Kalevassa rohkaiseva pääkirjoitus

[pentti]

Kalevassa oli sunnuntaina rohkaiseva pääkirjoitus opetusministeriön vastauksesta itäsuomalaisille kunnille venäjän opetuskokeiluun. Laitan sen tähän kokonaan:

Niitä kieliä opetettava, joilla on eniten käyttöä

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi äskettäin vastauksen kahdeksalle itäsuomalaisille kunnalle näiden ehdotukseen, että kunnissa voitaisiin peruskoulun seitsemäsluokkalaisille opettaa kokeiluluonteisesti ruotsin sijasta venäjää.
Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) allekirjoittaman, pykäläpuuroa muistuttavan vastauksen punnertaminen kesti yli puolitoista vuotta. Vastaus oli kieltävä.
Se ei sinänsä tuntunut kuntia yllättävän. Esimerkiksi rajakunta Tohmajärvelle kielteinen vastaus oli jo kolmas, ja edelleen ministeriössä tiedetään paremmin, mikä pikkukunnalle on hyväksi.
Ministeriön vastauksen ydin on siinä, että perusopetuslain nojalla sillä ei ole edes mahdollisuutta antaa lupaa luopua ruotsista. Jos näin on eikä laki enää vastaa muuttuneen todellisuuden vaatimuksia, on helpompi muuttaa lakia kuin todellisuutta.
Ministeriö tosin vakuuttaa, ettei lainmuutokseenkaan ole tarvetta, koska laki antaa mahdollisuuden opettaa venäjää vapaaehtoisena jopa kolmannelta luokalta. Sitä, että ruotsin kielestä ei voi luopua peruskoulussa missään päin maata, opetusministeriö taas perustelee jatko-opinnoissa vaadittavalla ruotsin taidolla.
Tätä nykyä Suomen koulujen kieliohjelma ja sitä koskevat säännökset ovat ainakin Itä-Suomessa irtaantuneet arkielämästä. Johdonmukaisuudessakin on toivomisen varaa. Ruotsin kielen taitoa varjellaan jatko-opintojen tarpeisiin perustuen, mutta ei ole montakaan vuotta siitä, kun kielestä tehtiin ylioppilaskokeessa vapaaehtoinen.
Sen, että ruotsi on suomen toinen kansalliskieli, ei pitäisi estää terveen järjen käyttöä. On päivänselvää, että kielten osaamisen tarpeet vaihtelevat maan eri osissa.

Muodostaisiko venäjän kielen lisääntyvä tarve niin suuren eturistiriidan, että se vaatisi valtiovaltaa lopulta puuttumaan ruotsinkielen asemaan? En yhtään ihmettelisi, jos Itä-Suomessa syntyisi kapinaliike Kemijärvi-liikkeen tapaan.

HS:n pääkirjoitus samasta aiheesta, samana päivänä:

Lisää kielitaitoa rajalle

Kahdeksan itä- ja kaakkoissuomalaista kuntaa ei pääse toiveistaan huolimatta kokeilemaan venäjän opetusta peruskoulun seitsemänneltä luokalta ruotsin sijaan, linjasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kunnat ovat huolissaan venäjän taitajien vähäisestä määrästä. Kielen osaajista on huutava pula esimerkiksi kaupan alalla.
Kuntien huoli on oikea, mutta ministeriön linjaus on aiheellinen. Jos itäsuomalaisille annettaisiin poikkeus toisen kotimaisen opiskeluun, samalla heidät suljettaisiin ulos esimerkiksi virkamiehen uralta, ellei kielitaitovaatimuksiin samalla tehtäisi vastaavan kokoista poikkeusta.
Todellinen ongelma on muiden kielten kuin englannin suosion romahtaminen Suomessa. Englanti opiskellaan koulussa tai opitaan muuten, mutta muihin kieliin intoa ei riitä. Olisi itäsuomalaisten koululaisten oikeusturvan kannalta kyseenalaista, että heidät pantaisiin kärsimään ilmiöstä.
Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) kannattaisi kuitenkin tarttua kuntapäättäjien haluun parantaa koululaistensa kielitaitoa. Laki sallii kielenopetuksen lisäämisen kouluissa, jos vain rahat riittävät.
Nyt olisi hyvä hetki kokeilla tarjonnan monipuolistamista kahdeksassa kunnassa ministeriön kokeilumäärärahalla.

HS ei edelleenkään näe systeemissä mitään vikaa. Pentikäinenköhän näitä kirjoittaa?

[Sees]

Kalevassa oli sunnuntaina rohkaiseva pääkirjoitus:

--- Ministeriön vastauksen ydin on siinä, että perusopetuslain nojalla sillä ei ole edes mahdollisuutta antaa lupaa luopua ruotsista. Jos näin on eikä laki enää vastaa muuttuneen todellisuuden vaatimuksia, on helpompi muuttaa lakia kuin todellisuutta.

Tässä oli asia ilmaistu harvinaisen selvästi, kiitokset Kalevalle!