"miksei suomalainen opi, asenteista se on kiinni!"

[Sees]

Suomi24/RKP-palstalla käydään tämä keskustelu aina uudestaan ja uudestaan. Aina löytyy joku ruotsinkielinen, joka haluaa kertoa, miten hyvin on kieliä oppinut ja ihmetellä, kuinka ei suomenkielinen edes ruotsia opi:

"olen lukenut suomea kolmannelta luokalta asti ja englantia ja myös äidinkieltäni(ruotsia) ja kaikkea olen oppinut hyvin, miks ei suomenkielinen opi mitään?? osaan myös saksaa, ranskaa ja vähän venäjää koska se ON vaikea kieli!! Että mikä mättää? Miks ei suomenkielinen opi? Ei se ole vaikeeta se on ASENTEESTA kiinni"

Vastauksetkin ovat aika lailla samanlaisia joka kerta.

Vastaus1: "Kai siksi että ruosinkieli on aikalailla tarpeeton. Jos käy Ruotsissa englannilla pärjää aivan mainiosti, ja Suomessa taas suomenruotsalaiset osaavat kyllä suomea jos vain haluavat puhua."

Vastaus2: "Miksi ruotsinkielinen ei opi suomea, vaan itsekkäästi vaatii palvelua ruotsin kielellä? Ei se ole vaikeeta se on ASENTEESTA kiinni."

Vastaus3: "Miksi sinä suruna et opi pysymään erossa suomalaisten vieraiden kielten opiskelusta, taitaa olla asenteesta kiinni?"

Vastaus4: "Kuuntelin eilen kansanradiota, jossa ahvenanmaalla asuvat suomenkieliset puolustivat ruotsinkielisiä ahvenanmaalaisia, joiden suomentaidon puutetta oli moitittu. He kysyivät, miten voi oppia kieltä, jota ei koskaan tarvitse. He sanoivat, että on ahvananmaalaisten oma asia, mitä kieliä he opiskelevat ruotsinsa lisäksi. Ahvenanmaallahan ei ole pakkosuomea. Mikseivät ruotsinkieliset mannermaalla asujat suhtaudu yhtä kunnioittavasti suomenkielisiin kanssaeläjiinsä? Mikseivät he sano, että ei taida monikaan suomenkielinen elinaikanaan tarvita ruotsia, joten on se seitsemän vuoden opiskelu vähintäänkin ylimitoitettua. Mikseivät ruotsinkieliset sano, että suomenkieliset ovat kyllä ihan riittävän fiksuja ymmärtämään, mikä heille on tärkeää ja mikä ei. Tietysti ruotsinkieliset mannermaalla pienenä vähemmistönä opiskelevat maan pääkielen. Eivät kai he voi tosissaan verrata tätä suomenkielisten pakkoruotsiin?"

Vastaus5: "Minä asun Lundissa eikä minulle ole tullut ennen mieleen, että rupean vaatimaan ruotsalaisia (oikeastaan täällä on enemmän muslimeja) opiskelemaan SUOMEA, vaikka itse puhun ruotsia, englantia, saksaa ja serbokroatiaa (toimipisteemme myös Doboj'ssa). Te olette täysin kaheleita siellä Suomessa!!"

Vastaus6: "Miks ei suomenkielinen opi? Kyllä monet PISA-kokeet ovat osoittaneet, että suomenkielinen oppii ja jopa hyvin!"

Kauanko täytyy tätä samaa käydä läpi? Eikö HBL voisi nyt vain lyhyesti listata vaikka tästä syyt, miksei suomenkielinen opi ruotsia, ja pistää ne pysyvästi nettisivuilleen.

[dejavu]

Motivoimattomuus: Motivaation puute: esitetään esimerksiki että “ei ole mieltä…”, “en
kykene…”.

b] Ulkoinen säätely: Ulkoisen motivaation äärimuoto, joka on peräisin kokonaan ulkoisista
tekijöistä kuten palkkioista ja uhkista (esim. opettajan kiitos tai vanhempien painostus).
[/b]

Pakkoruotsissa noi kaksi ekaa dominoi, siksi ei opita.. aseella uhaten ei opita virkkaamaankaan..


Omaksuttu säätely: Oppija hyväksyy ulkoiset säännöt myös häntä koskeviksi normeiksi
(esimerkiksi jotta välttyisi syyllisyyden tuntemuksilta).

Sisäistetty säätely: Oppija osallistuu opiskeluun, koska hän arvostaa toimintaa ja
samaistuu siihen ja näkee sen hyödyllisenä (esimerkiksi harrastusten vuoksi).

Sisäinen motivaatio/tieto: Oppilas osallistuu aktiivisesti opiskeluun, koska kokee
saavansa uusia ideoita ja uutta tietoa.

Sisäinen motivaatio/saavutukset: Oppilas on aktiivinen ja yrittää hallita oppimistehtävät
tai saavuttaa jonkin tavoitteen.

Sisäinen motivaatio/virikkeet: Oppilas on aktiivinen, koska kokee, että opiskelu on
hauskaa, jännittävää tai koska se tuottaa esteettisiä nautintoja. (mm. Noels, Pelletier,
Clemént & Valleyrand, 2000).