enää suomenkielistä nimeä. Kaikki palvelut siirtyvät internetiin., Tietokoneohjelmista ei löydy suomenkielistä sanaa.

Suomen kieltä ei puolusta enää kukaan. Tosin ei ole kohta puolustettavaakaan, kun kuulee yhä jatkuvasti "ja elikkä niinku ja niinku".

Kaunis kirjakieli näyttää olevan kohta vain harvojen käytössä.

Ruotsin yliopistoissa on ongelma. Opiskelijat eivät ymmärrä kysymyksiä, eivätkä osaa kirjoittaa. Mikä mahtanee olla tilanne Suomen kouluissa.

Veijo Pimiä
Espoo"

[Sees]

--- Suomen kieltä ei puolusta enää kukaan. ---

Tästä puhui myös opetusneuvos Pirjo Sinko (joka syrjäytettiin yo-lautakunnasta, kenties siksi että on niin napakasti kyseenalaistanut nykyistä uudistusintoa) haastattelussaan:

"--- meillä on näin ainutlaatuinen kieli --- Äidinkieltä ei nähdä osana kielitaitoa Suomessa. --- Nyt meillä on yrityksenä --- saada kokonaiskäsitys kielikasvatuksesta --- Me ollaan tuotu sellainen käsityskin kuin rinnakkaiskielisyys --- Meidän työelämä on sellaista että suomen kieli ja englannin kieli on rinnakkain ilman että ne on vihollisia. Tarvitaan useita kieliä --- on useampia äidinkieliä koululuokassa --- Äidinkielen näkeminen osana kielitaitoa ja kielivarantoa on meille uusi asia."

Hänen mielestään kouluissa kirjoitetaan liian vähän, tekstit puhekielistyvät jopa yo-kirjoituksissa.

Sinko kommentoi sitä, että hänet oli leimattu muutosvastaiseksi hänen esittäessään tiukkoja kysymyksiä uudistusten aikataulusta ja sisällöstä ja siksi ohitettu yo-lautakunnasta: "En kyllä ajatellut, että asun sellaisessa maassa, jossa näin järkiperäisiä kysymyksiä ei voi esittää. Ja se on kyllä vähän pelottavaa, että jos ajattelee ylioppilaslautakunnan työtä, jos ihmiset alkavat pelätä, ettei voi kriittisiä kysymyksiä esittää, tulee hiljasta väkeä."

Uudistus yo-kokeeseen ajetaan nyt hallitusohjelmasta käsin:

"[Aikaisemmin] Ei ole tullut poliittiselta päättäjältä ja hallitusohjelmalta ne uudistukset, ne ovat tulleet niin kuin alalta, että lautakunta ja opettajat ovat todenneet että tämä asia ja koe ei ole ajanmukainen --- nyt kun se tulee hallitusohjelmasta vailla alan keskustelua."

http://areena.yle.fi/radio/1813151

Miten siis vaikuttaa Ahtisaaripaperi!?