Itsenäisyyspäivää odotellessa juttelin tänään suomalaisuudesta kolmen nuoren kanssa, yksi arabimaista, yksi Afrikan sydämestä ja yksi Kaukoidästä. He tunsivat kaikki itsensä luontevasti suomalaisiksi sitä sen tarkemmin määrittelemättä. He olivat kaikki jo sinuja suomalaisen luonnon kanssa, voimakkaiden vuodenaikojen, valon vaihtelun ja suomalaisen elämänmenon kanssa. Suomen kielikin oli heidän yhteinen kielensä, jolla jaetaan ilot ja surut ja vitsit ja jolla opiskellaan. Kellekään suomi ei ole se vahvin kieli ja suomen kanssa ponnistellaan, jotta kaikki muu opiskelu onnistuisi.
Minua lämmitti heidän tulevaisuudenuskonsa ja elämänhalunsa. Tuli tunne, että on turvallista ajatella Suomen tulevaisuuden olevan myös heidän käsissään, heidän vastuullaan. Tavoitteenamme on tehdä monikasvoisesta, monikielisestä Suomesta hyvä paikka elää - meidän ja heidän yhteisille jälkipolville. Tämä maailmankylän kolkka saa sekä säilyttää historiansa, kulttuurinsa, omaleimaisuutensa että uudistua.
Kielivapaushankkeemme on tulevaisuuden Suomen kannalta äärettömän tärkeä. On hienoa olla mukana.
Onnellista itsenäisyyspäivää!